Pääsisi edes tuohon 7-8 millin vuosirenkaaseen, alkaisi metsän kasvatus olla kannattavalla tasolla. Vajaa 30 vuotias puu, halkaisija yli 40cm. Leikko maasta 50cm.
Eniten puiden kasvuun taitaa kuitenkin vaikuttaa puoluekannatus. Muistan, kuinka lapsena ollessani samalla kylällä asuva kokoomuslainen metsänomistaja valitti ääneen, kuinka maalaisliittolaisten metsätkin kasvavat paremmin!
Oksainenhan tuo oli ja kiero joka suuntaan, sitä ei tässä kuvailtukkaan, vaan vuosikasvua. Miksi ei metsässä voisi kasvaa 30 vuodessa hyvänkokoinen tukkirunko? Vai olisiko vähempioksaisen ja parempilaatuusein rungon kasvatus mahdotonta tuossa ajassa? Pituuskasvu oli 30 vuoden tasolla.
Noin nopeakasvuisella männyn tyvipölkyllä olisi kysyntää, mutta se ei saisi olla lenko, koska lenko havupuu on lylyinen.
Se ei saisi olla myöskään oksainen ja kuvan puussa alimmat oksat ovat jääneet kantoon. Kaiken lisäksi ne ovat kuivia.
Jos noin nopeakasvuisesta puusta tehdään sahatavaraa, sen hinta on kehno, koska se ei kelpaa edes rakennuspuutavaraksi liian löyhärakenteisuutensa vuoksi, eli ei täytä lujuuluokituksen vaatimuksia.
Hyvällä paikalla, hyvin harvennettu ja lannoitettu metsä etelä-suomessa voi kasvaa vähän samantapaisesti, huomattavan isoa vuosikasvua, kuitenkin sillä on parempi hinta kuin pohjoisen suomen tukilla. Jätkän kertoman mukaan hitaasti kasvava ”tiheäsyinen” puu olisi lujempi ja parempilaatuinen kuin lannoitettu nopeakasvuinen puu, hinta kertoo kuitenkin toista. Jokin ei nyt täsmää.
Paksut oksat, varsinkin kuivat sellaiset, laskee puusta saatavan sahatavaran arvoa. Lujuus heikkenee myös, jos puu on kovin paksulustoista ja ”puoliväkisin” lihotettua.
Etelän parempi hinta johtuu mm. korjuu – ja kaukokuljetuskulujen eroista. Ja siitä että laatutekijöitä ei arvoteta tarpeeksi tukkipuukaupassa ( melkein aina ostetaan ilman laatulisiä bulkkihinnalla koko tukkiosuus ). Se laskee pikkuhiljaa tukin laatua kaikkialla, jos/kun ei ole muuta kannustinta kuin nopean kasvatuksen tuoma.
Esimerkiksi männyn oksattoman tyvitukin oikea arvo on paljon enemmän kuin nykyisin niistä yleensä Suomessa maksetaan.
Jos puhutaan lujuusominaisuuksista ja tarkoitetaan teknistä lujuutta, niin Lapin puu on kaikkein löyhintä syyrakenteeltaan. Jokainen, joka on sitä päässyt sahailemaan ja veistelemään, voisi sen tunnustaa. Se on pehmeää ja helposti murtuvaa.
Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla hyvällä lämpösummalla nopeasti karvanut havupuu on myös löusärakenteista johtuen kevätpuun suhteellisen suuresta osuudesta.
Sisä-Suomessa on parhaillakin paikoilla olosuhteet sellaiset, että puut kasvavat pitkiksi. Pysyäkseen katkeamatta pystyssä, pitää puun olla luja. Vaikka mänty monin paikoin on kasvanut pituutta puoli metriä joka vuosi, sen paksuuskasvu on pysynyt suhteellisen maltillisena – alle sentti / vuosi lisävahvuutta, niin runko on jo viisikymppisenä ”ylisuuri” monelle sahalaitoksella.
Keski-Suomessa laatupuun kasvatus onnistuu, kunhan ei yritä kasvattaa 4000 kpl /ha ja kuitenkin riittävää runkomäärää, että oksaisuus pysyy kurissa.
Tapion suositukset pitävät paikkansa, eikä palstan neropateilla ole pieniäkään mahdollisuuksia keksiä parempia kasvatusohjeita. Pyörä on jo keksitty, puhumattakaan ruudista.
Tuota parasta Männyn tyvitukin laatua ei kasva kovinkaan isolla alueella maailmassa. Miksi me olemme tuhoamassa loistavan , ainutlaatuisen materiaalin? Ainiin – Savolaiset ovat saaneet jostain sormijatkoskoneita!
Välillä kylläkin näyttää, että olisi syytä harventaa ennen kuin harvennustaulukot edellyttävät. Siis vähemmän harvennuspuuta, mutta vastapainona varmuus siitä, että kasvamaan jätretty puu kehittyy hyvin. Siis mieluummin jätettävillä kuusilla yli kuin ali 60 % vihreää. Tuo pihapuun kasvu selittyy juuri sillä itsestänselvyydellä, että koko puu on oksainen.
Paras laatu syntyy männyllä Pohjoiskarjalan ja Kainuun männiköissä ja luston optimileveys on. n. 1,6 mm.
Jalostettujen alkuperien männyt voisi sopia hyvin vähän harvemmassakin asennossa tasalaatuisen ja riittävän pienioksaisen laatupuun kasvatukseen suht. nopeasti.
Optimaalinen luston PAKSUUS on 1 – 1,5 milliä, jos tavoite on suurin mahdollinen lujuus. Jos puu kasvaa paksuutta alle 3 milliä / v. siirtyy päätehakkuu tehtäväksi metsänomistajan hautajaisten jälkeen.
MH:n laatuvaatimuksissa oli A-laadun luston PAKSUUS max 3 mm.
Kuitenkin: Kun Keski-Suomessa päätehakattavien metsien valtapituus on kymmenen metriä korkeampi kuin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, on rungon lujuuden oltava parempi kuin noiden ”perseensutien” lujuus. Puut nimittäin pysyvät Keski-Suomessakin pystyssä.
Lujuus heikkenee myös, jos puu on kovin paksulustoista ja ”puoliväkisin” lihotettua.
Höpö höpö. Oksaisuus ja lenkous heikentävät laatua, ei hyvä kasvu. Saksassakin sahataan laatu tavaraa ja vielä suuremmasta ja nopea kasvuisemmasta tavarasta.
Apulannalla kasvatettuna puun laatu heikkenee, jos kasvu lisääntyy tarpeeksi paljon. Se on ihan yleisesti tunnettu asia. Lisääntyy se oksan paksuuskin mutta se ei ole ainoa lujuutta heikentävä asia.
”Pohjoinen laatupuu” -tutkimus on tehty ja julkaistu vuosia sitten Metlassa. Männyn luston leveysoptimi 1,6 mm on niistä tutkimuksista peräisin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Yhtä oksikkaaksi?
Harventamalla ja lannoittamalla.
Pääsisi edes tuohon 7-8 millin vuosirenkaaseen, alkaisi metsän kasvatus olla kannattavalla tasolla. Vajaa 30 vuotias puu, halkaisija yli 40cm. Leikko maasta 50cm.
Laatu ei kuitenkaan ole hääppöinen. Ei sahapuuksi!
Toivottavasti ei mitenkään.
Eniten puiden kasvuun taitaa kuitenkin vaikuttaa puoluekannatus. Muistan, kuinka lapsena ollessani samalla kylällä asuva kokoomuslainen metsänomistaja valitti ääneen, kuinka maalaisliittolaisten metsätkin kasvavat paremmin!
Miksi ei sahapuuksi?
Etelän ”nopea kasvuisesta” tukista maksetaan enemmän kuin pohjoisen hidas kasvuisesta. Miksi se ei voisi vieläkin nopeammin?
Oksainenhan tuo oli ja kiero joka suuntaan, sitä ei tässä kuvailtukkaan, vaan vuosikasvua. Miksi ei metsässä voisi kasvaa 30 vuodessa hyvänkokoinen tukkirunko? Vai olisiko vähempioksaisen ja parempilaatuusein rungon kasvatus mahdotonta tuossa ajassa? Pituuskasvu oli 30 vuoden tasolla.
kyllähän puu kasvaa kun maa kunnossa. samoin oikea puu laji oikeassa paikassa. meillä päästään melkein samaan kulotus ja kylvö alkuunlähdöllä.
Noin nopeakasvuisella männyn tyvipölkyllä olisi kysyntää, mutta se ei saisi olla lenko, koska lenko havupuu on lylyinen.
Se ei saisi olla myöskään oksainen ja kuvan puussa alimmat oksat ovat jääneet kantoon. Kaiken lisäksi ne ovat kuivia.
Jos noin nopeakasvuisesta puusta tehdään sahatavaraa, sen hinta on kehno, koska se ei kelpaa edes rakennuspuutavaraksi liian löyhärakenteisuutensa vuoksi, eli ei täytä lujuuluokituksen vaatimuksia.
Hyvällä paikalla, hyvin harvennettu ja lannoitettu metsä etelä-suomessa voi kasvaa vähän samantapaisesti, huomattavan isoa vuosikasvua, kuitenkin sillä on parempi hinta kuin pohjoisen suomen tukilla. Jätkän kertoman mukaan hitaasti kasvava ”tiheäsyinen” puu olisi lujempi ja parempilaatuinen kuin lannoitettu nopeakasvuinen puu, hinta kertoo kuitenkin toista. Jokin ei nyt täsmää.
Paksut oksat, varsinkin kuivat sellaiset, laskee puusta saatavan sahatavaran arvoa. Lujuus heikkenee myös, jos puu on kovin paksulustoista ja ”puoliväkisin” lihotettua.
Etelän parempi hinta johtuu mm. korjuu – ja kaukokuljetuskulujen eroista. Ja siitä että laatutekijöitä ei arvoteta tarpeeksi tukkipuukaupassa ( melkein aina ostetaan ilman laatulisiä bulkkihinnalla koko tukkiosuus ). Se laskee pikkuhiljaa tukin laatua kaikkialla, jos/kun ei ole muuta kannustinta kuin nopean kasvatuksen tuoma.
Esimerkiksi männyn oksattoman tyvitukin oikea arvo on paljon enemmän kuin nykyisin niistä yleensä Suomessa maksetaan.
Jos puhutaan lujuusominaisuuksista ja tarkoitetaan teknistä lujuutta, niin Lapin puu on kaikkein löyhintä syyrakenteeltaan. Jokainen, joka on sitä päässyt sahailemaan ja veistelemään, voisi sen tunnustaa. Se on pehmeää ja helposti murtuvaa.
Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla hyvällä lämpösummalla nopeasti karvanut havupuu on myös löusärakenteista johtuen kevätpuun suhteellisen suuresta osuudesta.
Sisä-Suomessa on parhaillakin paikoilla olosuhteet sellaiset, että puut kasvavat pitkiksi. Pysyäkseen katkeamatta pystyssä, pitää puun olla luja. Vaikka mänty monin paikoin on kasvanut pituutta puoli metriä joka vuosi, sen paksuuskasvu on pysynyt suhteellisen maltillisena – alle sentti / vuosi lisävahvuutta, niin runko on jo viisikymppisenä ”ylisuuri” monelle sahalaitoksella.
Keski-Suomessa laatupuun kasvatus onnistuu, kunhan ei yritä kasvattaa 4000 kpl /ha ja kuitenkin riittävää runkomäärää, että oksaisuus pysyy kurissa.
Tapion suositukset pitävät paikkansa, eikä palstan neropateilla ole pieniäkään mahdollisuuksia keksiä parempia kasvatusohjeita. Pyörä on jo keksitty, puhumattakaan ruudista.
Tuota parasta Männyn tyvitukin laatua ei kasva kovinkaan isolla alueella maailmassa. Miksi me olemme tuhoamassa loistavan , ainutlaatuisen materiaalin? Ainiin – Savolaiset ovat saaneet jostain sormijatkoskoneita!
Välillä kylläkin näyttää, että olisi syytä harventaa ennen kuin harvennustaulukot edellyttävät. Siis vähemmän harvennuspuuta, mutta vastapainona varmuus siitä, että kasvamaan jätretty puu kehittyy hyvin. Siis mieluummin jätettävillä kuusilla yli kuin ali 60 % vihreää. Tuo pihapuun kasvu selittyy juuri sillä itsestänselvyydellä, että koko puu on oksainen.
Paras laatu syntyy männyllä Pohjoiskarjalan ja Kainuun männiköissä ja luston optimileveys on. n. 1,6 mm.
Jalostettujen alkuperien männyt voisi sopia hyvin vähän harvemmassakin asennossa tasalaatuisen ja riittävän pienioksaisen laatupuun kasvatukseen suht. nopeasti.
Optimaalinen luston PAKSUUS on 1 – 1,5 milliä, jos tavoite on suurin mahdollinen lujuus. Jos puu kasvaa paksuutta alle 3 milliä / v. siirtyy päätehakkuu tehtäväksi metsänomistajan hautajaisten jälkeen.
MH:n laatuvaatimuksissa oli A-laadun luston PAKSUUS max 3 mm.
Kuitenkin: Kun Keski-Suomessa päätehakattavien metsien valtapituus on kymmenen metriä korkeampi kuin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, on rungon lujuuden oltava parempi kuin noiden ”perseensutien” lujuus. Puut nimittäin pysyvät Keski-Suomessakin pystyssä.
Nyt ei kyllä jätkä tiedä pohjois-karjalan puun pituuksista yhtään mitään.
Lujuus heikkenee myös, jos puu on kovin paksulustoista ja ”puoliväkisin” lihotettua.
Höpö höpö. Oksaisuus ja lenkous heikentävät laatua, ei hyvä kasvu. Saksassakin sahataan laatu tavaraa ja vielä suuremmasta ja nopea kasvuisemmasta tavarasta.
Apulannalla kasvatettuna puun laatu heikkenee, jos kasvu lisääntyy tarpeeksi paljon. Se on ihan yleisesti tunnettu asia. Lisääntyy se oksan paksuuskin mutta se ei ole ainoa lujuutta heikentävä asia.
”Pohjoinen laatupuu” -tutkimus on tehty ja julkaistu vuosia sitten Metlassa. Männyn luston leveysoptimi 1,6 mm on niistä tutkimuksista peräisin.