Vesakko raivattu, mutta kummalla alueella kuuset selviää
paremmin ?
Liian aikainen varhaisperkaus ? Tai siitten ei . Kuvan perusteella monta eri mahdollisuutta.
No tässä etualalla suoritettiin päätehakkuuta seuraavana vuonna hakkuutähteiden ajon jälkeen kemiallinen ennakkotorjunta. Päätehakkuukuviolla oli valitettavan paljon haapaa joka ainakin näillä mailla vesoo erittäin voimakkaasti. Taka-alalla oleva alue jäi ruiskuttamatta kun välissä on oja ja sen yli ei lähdetty traktorilla yrittämään. Etualalla ei varhaisperkausta tarvita lainkaan. Nyt näyttää siltä, että pelkkä taimikonharvennus muutaman vuoden kuluttua riittää. Etualan taimikkoon noussut jonkin verran siemensyntyistä koivua, niistä saa sitten lehtipuusekoituksen. Ne ovat jopa ehjiä ainakin vielä, haavikon joukossa koivutkin ovat jo kärsineet.
Haavathan siihen sitten syynä että koivutkin kärsivät. Se nyt oli sanomattoman selvää. Hirvillähän ei mitään tekemistä asian laidalla. Lisäksi haapojen vika ettei niitä päässyt liian ison ojan yli nitistämään. Petellä on juuri niin vaikeaa metsän viljely kun aiemminkin on todettua tullut. Mutta haavoissa se kuitenkin on vika siinäkin.
Onhan tollanen lehtipuun nitistäminen kuusentaimikosta myrkyillä tai koneellisella kitkennällä erittäin lyhytnäköistä ja suuressa mittakaavassa aiheuttaa sen tappion muille metsänomistajille tai sitten jää itselle se mustapekka kun tulee se hetki, että olisi kannattavinta istuttaa koivua ja hirvillä ei ole missään muualla syömistä. Hirvihöpötystä voi jatkaa maailman tappiin asti, hirvikanta ei muutu oleellisesti. Onhan se aika surullista kattoa esim. miten Pohjois-Savossa toimintaa johdetaan.
Ei häviä lehtipuu ruiskuttamallakaan, aina sieltä jotain nousee. Taitaa tämä tila olla muutaman kymmenen kilometrin säteellä ainoa jolla silloin tällöin pahiten vesottuivia kuvioita ruiskutetaan. Sillä ei ole mitään merkitystä suureen mittakaavaan eikä paljoa pieneenkään.
Jos tätä olisi koivulle yritetty, niin vielä suuremmalla syyllä haavat olisi torjuttu. Hirvihän se on syyllinen, mutta haapa ne sinne houkuttelee. Eläkä Jeessi kiukuttele turhaan selvää asiaa, kemiallisella torjunnalla on paikkansa poikkeusolosuhteissa. Täälläpäin poikkeus on pikemminkin sääntö, mutta suurinta osaa ”Metsä-Suomea” haapa ei ole tällainen maanvaiva, onneksi.
Joskus 1970-luvulla meillä lentoruiskutettiin männyn uudistusaloja. Ei niihin ole kyllä sen jälkeen koivuja kasvanut.
Kyllä meilläkin päin haapaa kasvaa. Sen taimikon kurissapitämisestä vastaavat hirvet. Ei tarvita myrkkyjä. Riittää kun käytetään joskus sakolaista ettei hirvikanta kasva liikaa.
Tällainen ennen istutusta tehty vesasyntyisetn taimien ennakkotorjunta ei vaikuta siemensyntyiseen koivuun, siis niihin jotka itää ruiskutuksen jälkeen, niitä kyllä riittää kun ajon ja muokkausen jäljiltä hyvää itämisalustaa on riittämiin. Ja hyvä niin, rauduskoivu on erittäin tervetullutta sekoitusta samoin kuin männyt. Vaikka tämä tila on aika Etelässä ja maat hyvinkin hienojakoisia, niin sekapuuna harsintametsissä kasveista koivuista on pätkitty ihan merkittäviäkin määriä erikoistyviä. Istutuskoivikot eivät näillämain laatupuuta tuota, mutta perusvaneria kyllä jos vaan hirvikantaa saataisiin alas.
Taustalla näkyy samanlaista metsää kuin tässä taimikolla ”kasvoi” vielä muutama vuosi sitten. Joutaisi tuo loppuosakin tietysti pinoon.
Eihän tässä nyt huumoria ole, hirvi-itku on täyttä totta. Ja se, että hirvikantaa ei oleellisesti lasketa koskaan. Asiat menevät vain huonompaan suuntaan kun kuusia haittaamaton lehtipuu poistetaan kokonaan heti ensivuosina, 3-4 vuotta. Jos kaikki tekevät näin niin koivun mahdollisuudet selvitä siellä missä pitäisi, mahdollisuudet heikkenevät.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Vesakko raivattu, mutta kummalla alueella kuuset selviää
paremmin ?
Liian aikainen varhaisperkaus ? Tai siitten ei . Kuvan perusteella monta eri mahdollisuutta.
No tässä etualalla suoritettiin päätehakkuuta seuraavana vuonna hakkuutähteiden ajon jälkeen kemiallinen ennakkotorjunta. Päätehakkuukuviolla oli valitettavan paljon haapaa joka ainakin näillä mailla vesoo erittäin voimakkaasti. Taka-alalla oleva alue jäi ruiskuttamatta kun välissä on oja ja sen yli ei lähdetty traktorilla yrittämään. Etualalla ei varhaisperkausta tarvita lainkaan. Nyt näyttää siltä, että pelkkä taimikonharvennus muutaman vuoden kuluttua riittää. Etualan taimikkoon noussut jonkin verran siemensyntyistä koivua, niistä saa sitten lehtipuusekoituksen. Ne ovat jopa ehjiä ainakin vielä, haavikon joukossa koivutkin ovat jo kärsineet.
Haavathan siihen sitten syynä että koivutkin kärsivät. Se nyt oli sanomattoman selvää. Hirvillähän ei mitään tekemistä asian laidalla. Lisäksi haapojen vika ettei niitä päässyt liian ison ojan yli nitistämään. Petellä on juuri niin vaikeaa metsän viljely kun aiemminkin on todettua tullut. Mutta haavoissa se kuitenkin on vika siinäkin.
Onhan tollanen lehtipuun nitistäminen kuusentaimikosta myrkyillä tai koneellisella kitkennällä erittäin lyhytnäköistä ja suuressa mittakaavassa aiheuttaa sen tappion muille metsänomistajille tai sitten jää itselle se mustapekka kun tulee se hetki, että olisi kannattavinta istuttaa koivua ja hirvillä ei ole missään muualla syömistä. Hirvihöpötystä voi jatkaa maailman tappiin asti, hirvikanta ei muutu oleellisesti. Onhan se aika surullista kattoa esim. miten Pohjois-Savossa toimintaa johdetaan.
Ammatti raivooja on huumorimies 🙂
Ei häviä lehtipuu ruiskuttamallakaan, aina sieltä jotain nousee. Taitaa tämä tila olla muutaman kymmenen kilometrin säteellä ainoa jolla silloin tällöin pahiten vesottuivia kuvioita ruiskutetaan. Sillä ei ole mitään merkitystä suureen mittakaavaan eikä paljoa pieneenkään.
Jos tätä olisi koivulle yritetty, niin vielä suuremmalla syyllä haavat olisi torjuttu. Hirvihän se on syyllinen, mutta haapa ne sinne houkuttelee. Eläkä Jeessi kiukuttele turhaan selvää asiaa, kemiallisella torjunnalla on paikkansa poikkeusolosuhteissa. Täälläpäin poikkeus on pikemminkin sääntö, mutta suurinta osaa ”Metsä-Suomea” haapa ei ole tällainen maanvaiva, onneksi.
Jeesin unelma ei tarvii istuttaa.On haavat ja varpaluutarisut valmiina.
Joskus 1970-luvulla meillä lentoruiskutettiin männyn uudistusaloja. Ei niihin ole kyllä sen jälkeen koivuja kasvanut.
Kyllä meilläkin päin haapaa kasvaa. Sen taimikon kurissapitämisestä vastaavat hirvet. Ei tarvita myrkkyjä. Riittää kun käytetään joskus sakolaista ettei hirvikanta kasva liikaa.
Tällainen ennen istutusta tehty vesasyntyisetn taimien ennakkotorjunta ei vaikuta siemensyntyiseen koivuun, siis niihin jotka itää ruiskutuksen jälkeen, niitä kyllä riittää kun ajon ja muokkausen jäljiltä hyvää itämisalustaa on riittämiin. Ja hyvä niin, rauduskoivu on erittäin tervetullutta sekoitusta samoin kuin männyt. Vaikka tämä tila on aika Etelässä ja maat hyvinkin hienojakoisia, niin sekapuuna harsintametsissä kasveista koivuista on pätkitty ihan merkittäviäkin määriä erikoistyviä. Istutuskoivikot eivät näillämain laatupuuta tuota, mutta perusvaneria kyllä jos vaan hirvikantaa saataisiin alas.
Taustalla näkyy samanlaista metsää kuin tässä taimikolla ”kasvoi” vielä muutama vuosi sitten. Joutaisi tuo loppuosakin tietysti pinoon.
Eihän tässä nyt huumoria ole, hirvi-itku on täyttä totta. Ja se, että hirvikantaa ei oleellisesti lasketa koskaan. Asiat menevät vain huonompaan suuntaan kun kuusia haittaamaton lehtipuu poistetaan kokonaan heti ensivuosina, 3-4 vuotta. Jos kaikki tekevät näin niin koivun mahdollisuudet selvitä siellä missä pitäisi, mahdollisuudet heikkenevät.