Kahtena aamupäivänä olen käynyt raivaamassa helteessä 4
tuntia kerrallaan.
Keväällä otettu kuva herätti paljon kommentteja. Omasta mielestä näyttää, että tästä pikkupläntistä tulee kiva sekametsä kuuselle istutettujen kuvioiden vastapainoksi. Puulajisuhde on karkeasti 60 % lehtipuuta, 15 % mäntyä ja 25 % kuusta.
Yli 5 cm tyviläpimittaiset rungot kerään syksyllä polttopuuksi. Ei niitä raaski metsään jättää niinkuin isoimmilla palstoilla näkee yllättävän usein tehtävän.
Tuleehan siitä hieno sekametsä. Aikaa vain tuolla menetelmällä kuluu kovin paljon. 5-10 vuotta kun kuuset vielä kasvaa, alkaa se heinikkoakin nitistää. Tilaa tulee muille metsäkasveille ja ehkä sieniäkin alkaa vähitellen löytyä.
Polttopuissa taitaa itsellänikin olla rajana suunnilleen 10 senttiä. Viiden sentin rangat lämmittää vain tekovaiheessa, kuutioita (tai ehkä pitäisi puhua litroista) ei niistä kerry.
Näinkin vai elävöittää suurempia viljelykuvioita. Se on mukava väriläiskä- ja kiintopiste kaukomaisemassa !
Maisemallisesti tärkeitä ovat tienvarret, rannat, saarekkeet, harjut sekä vaarat. Metsäluonnon monimuotoisuutta on jo olemassa kun metsiä katsotaan lintuperspektiivistä, yli omistusrajojen.
Voihan noinkin lämmitystarpeista uumoilla kuin Gla. Mutta kymmensenttisen joutuu jo halkomaan jota ei esim. viisisenttisellä tarvii. Sekana molempia on minun periaate. Ja todella, hienoa maisemaa on kuvan puuhapalsta.
Itsellä polttopuiden minimiraja kanssa nykyään 8-10cm. Koska kaikki menee klapikoneen läpi.
Niiden keppien kanssa touhuilun lopetin. Tuhkaa piisaa ja hankalaa ja hidasta klapittaa koneella. Jos vaimo mukana niin toki menee kärryyn jo 3cm alkaen ettei hyvä polttopuu jää metsään.
Onpas outo klapikone Kipillä jos ei osaa pelkästään katkoa kun läpi lykkii. Tuhkaa saattaa tulla kyllä niistä isommistakin joten sitäkään tarinan osaa en aivan käsitä. Puusta nyt tuhkaa tulee ja itse pidän sitä jopa hyvänä asiana. Palautan sen luontoon yleensä turvepohjien parannukseen.
On Pilkemasterin uudehko klapikone jossa kaikki nykyään vaaditut turvalaitteet. Puunpainin ei pidä liian pieniä keppejä paikallaan vaan ne lähtevät pyörimään ja iskevät helposti näpeille. Saajan sitä keppiä katkottua mutta halkaisu vähintään kahteen osaan on koneessa pakollinen jos ei irrota halkaisuterää kokonaan. Pyöreän puun kuivuminen on tosi hidasta kanssa.
Tulos on pieni kuutiotuotto tunnissa ja paljon työtä. Olen kyllä tehnyt joskus paljon keppitavarasta klapia. Varsinkin lehtipuut palavat nopeasti ja tuhkaavat enemmän kuin isompi puu. Tämä on kokemus ja nykyään ongenvavat jäävät metsän eläimille herkuteltavaksi.
Tekisin mielelläni klapeja pieniläpimittaisesta puusta. Minulla on Bilke, joka tekee oman osansa niin vauhdikkaasti, että siinä ei kauvaa nokka tuhise, kun on rankakasa pienitty, jos vai hihnalle siirtely sujuu jouhevasti. Viiltävä kone murtaa hieman päitä ja yli kahdeksansenttiset se nykäisee halki.
Ohjeen mukaisilla kierroksilla kone sipaisee poikki 120 kertaa minuutissa, jos puuta on saatu hihnalle päät kiinni toisissaan. Jeessin tarpeeseen hihnalle voisi mättää kaksi – kolmekin rankaa kerrallaan – se selviää kyllä niistä kaksi – kolme kertaa tehokkaammin kuin yhdellä rangalla.
Ainoa ongelma on se, että kotitarvemetsä on päässyt jo liian isoksikin, kun kasvu on niin raju, ettei pysty polttamaan sitä vauhtia. pitää isoimmat tehdä haloiksi, siten ne saa mahtumaan klapikoneen kitaan MAX on 22 cm.
Omaan käyttöön kone tekee hyviä klapeja, mutta ne eivät ole mitään tavaratalossa myytäviä, koska ne eivät ole kauniita.
Kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee ja näkökulma riippuu siitä mitä määriä tekee. Pienistä kalikoista saa hellapuita ja saunan nopeasti syttymään. Ja onhan ne kevyitä liikutella. Mun koneessa halkaisuterän saa nopeasti irti.
Olen Kipin kanssa samoilla linjoilla. Pieniä kalikoita voi tehdä kuution pari, mutta tuottavuus kärsii pahasti.
Oletetaan, että 0,5 kiintokuutiosta saa yhden irtomotin. Tällöin 5 cm halkaisijaista puuta pitää syöttää 255 metriä yhteen irtomottiin, 10 cm puulle riittää 64 metriä ja 20 cm puuta 16 metriä. Mun koneessa vastaavasti tuottavuus kärsii isoilla puilla, koska niitä joutuu halkomaan monta kertaa. Periaate on, että asiakkaan ei tarvitse omistaa kirvestä.
Minä taas omistan kirveen ja moottorisahan ja osaan niitä käyttää. Ja sillä parisataa neliötä+lämmin alakerta rintamamiestaloa lämpeää joka vuosi kaikenkokoisella puutavaralla mitä hakkuista suurinpiirtein sopivasti kerättäväksi jää. Ja myös jonkinverran koivikoiden harvennustavaraa.
Mökille nykyään suurin osa polttopuistani menee. Lämmityskattilassa ja saunan pesässä palaa siellä kaikenkokoinen puu. Näistäkin raivurilla kaadetuista paksuimmat tyvet saa jo halkoa kirveellä.