Miten jatkaisitte jatkuvassa kasvatuksessa suositeltua pienaukon kasvatusta. Varhaisperkaisitteko, jos niin milloin, mikä olisi puuvalinta?
Miten jatkaisitte jatkuvassa kasvatuksessa suositeltua pienaukon kasvatusta. Varhaisperkaisitteko, jos niin milloin, mikä olisi puuvalinta?
Metsänhoito
Onko tuossa mäntykään oikea puuvalinta ? Kuvan perusteella voisi kuusikin sopia hyvin.
Näinkö se jälleen menikin, että se onkin metsänomistaja, joka on syyllinen tuhoon?
Kuusikkohan tuohon lopulta tuleekin niinkuin liki kaikkiin jk:n metsiin, jos ei olla kuivalla kasvupaikalla. Jokunen koivu seassa ylispuuna , jos ei mitään perkausta tehdä.
Mistä visakallo tuollainen tulkinta? Ei kai kukaan metsänomistajaa ole syyllistänyt.
No, jos metsänomistaja yrittäisi tuossa kasvattaa mäntyä, jota on kaikkein eniten siihen paikkaan tulossa, hänelle sanottaisiin tuhon jälkeen, että valitsin väärän puulajin, eli kuusettuminen onkin metsänomistajan vika!
Tarkennetaan vähän. Kuvan kohta on metsäsuunnitelmassa VT-pohjaa. Se on melko kuiva. Rehevämpään paikkaan pukkaisi niin kovan heinikon, ettei männyn luontainen uudistuminen kuvan mukaisesti luonnistuisi. Männyn taimien kohtuullisen hyvä määrä johtuu siitä, että kuvio jatkuu kuvaajan selän takana rinnettä nousevana siementävänä männikkönä.
Metsuri motokuski ei ole tässä ketään syyllistänyt, mutta jos lainataan suoraan tuolta keskustelupuolelta keskustelupalstan hirvineuvoksen neuvo, niin sen saattaisi joku tässä tapauksessa tulkita syyllistäväksi:
”Edelleenkin se suurin ongelma on se ,että taimikoita ei hoideta ajallaan ja riittävällä voimakkuudella.”
Jos tarkastellaan tätä esimerkki, niin onko tässä suurin ongelma, että hoito on myöhästynyt? Miten tämä olisi pitänyt hoitaa aiemmin, jos tavoiteena on sekametsää. Mitä olisi pitänyt raivata pois, olisiko parin pidemmän koivun poisto auttanut?
Miten tämä pitäisi hoitaa nyt riittävällä voimakkuudella?
Hoidetaanko raivaamalla kuusitaimikoksi, eli jätetään 10 aarille ne 5 kuusta, harvennetaan tiheyteen 50kpl / ha. Mainittakoon, että näitä pienaukkoja syntyi myrskyjen seurauksena eniten paikkoihin joissa lahopesäkkeiden kuuset kaatuivat, joten kuusi ei ole paras puuvalinta niihin.
Sekametsänä tai puhtaana männikkönä tähänkin saisi ihan suositusten mukaisen tiheyden.
Jos en tee mitään ja lähetän tänne viiden vuoden kuluttua kuvan, todetaan, että siinä on taas hoitamattomuuden vuoksi taimikko tuhoutunut. Kun VMI tutkii sitä kahdenkymmenen vuoden kuluttua, huomataan, että metsänomistaja on ”hirvien pelossa” taas valinnut kuusen. Nyt kaivataan hyviä neuvoja, miten miten metsäomistajan pitää toimia tässä ja muissa vastaavissa kohteissa.
Visakallolle ja planterille totean että en syyllistä metsänomistajia. Olen todennut monta kertaa että metsänomistaja saa valita puuvalinnan niin kuin haluaa. Arvioin vain tuon kuvan maapohjan rehevyytyä kuvan perusteella. Onko mänty oikea puuvalinta ? Jos näin on niin ilman muuta siinä pitää saada mäntyä kasvattaa. Olkoon tämä minun linjauksen hirvieläin määriin. Yleensä taimikoiden hoidon osalta olen suorittavan kanssa samoilla linjoilla. Se perustuu vain kokemukseeni. Se ei tarkoita tietenkään sitä että jos taimet syödään on syyllinen metsänomistaja.
Tuohon kuvioon liittyen kasvattaisin siihen kuusta kun hirvieläin kantoja ei kuitenkaan saada hoidetuksi yhden – kahden vuoden aikana. Toisaalta onko pakko laittaa sellaista kuvaa tänne arvioitavaksi jos palautetta ei kestä. Silloin kannattaa kirjoitella vain tai pelkästään lukea hyviä kommentteja.
Siis ensimmäinen kysymys, onko tuo puolukkatyyppiä. Meikäläisellä oli yksi puolukkatyypin kuvio, jossa oli aika iso samankaltainen heinettynyvä alue, johon ei tullut mitään siemensyntyistä tainta. Ei edes äestyksen ja männyn kylvönkään seurauksena. Oltiin istutettu vakiokäytännön mukaan 1000 kuusta/ha ja ne jollain luonnonpuulla täydennettynä riittävät.
Kuvassa on ainakin yksi tässä vaiheessa hyvin menestynyt kuusi, joten kuusi kasvaisi jatkossakin ellei sitten tyvilaho haittaa.
Varhaisperkaisin ja jättäisin vain muutaman pienen koivun etäälle havupuista. Varhaisperkauksella on usein radikaalisti havupuiden kasvua kiihdyttävä vaikutus. Saattaa se perkaus auttaa hirviäkin vastaan.
Metsäsuunnitelman mukaan on VT, jos ottaisi kuvan takana näkyvältä kiveltä aukkoon päin näkyisi aukon toisella laidalla vain mäntyjä ja vaikukutelma olisi toisenlainen.
Ajattelitko Timppa, että kuvan männyt vielä kehittyisivät kasvatuskelpoisiksi, kun puhut havupuista?
Omien havaintojen mukaan näillä reviireillä kerran reippaasti syödyn taimen syöntiä jatketaan joka vuosi. Siksi niitä ei saa raivauksessa poistaa.
Esitin aiemmin linkissä olevan kuvan. Keskellä aukkoa olevan puuparin ja kysymyksen miksi toinen vierekkäisistä taimista oli syöty piloille eikä toiseen koskettu.
https://aijaa.com/MyEukT
Kun suurentaa tai katsoo tarkemmin syötyä tainta, huomaa, että sitä on syöty edellisinäkin vuosina. Esim ylimmästä oksakiehkurasta näyy toissavuotinen syönti. Tyvestä raivaaja kaiketi on katkaissut isomman haaran, joka on syntynyt pienen taimen haukkaamisesta.
Ilmeisesti hirvi tai kauris/peura on haukannut sattumalta pienistä taimista toista. Sen jälkeen peli on selvä, sen syönti jatkuu joka vuosi. Vioitettu taimi tuottaa vähemmän haitta-aineita tanniineja, terpeenejä hartseja mitä lie. Syönti jatkuu niin kauan kuin taimi tuottaa neulasmassa, sillä se on ”makeampaa” kuin viereisen männyn.
Hirvituhokorvauksen määrittelykin on siinä mielessä pielessä, että jos ylimpään oksakiehkuraan on jäänyt oksa, jos voi kehittyä latva, taimi määritellään vievästi vioittuneeksi. Kuitenkin se tarkastusta seuraavina vuosina syödään erittäin suurella todennäköisyydellä pois, koska syönti kohdistuu eniten aiemmin syötyihin ja syönti on jokavuotista.
Mänty on ehdottomasti oikea puulajivalinta, kahdesta syystä. Mustikkatyypillä, jos paikka on kuiva, mänty kestää tulevien vuosien kuivia kesiä paremmin kuin kirjanpainajille arka kuusi. Toisekseen kuusen juurikääpää ei muuten saa vähennettyä. Itse käytän noissa Tricoa ja se on ainakin toistaiseksi auttanut. Silti joka vuosi jännittää tarkastuksia tehdä.
Tapani-myrsky teki yllättäen ja pyytämättä useita pienaukkoja, jotka metsäasiantuntija ehdotti jättämään luontaisesti taimettumaan. Eli hyvä simulaatio jatkuvan kasvatuksen hakkuusta. Pienaukoilla pitäisi saada sekaan valopuita. Lopputulos on kuitenkin kuusettuminen, ei mitään, tai muutama useaan kertaan katkaistu monimuotoinen koivu.
Linkissä muutama lisäkuva muista pienaukoista ja vertailukuva samaan aikaan tehtyyn isompaan aukkoon.
https://aijaa.com/k16mQw
Näin siinä kuvassa myös pieniä terveitä mäntyjä. Kuinka paljon en osaa sanoa. Jos ne selviävät, niin tulossa on kohtuullinen metsä. Sekaan vähän kuusentaimia.
Meillä oli kerran pieni metsäpalo (0,3 ha) männikössä. Testasin mitä tapahtuu luontaisesti. Osaan syntyi hyvä mäntytaimikko, mutta hirvet söivät sen. Osaan tuli pelkkää heinää. Tuli myös luontaista kuusta osaan. Vaikuttaa vähän samanlaiselta tapaukselta. Perattiin pusikko pois ja istutettiin harvakseltaan kuusta. Kasvaa ainakin jotain.
Jos tarvitsee kuntoliikuntaa, voi ottaa kuokan ja tehdä laikkuja, jotta saisi vielä luontaisia taimia. Kerran kuokittiin 2 ha siemenpuuasentoon hakattu kuvio, joka ei ollut ensimmäisellä yrityksellä taimettunut. Nyt se ensiharvennettiin,
Voi niihin laikkuihin tulla kuustakin. Viime vuonna äestettyyn kuvioon, jonka vieressä on hyvä kuusikko, on tänä vuonna syntynyt lukuisia kuusia, jotka ovat ainakin vielä kestäneet kuivuuden.
Kiitos kannustuksesta Timppa! Pieniä männyn taimia on ja syntyy, mutta valitettavasti ne ovat puolimetrisinä jo tupsulatvaisia, kuten otsikkokuvasta voi havaita. Ainoa toimiva tapa on suojata ne 30 senttisestä alkaen 5 metrin pituuteen Tricolla, jolloin syöntipainetta siirtyy toisiin taimikoihin, jolloin nekin pitää suojata. Niiden suojaamisen jälkeen syöntipainetta siirtyy taas muualle jne…
Jouduin jälleen kerran nostamaan kädet pystyyn yrityksessäni edistää metsän monimuotoisuutta. Kymmenen vuotta sitten jätettiin 2,2 hehtaarin uudistusalalle hyvälaatuiset männyt siemen-/jättöpuiksi. Maapohja mätästettiin ja istutettiin kuuselle, ja siemenpuista oli tarkoitus saada männyntaimia täydentämään ja monipuolistamaan vaihtelevan maapohjan taimiainesta. Varhaisperkauksessa tilanne näytti vielä hyvältä, mäntyä oli syntynyt sopivasti etenkin alueen kuivemmille sekä kosteisiin notkopaikkoihin. Nyt taimikonhoidossa karu todellisuus iski jälleen. Lähes kaikki alueen männyt oli syöty kasvatuskelvottomiksi. Taimikonhoidon jäljeltä minulla kasvaa jälleen kerran lähes puhdas kuusikko.
Tuo metsäpalokuvio, josta puhuin, paloi 25 vuotta sitten. !5 vuotta sitten istutettiin kuuset. Hämmästyttävän hyvin olivat kasvaneet. Kävin juuri katsomasssa.
Visalle sanoisin, että yritetään samanlaista kuusi-mäntysysteemiä tosi kiviseen maahan. Saa nähdä miten käy. Meillä on lukuisia tapauksia, joissa luontaista mäntyä on tullut tosi hyvin kuusten sekaan. On sitten mutama Visan kuvaama tapaus, jossa männyt on jp pieninä syöty. Eräskin esimerkki samana viikonloppuna istutetuista kuvioista, joista toiseen kasvoi lähes pelkkää kuusta, Koivu ja mänty syötiin pieninänä. Toiseen tuli sekamatsä. Tuntuu, että syödyissä kohteissa on jotain hirvien himoitsemaa.
Minä asun luokkaa viisi kilometriä leveällä niemellä (12000 hehtaaria), josta hirvet syövät lähes kaikki rauduskoivun ja männyn taimet. Kapeimmillaan kymmenen metriä leveän vesistön takana tästä itään saman kokoisella (12000 ha) alueella seuraavalla niemellä ei ole juurikaan hirvituhoja.
Kymmeniä vuosia sitten, kun meillä oli viisi hirvilupaa, niin tuolla nykyisin hirvituhottomalla alueella ei ollut yhtään lupaa. Kun ei ollut yhtään hirveäkään.
Ei hirviongelmaa ole aivan kaikkialla. Hirven talvilaidun on luokkaa puolet kesälaitumesta (10 miljoonaa hehtaaria puuntuotantoalueella). Tässä minun lähipiirissäni on riistakameroiden mukaan hirviä luokkaa 12/1000ha. Riistaviranomainen on päättänyt antaa tälle alueella 2 lupaa/1000ha. Ja ne hirvet ovat ympäri vuoden tässä. Mutta kun lupia tulee jakaa tasapuolisesti. Myös niille, joiden alueella on hirviä muutaman tunnin aikana vuodessa (kun ne siirtyvät männyntaimikoista kesälaitumille ja takaisin)
Metsuri motokuskihan päätteli että kuvan perusteella kuusikin voisi sopia hyvin. Mäntytaimethan on täysin hirvet raiskanneet joten vertailu oli hirvestäjälle kuitenkin aika tyyppitilanne. Kun kerran näkyy männyt olevan noin huonoja ei kai kenenkään kannata niitä kasvattaa. Mainitsematta vain jäi että se ongelma on iso hirvimäärä. Jos männyt olisivat saaneet rauhassa kasvaa ainakin metsänomistaja varmasti kasvattaisi niitä vaihteeksi mielellään. Seuraava tilannehan on että jos sillä hirvellä ei niitä männyntaimia mistään löydy se syö nuo kuusen latvat. Joten ei auta. Nälkään se elikko ei kuole niin kauan kun jotain vihreää kasvaa luonnossa. Ja talvihan sen ratkaisee.
Kuvassa pienaukkojen riskit realisoituneet täysimääräisinä. Ei muuta. Nuukuus kostautuu tai usko jk:n erinomaisuuteen.
Suorittavallakin iski hirvimiehen sokeus: kiistä ainakin viimeiseen asti tavallisin tilanne taimikossa. Ei se syönti aukon koosta ole kiinni.
Kuitenkin on uutisoitu näin: ”Jatkuvassa kasvatuksessa hirvituhoriski on tutkitusti pienempi.”
Omien havaintojen mukaan riski on suurempi. JK:ssa vain pienaukoissa metsä uudistuu valopuille. Pienaukossa taimien varjostus on suurempaa kuin isossa aukossa ja taimet maistuvat paremmilta.
Riistakeskuksen nuukailu pyyntiluvissa on kostautunut alueella. Voidaan myös ajatella, että metsänomistaja on nuukaillut, kun ei ole ruiskuttanut Tricolla taimikoitaan.
Halpa menetelmä, kuokka ja luontainen uudistaminen on kuitenkin tuottanut otsikkokuvan pienaukkoon hyvän alun, jonka ”nuukailu” on pilannut.
Itse en tekisi plätille/pläteille mitään seuraavaan 5 vuoteen. Sitten siistisin raivurilla siihen kuntoon kuin mahdollista. Hirvet syö osan varmasti jne. jne. Voi jättää vaikka kyseiset plätit aikanaan säästypuuryhmiksi kun hakkaa ympäriltä metsän aukoksi. Turha mielestäni nähdä kauhea vaiva pienestä alueesta josta voi joskus saada satasen rahaa. Käyttää ennemmin aikansa vaikka olennaisempien kohteiden raivaamiseen/hoitamiseen.
”Kuitenkin on uutisoitu näin: ”Jatkuvassa kasvatuksessa hirvituhoriski on tutkitusti pienempi.” ”
Hyvinkin voi olla tutkittu oikein, kun jk:n pienaukossa kasvaa yl.niin vähän mäntyjä, niin tietysti niitä hirvetkin syö lukumääräisesti vähemmän kuin oikeiden mä-taimikkojen mäntyjä.
Kävin katsomasssa muutamaa muutakin pienaukkoa. Olivat kuivahkon kankaan männikön keskellä olevia painanteita, joissa kasvoi silloin lähinnä hieskoivua. Istutettiin 20 vuotta sitten kuusta, Hyvin olivat kasvaneet. Pisimmät n 10 m.
Tieteen vuoksi kannattaisi kokeilla. Istuttaa puolet kuuselle ja jättää puolet kasvamaan omillaan.
Taimirinkan (kuusilla ladattuna) kuokan ja pottiputken kanssa tuli aikanaan kierreltyä nuo pienaukot. Pariin rehevämpään istutin, hyvin lähtivät kasvuun. Kuivimpaan männikköön en tehnyt mitään.