Viitisen vuotta sitten hakattu aukko mustikkatyypin moreenipohjalla. Ala on ilmeisesti mätästetty ja istutettu koivulle. Yritystä on siis ollut, mutta työ on jäänyt kesken. Varhaishoito on tekemättä ja ehkä hirvetkin ovat olleet asialla, joten etualalla kasvaa vain horsmaa ja jokunen pihlaja. Taaempaa löytyy koivujakin, ei tosin riittävää määrää.
Näin pienaukko voi taimettua, vaikka ala muokattaisiin. Sivuilla on koivikko, mutta luontaisia taimia ei juurikaan ole tullut. Ilman muokkausta ja istutusta olisi vain horsmaa, koska tuollaiseen heinikkoon ei mikään puulaji taimetu itsestään.
Minulla on itselläni vastaavalla maapohjalla juuri 0,3 ha pienaukko. Alueella kasvoi suuria kuusia ja koivuja ja niillä tuli ikävuodet täyteen. Alue on 40-vuotiaan kuusikon sisällä.
Luonnontaimia ei ollut.
Alue ojitusmätästettiin sekä istutettiin kuuselle 2010.
Kuusentaimet on pelastettu ihmisen korkuisen heinän seasta.
Voi hyvin kysyä, olisiko alue metsittynyt luontaisesti?
Hirvet ovat nyt ottaneet alueen vakituiseksi makuupaikakseen.
Voi hyvin kysyä, olisiko lehtipuulla tai männyllä ollut siellä tulevaisuutta?
Minulla on myös muutama ennen hakkuuta luontaisesti kuuselle taimettunut n. 0,3 ha pienaukko, mutta ne ovat vaatineet suhteettoman paljon raivaustyötä.
Voin aivan suoraan ja rehellisesti sanoa, että pienaukkojen teko etenkin taimettumattomaan metsään on sulaa hulluutta.
Kuvan pienaukko on hirvien pesä kaikilla mausteilla . Jos tuohon olisi kuusta pukattu , voisi jopa toivoa , että hirvet viihtyisivät syömässä horsmat ja kurittamassa pihlajia.
…valitettavasti nämä näkymät eivät rajoitu vain pienaukkoihin
Ehkä juuri tuon sortin rehevyys on hankala mutta pelkkä heinä ei kyllä näytä pahasti luontaista taimettumista estävän. Katselin vain naapurin puolelta Tapaninmyrskyn aukkoja. Yllätti kuinka paljon siellä sakeassa heinikossa oli elinvoimaisia taimia. Niin kuusta kuin mäntyäkin. Koivuja oli jo pintautuneena aiemminkin. Heinä oli sentään toistametristä. Tosin puolesta kesästä kuivui pystyyn kyllä.
Valitettavasti täytyy tunnustaa, että kyseessä on oma palsta. Tosin tuore hankinta ja siten tulos edellisen omistajan aikaansaannos. Herra alkoi olla jo huonossa kunnossa ja siksi luopui tilasta, mikä oli kiistatta oikea ratkaisu. Tilalta on aistittavissa, että halua metsien hoitoon on ollut, mutta viimeisinä vuosina ei enää voimat ja mielenkiinto riittäneet. Pienaukon teko ei tosin sitä käsitystä tue, mutta tässä kohdassa maaston ja kuvioiden vaihtelu on pienipiirteistä ja aukon teko on ehkä ollut perusteltua. Oli miten oli, nyt on nuoremman sukupolven aika jatkaa työtä. Vanha isäntä elelköön metsärahoilla hoitokodissa ihmisarvoista elämää.
Otan tämän käsittelyyn ensi vuonna. Periaatteessa nollahintaiseksi arvioimallani kuviolla riittäisi olemassa olevien taimien pelastaminen, mutta sellaisena en tuota viitsi katsella. Todennäköisesti glyfosaattia kylvämällä ja koivuja istuttamalla siitä yritän selvitä. Yhtenäinen tyhjäksi jäänyt ala on n. 0,2 ha ja viereiset kuviot nuorta puustoa, joten koivua mielestäni voi täydennyksessä käyttää. Hirvituhot kyllä jäävät arvoitukseksi.
Koska kuvio on pieni, työmääräkin pysyy jos ei kohtuullisena niin ainakin tehtävissä olevana. Kustannusten takia tällainen näpertely on hoidettava itse. Mutta kuva kertokoon siitä, millaisia työmaita pienaukkojen uudistamisvelvollisuuden hylkäämisellä tuotetaan. Luontaisen taimettumisen varaan jättäytyminen ja siihen yhdistetyt kuvitelmat helposta hoidosta on täydellistä itsepetosta.
Jessen kommenttiin Tapanin myrskyn aukoista voisi todeta sen verran, että joissain paikoissa kuusi taimettuu muun puuston alle luontaisesti, siinä ei ole mitään uutta. Tuuli puhalteli loppuvuodesta 2011 eli vajaat kaksi vuotta sitten. Tuossa ajassa heinä ei kuusen taimia tuhoa, mutta ei taimettumisen olosuhteet pienaukossa myöskään parane. Löytämäsi kuusten taimet siis tuskin oliat myrskyn jälkeen syntyneet. Jos noita aikoo kasvattaa, kolmantena vuonna on viimeistään aloitettava heinäys. Työtä riittää vuosikausiksi, koska luontaiset taimet kasvavat hitaasti, etenkin pienaukossa. Muistathan Monta-kokeet, jossa Lähteen porukoiden taimet olivat puolimetrisiä, kun viljelymetsätalouden menetelmillä ne kasvoivat samassa ajassa 2,5-metrisiksi.
Kunhan joku hiukan sotkisi heinät lakoon ympäriltä mutta iiiiso yhtiö UPM tuskin metsänhoitajankaan avittamana niin tekee. Eli nousee mitkä sitten nousee.
Nopea kasvuun lähtö on ilman muuta metsänkasvattajan kestotoiveuni.
Mitä mieltä olette, miten puun kasvunopeus vaikuttaa puun laatuun ja käyttöarvoon vaikka rakennuspuuna? Joskus puhutaan nopeasti kasvaneesta höttipuusta. Mitä sillä tarkoitetaan?
Voisi tietenkin olettaa tuohon Glan kyssäriin ettei isossa firmassa tiedetä edes olevan kuin isoja aukkoja. Mutta kun myrsky niitä nyt teki niin ihmettelin ettei iso firma kipannut loppujakin vaan tosiaan teki tällaisen aukkolabyrintin metsäänsä. Aika paljon juuri sellainen että joku pieni kaistale ja taas aukko jne. Oli kuitenkin järeyttä jo auttavasti ja lahovikainen mäkimaastoinen lievän karukin kuuselle.
Viitisen vuotta sitten hakattu aukko mustikkatyypin moreenipohjalla. Ala on ilmeisesti mätästetty ja istutettu koivulle. Yritystä on siis ollut, mutta työ on jäänyt kesken. Varhaishoito on tekemättä ja ehkä hirvetkin ovat olleet asialla, joten etualalla kasvaa vain horsmaa ja jokunen pihlaja. Taaempaa löytyy koivujakin, ei tosin riittävää määrää.
Näin pienaukko voi taimettua, vaikka ala muokattaisiin. Sivuilla on koivikko, mutta luontaisia taimia ei juurikaan ole tullut. Ilman muokkausta ja istutusta olisi vain horsmaa, koska tuollaiseen heinikkoon ei mikään puulaji taimetu itsestään.
Mitä meinasit tehdä vai onko tuo kokeilu ns. naapurin puolella?
ystävällisesti
Gunnar
Minulla on itselläni vastaavalla maapohjalla juuri 0,3 ha pienaukko. Alueella kasvoi suuria kuusia ja koivuja ja niillä tuli ikävuodet täyteen. Alue on 40-vuotiaan kuusikon sisällä.
Luonnontaimia ei ollut.
Alue ojitusmätästettiin sekä istutettiin kuuselle 2010.
Kuusentaimet on pelastettu ihmisen korkuisen heinän seasta.
Voi hyvin kysyä, olisiko alue metsittynyt luontaisesti?
Hirvet ovat nyt ottaneet alueen vakituiseksi makuupaikakseen.
Voi hyvin kysyä, olisiko lehtipuulla tai männyllä ollut siellä tulevaisuutta?
Minulla on myös muutama ennen hakkuuta luontaisesti kuuselle taimettunut n. 0,3 ha pienaukko, mutta ne ovat vaatineet suhteettoman paljon raivaustyötä.
Voin aivan suoraan ja rehellisesti sanoa, että pienaukkojen teko etenkin taimettumattomaan metsään on sulaa hulluutta.
Kuvan pienaukko on hirvien pesä kaikilla mausteilla . Jos tuohon olisi kuusta pukattu , voisi jopa toivoa , että hirvet viihtyisivät syömässä horsmat ja kurittamassa pihlajia.
…valitettavasti nämä näkymät eivät rajoitu vain pienaukkoihin
Ehkä juuri tuon sortin rehevyys on hankala mutta pelkkä heinä ei kyllä näytä pahasti luontaista taimettumista estävän. Katselin vain naapurin puolelta Tapaninmyrskyn aukkoja. Yllätti kuinka paljon siellä sakeassa heinikossa oli elinvoimaisia taimia. Niin kuusta kuin mäntyäkin. Koivuja oli jo pintautuneena aiemminkin. Heinä oli sentään toistametristä. Tosin puolesta kesästä kuivui pystyyn kyllä.
Metsänhävitys!
Näitä varten tarvittaisiin metsänvartijoita metsiä vartioimaan.
Valitettavasti täytyy tunnustaa, että kyseessä on oma palsta. Tosin tuore hankinta ja siten tulos edellisen omistajan aikaansaannos. Herra alkoi olla jo huonossa kunnossa ja siksi luopui tilasta, mikä oli kiistatta oikea ratkaisu. Tilalta on aistittavissa, että halua metsien hoitoon on ollut, mutta viimeisinä vuosina ei enää voimat ja mielenkiinto riittäneet. Pienaukon teko ei tosin sitä käsitystä tue, mutta tässä kohdassa maaston ja kuvioiden vaihtelu on pienipiirteistä ja aukon teko on ehkä ollut perusteltua. Oli miten oli, nyt on nuoremman sukupolven aika jatkaa työtä. Vanha isäntä elelköön metsärahoilla hoitokodissa ihmisarvoista elämää.
Otan tämän käsittelyyn ensi vuonna. Periaatteessa nollahintaiseksi arvioimallani kuviolla riittäisi olemassa olevien taimien pelastaminen, mutta sellaisena en tuota viitsi katsella. Todennäköisesti glyfosaattia kylvämällä ja koivuja istuttamalla siitä yritän selvitä. Yhtenäinen tyhjäksi jäänyt ala on n. 0,2 ha ja viereiset kuviot nuorta puustoa, joten koivua mielestäni voi täydennyksessä käyttää. Hirvituhot kyllä jäävät arvoitukseksi.
Koska kuvio on pieni, työmääräkin pysyy jos ei kohtuullisena niin ainakin tehtävissä olevana. Kustannusten takia tällainen näpertely on hoidettava itse. Mutta kuva kertokoon siitä, millaisia työmaita pienaukkojen uudistamisvelvollisuuden hylkäämisellä tuotetaan. Luontaisen taimettumisen varaan jättäytyminen ja siihen yhdistetyt kuvitelmat helposta hoidosta on täydellistä itsepetosta.
Jessen kommenttiin Tapanin myrskyn aukoista voisi todeta sen verran, että joissain paikoissa kuusi taimettuu muun puuston alle luontaisesti, siinä ei ole mitään uutta. Tuuli puhalteli loppuvuodesta 2011 eli vajaat kaksi vuotta sitten. Tuossa ajassa heinä ei kuusen taimia tuhoa, mutta ei taimettumisen olosuhteet pienaukossa myöskään parane. Löytämäsi kuusten taimet siis tuskin oliat myrskyn jälkeen syntyneet. Jos noita aikoo kasvattaa, kolmantena vuonna on viimeistään aloitettava heinäys. Työtä riittää vuosikausiksi, koska luontaiset taimet kasvavat hitaasti, etenkin pienaukossa. Muistathan Monta-kokeet, jossa Lähteen porukoiden taimet olivat puolimetrisiä, kun viljelymetsätalouden menetelmillä ne kasvoivat samassa ajassa 2,5-metrisiksi.
Kunhan joku hiukan sotkisi heinät lakoon ympäriltä mutta iiiiso yhtiö UPM tuskin metsänhoitajankaan avittamana niin tekee. Eli nousee mitkä sitten nousee.
Nopea kasvuun lähtö on ilman muuta metsänkasvattajan kestotoiveuni.
Mitä mieltä olette, miten puun kasvunopeus vaikuttaa puun laatuun ja käyttöarvoon vaikka rakennuspuuna? Joskus puhutaan nopeasti kasvaneesta höttipuusta. Mitä sillä tarkoitetaan?
Arvatko Jees, miksi UPM ei polje heinää pienaukoissa?
Voisi tietenkin olettaa tuohon Glan kyssäriin ettei isossa firmassa tiedetä edes olevan kuin isoja aukkoja. Mutta kun myrsky niitä nyt teki niin ihmettelin ettei iso firma kipannut loppujakin vaan tosiaan teki tällaisen aukkolabyrintin metsäänsä. Aika paljon juuri sellainen että joku pieni kaistale ja taas aukko jne. Oli kuitenkin järeyttä jo auttavasti ja lahovikainen mäkimaastoinen lievän karukin kuuselle.
Gla kirjoitti: ”…, koska luontaiset taimet kasvavat hitaasti, etenkin pienaukossa.”
Toistan kysymykseni, joka ei ole retorinen eikä myöskään piikittelevä, jos joku sattuisi niin luulemaan.
Eli: Mitä vaikutuksia puun kasvunopeudella on puun laatuun ja käytettävyyteen? Onko siitä olemassa muuta kuin ”vanha kansa tietää” -tietoa?
Ihan kiinnostava kysymys, siirrän sen keskustelupalstan puolelle, josko siellä tärppäisi paremmin.