Pelto kyntöaurattiin viime syksynä ja istutettiin kuuselle arGrown kanssa 16.5.
Istuttaja otti kuvan istutuksen jälkeen ja kävin itse paikalla eilen 16.7.
Alue on täyttynyt heinästä kuten odotettavissa oli. Taimet ovat kuitenkin kovassa kasvussa eikä heinikko tunnu niitä paljon häiritsevän. En aio tehdä heinikolle mitään. Riskinä on kai lähinnä, että syksyllä lakoontuva heinä taivuttaa taimia ja aiheuttaa tyvimutkia.
Raportoin seuraavan kerran vuoden päästä.
Metsitettiinkö suoraan viljelystä? Silloin voi hyvinkin päästä ilman heinäämistä.
Pelto oli vuokrattuna vielä viime vuoden. Vuokraaja näytti kasvattavan siinä heinää.
Sen verran olen nyt lukenut aiheesta lisää, että heinäämättömällä alalla myyrätuhon riski kasvaa. Myyrähuippu oli kai viime talvena, katsotaan miten käy.
Tutun näköistä hommaa 34 vuoden takaa, kun samalla tavalla suoraan viljelystä laitettiin pellot kerralla eurokuntoon. Siihen 90-luvun alkuun osui paha myyräkausi. Tiivistin moottorikelkalla lumet taimiväleistä, ja siihen aikaan löytyi vielä myrkkyäkin, mitä karistettiin hangen päältä ilmareikiin. Kesällä kynsin taimivälit pienellä traktorilla ja lautasauralla. Kymmeniä myyriä näki taakse katsoessa menevän karkuun kyntövakoa pitkin! Parina kesänä torjuttiin heinääkin. Näillä toimilla saatiin myyrävahingot pidettyä aisoissa. Jonkin verran kuusentaimia muuttui myyrien työstämänä maassa pystyssä oleviksi, vitivalkoisiksi riisipuikoiksi! Silloin ei onneksi vielä ollut kauriita. Nyt niistä on tullut paikoitellen metsänuudistajan kiusa myös kuusentaimikoissa.
Ei kai noista heinistä ongelmaa ole jos eivät nouse kovin paljoa taimia korkeammaksi.
Lukemani pellonmetsitysohjeet sanoivat, että heinäystä tarvitaan vuosina 1-5 ja joskus jopa istutusvuonna. Ensi kesänä heinikko lienee pidempää mutta minusta näyttää, että kuusentaimet saattavat pysyä vauhdissa mukana.
Kuusten kasvu näyttää sen verran hyvältä, että heinä tuskin tulee siinä mielessä ongelmaksi. Myyrätilannetta kannattaa toki hieman seurata laittamalla muutama hiirenloukun eri puolille aluetta ja kokea ne parin päivän päästä. Omenan pala tuntui ainakin meilläpäin olleen mieluisin syötti. Myyrävuosia on 2-3 peräkkäin, kunnes kanta romahtaa.
Vähän tuuristakin kiinni, millaista ”heinää” sattuu tulemaan. Minä olisin tehnyt siten, että kesän alussa glyfosaatti traktoriruiskulla ja sitten istutus.
Itse en myrkkyjä käytä mutta olen samaa mieltä, että jos jossain glyfoa kannattaa käyttää niin tämä on siihen sopiva kohde. Minulla on muutama näitä pellon ja niityn metsityksiä käynnissä ilman myrkkyjä ja heinäämistä. Nämä ovat kokeiluja ja jos ne epäonnistuvat niin pitää ensi kerralla harkita glyfoa. Heinäämistä viitenä vuotena en edes harkitse.
Ajatus tässä on, että arGrow + boorilannoitus jeesaa taimet riittävän kovaan kasvuun ja heinikko jää taakse nopeasti.
Se on ihan hyvä ajatus. Myrkky ja myrkyllisuus ovat mielenkiintoisia termejä. Vesikin taitaa olla ihmiselle myrkky riittävän paljon nautittuna. Välttäisin sanan käyttämistä. ”Myrkkyruiskukinhan” on nykyään kasvinsuojeluruisku.:)
Nämä vähän vaikeita kysymyksiä. Kumpiko esimerkiksi on ympäristölle haitallisempaa, noiden arGrow:n ja boorilannoitteen valmistaminen ja kuljettaminen sinulle käytettäväksi vai metsitysalan käsittely kertaalleen glyfosaatilla. Ja sitten vielä jos kokeilut epäonnistuvat ja joudut kuitenkin käyttämään ”myrkkyjä”.
Samaa mieltä myös tästä mutta erona nyt kuitenkin se, että käyttämäni lannoitteet käytetyillä määrillä parantavat kasvua kun taas glyfo tappaa kaiken vihreän.
arGrow ei ole muuten lannoite – se on kasvustimulantti 🙂
Vähän odotinkin tätä korjausta sinulta 🙂
Vaikka metsänkasvatusta kannatankin, niin on surullista nähdä pelto, jonka raivaamisesta on nähty paljon vaivaa, takaisin metsäksi.
Emmekä tiedä sitäkään kuinka arvokkaiksi Suomen pellot muuttuvat Etelä-Euroopan kuivuessa metsäkadon vuoksi.
Toisaalta, eihän se maapohja siitä mihinkään häviä, vaikka sen metsittää. 33 vuotta sitten koivulle istuttamani pellot lähestyvät nyt päätehakkuuta, joten tarvittaessa ne voidaan palauttaa pelloksi. Nykykoneilla metsää muuttuu pelloksi hyvinkin nopeasti. Seurasin joitakin vuosia sitten Metkossa, kuinka moto pui täyttä kuusikkoa alueen toisessa reunassa, ja toisessa reunassa maata vedettiin jo salaojiin ja muokattiin kylvökuntoon!
”Kumpiko esimerkiksi on ympäristölle haitallisempaa, noiden arGrow:n ja boorilannoitteen valmistaminen ja kuljettaminen sinulle käytettäväksi vai metsitysalan käsittely kertaalleen glyfosaatilla.”
Glyfosaattikin pitää valmistaa ja kuljettaa.
Itse olen ruiskuttanut taimia hankalissa paikoissa glyfosaatilla, en siis koko alaa. 1-2 ruiskutuskertaa riittää, joten puhutaan aika maltillisesta ympäristökuormasta varsinkin, kun sillä säästää autoilua heinäntorjuntaan ja nopeuttaa puuston kasvua.
1-2 ruiskutuskertaa?
Kyllä. Ei heinikko seuraavana vuonna samanlaisena ruiskutuskohtaan kasva. Lajisto muuttuu ja jää harvemmaksi, joten taimi nousee ilman heinäystä.
Kuivina kesinä istutetun kuusen taimen kasvu on ollut heikkoa, joten taistelu heinän kanssa on vaatinut toisenkin ruiskutuskerran.
Visakallon kommenttiin voihan metsän ottaa uudelleen pelto käyttöön on pakko sen verran kommentoida. Uudet hienot EU määräykset rajoittaa metsän raivaamista pelloksi. Jos teet metsäpohjaa pelloksi niin heinäpelloksi vain viljan viljelyyn sitä ei voi tehdä.
Niinhän se kesähessu nykymääräysten mukaan menee, mutta tällä menolla nekin voivat jossain vaiheessa muuttua, kun Välimeren maissa käyvät pellot liian kuiviksi viljellä, ja Putin tekee vielä omia temppujaan Ukrainan viljojen, ja tahtomattaan kohta myös omien viljojensakin kanssa.
Siis tottakai oman metsänsä saa pelloksi raivata ja siinä viljaa alkaa viljelemään. Tukia sille vain on turha odottaa mutta kun ei hae minkäänlaisia tukia niin eipä nuo EUn dippadii säädöksetkään koske.
Mikäs tämän kohteen tilanne on nyt? Tässä metsäalan opintojen tiimmellyksessä voi olla edessä, että mietitään kaverin kanssa kuinka olisi teoreettisesti mahdollista metsittää hänen tilallaan oleva pellon osa.