Ensin korjattiin tietysti latvusmassa ja sitten kannot.
Tämä laitetaan vielä kunnon mättäisiin ja istutetaan koivulle ja visakoivulle, sekä karuin kohta kylvetään männylle.
Näitä kannonnostoalueita on meillä tehty yli kymmenen vuotta ilman sen suurempia ongelmia. Liikkuminen on niissä uudistamisen jälkeen helppoa, kun maanpita on kuin pöytää.
Ovat myöhemmin hyviä kohteita koneelliseen energiapuukorjuuseen.
Mitähän ongelmia Rautamies mahtaa tarkoittaa?
Tämän alueen vieressä esimerkiksi on kymmenen vuotta sitten aivan samalla tavalla käsitelty alue, jossa on nyt neljä metriä korkea kuusentaimikko, eikä ole kuin kerran varhaisperattu.
Sopivasti ahne pitää ollakin, se vain lisää puuntuotannon mielekkyyttä. Aivan sama pätee kaikkeen muuhunkin yritystoimintaan. En tiedä mistä se johtuu, mutta näillä kannonnostoalueilla on ollut viime vuosina hurjat vuosikasvut. Kuusillakin tulee pituutta lähes metrin vuodessa.
Rauduskoivuilla yli metrin.
Ravinteiden hävikki alkaakin vaikuttaa kasvuun vasta myöhemmin. Taimikkovaiheessa ravinteiden tarve on vähäinen verrattuna varttuneen puuston tarpeisiin.
Vaikea sanoa, kuittaako nostosta saatava tulo myöhemmin koituneet kasvutappiot. Nykyinen omistaja tuskin enää metsätaloutta harjoittaa seuraavan puusukupolven myöhemmissä kehitysvaiheissa, joten sikäli asia on helppo taloudellisesti perustella.
Niin tuota, typen määrä neulasissa on yli 1% ja sellaisilla mailla joissa olisi hyvä saada kasvua tietysti pitäisi vähintäin neulaskarike saada varmaan maahan jäämään.
Toinen asia kantojen poistosta on kuinka paljon hivenaineita tms häviää kierrosta. No tästä on jo tutkimustietoakin pitkältä aikaväliltä ja suositus on ettei kaikkea otettasi talteen koska tosiaan metsänkasvu hidastunee myöhemmin.
Taimien suojana kannot ovat hyvät hakkuuaukealla. Mielestäni kantopoisto on perusteltavissa oleva voimakkaan lahovian omaavissa lohkoissa. kattilamiehet ei tykkäää tulee kattilaan kiviä..Itse en kannustaisi poistamaan kantoja sillä perusteella että uudistustyö on helpompaa, kyllä metsässä pitää pystyä kulkemaan ja uusistusta tehdä kantojenkin seassa.
Jos ajatellaan ihmiseloa pitemmällä tähtäyksellä satoja vuosia tämä kantohakkuu normihakkuilta on siis hullun hommaa. Mieluummin siis energiaranka apuharvennuksiin mars!
Puunkasvatus on normaalia yhteyttämistä kuten peltoviljelykin.
Metsästä korjataan kiertoajan aikana n. 600.000 kg puuainesta hehtaarilta. (Ainespuu, latvusmassa ja kannot)
Samassa ajassa peltoviljelyssä korjataan myös n. 600.000 kg kiintoainesta /ha. (Vilja, olki, nurmi.) (Erikoisviljelyssä luvun voi kertoa viidellä)
Kummassakin viljelyssä huolehditaan ravinteiden ja hivenaineiden riittävyydestä maaperässä.
En ymmärrä, mikä ongelma tässä kannonnostossa ja latvusmassan keräyksessä teidän mielestänne oikein on?
Metsän lannoitus ja hivennainelisäys tehdään tarvittaessa.
Kukaan ei ihmettele sitä peltopuolella, miksi pitäisi ihmetellä metsäpuolellakaan?
Kysymys oli hiukan harhaanjohtava.olen ollut lukemani Ruotsin mittaustulosten mukaan käsityksessä että puhutaan noin 10% kasvutappiosta.toinen asia maaperään kertyneiden raskas ja maametallien yms. Hivenaineiden valumisesta sateiden mukana tätähän ilmiötä kantojen nosto kasvattaa.
Voisi kuvitella liukoiset aineet valuvat helpommin maasta. Maa köyhtyy. Asiaa varmasti tutkitaan paljon. Katselin joitain suomalaisia projekteja vireillä. Asia on tärkeä koska kaikki eivät suinkaan vie tuhkaa metsäänsä. Tuskin yhden kerran kantopoisto mitään peruuttamatonta saa aikaan luonto korjaa asioita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ja raivuuta tulevina vuosina piisaa. 🙂
Ensin korjattiin tietysti latvusmassa ja sitten kannot.
Tämä laitetaan vielä kunnon mättäisiin ja istutetaan koivulle ja visakoivulle, sekä karuin kohta kylvetään männylle.
Näitä kannonnostoalueita on meillä tehty yli kymmenen vuotta ilman sen suurempia ongelmia. Liikkuminen on niissä uudistamisen jälkeen helppoa, kun maanpita on kuin pöytää.
Ovat myöhemmin hyviä kohteita koneelliseen energiapuukorjuuseen.
Nii on hiesukoivu intoutuu.p-karjalassa tuo kantosavotta loppu.
Riippuu tietysti maapohjasta ja olosuhteista.
Näillä mailla ei ole ollut ongelmia.
Kohta on,meinaa ongelmii.
Mitähän ongelmia Rautamies mahtaa tarkoittaa?
Tämän alueen vieressä esimerkiksi on kymmenen vuotta sitten aivan samalla tavalla käsitelty alue, jossa on nyt neljä metriä korkea kuusentaimikko, eikä ole kuin kerran varhaisperattu.
Itte ois annettu vaikka ilmaseks mutku ei kelpaa enää kenellekään täälläpäin. Nyt joutuu sit maksamaan jollekin et saa kannot puuhastelun tieltä.
Täällä taas maksetaan kannoistakin ihan käypä hinta.
Latvusmassan ja kantojen hinnalla saa alueen uudistettua.
Ahneudella ei ole rajoja.
Sopivasti ahne pitää ollakin, se vain lisää puuntuotannon mielekkyyttä. Aivan sama pätee kaikkeen muuhunkin yritystoimintaan. En tiedä mistä se johtuu, mutta näillä kannonnostoalueilla on ollut viime vuosina hurjat vuosikasvut. Kuusillakin tulee pituutta lähes metrin vuodessa.
Rauduskoivuilla yli metrin.
Ravinteiden hävikki alkaakin vaikuttaa kasvuun vasta myöhemmin. Taimikkovaiheessa ravinteiden tarve on vähäinen verrattuna varttuneen puuston tarpeisiin.
Vaikea sanoa, kuittaako nostosta saatava tulo myöhemmin koituneet kasvutappiot. Nykyinen omistaja tuskin enää metsätaloutta harjoittaa seuraavan puusukupolven myöhemmissä kehitysvaiheissa, joten sikäli asia on helppo taloudellisesti perustella.
MV jättää kannot ja hakkuujätteet lannotteeksi. Siihen päälle lehtimassaa ja raivuu jätettä.
On hyvät eväät kasvuun maassa.
Niin tuota, typen määrä neulasissa on yli 1% ja sellaisilla mailla joissa olisi hyvä saada kasvua tietysti pitäisi vähintäin neulaskarike saada varmaan maahan jäämään.
Toinen asia kantojen poistosta on kuinka paljon hivenaineita tms häviää kierrosta. No tästä on jo tutkimustietoakin pitkältä aikaväliltä ja suositus on ettei kaikkea otettasi talteen koska tosiaan metsänkasvu hidastunee myöhemmin.
Taimien suojana kannot ovat hyvät hakkuuaukealla. Mielestäni kantopoisto on perusteltavissa oleva voimakkaan lahovian omaavissa lohkoissa. kattilamiehet ei tykkäää tulee kattilaan kiviä..Itse en kannustaisi poistamaan kantoja sillä perusteella että uudistustyö on helpompaa, kyllä metsässä pitää pystyä kulkemaan ja uusistusta tehdä kantojenkin seassa.
Jos ajatellaan ihmiseloa pitemmällä tähtäyksellä satoja vuosia tämä kantohakkuu normihakkuilta on siis hullun hommaa. Mieluummin siis energiaranka apuharvennuksiin mars!
Nekin voi mättää maahan.
Puunkasvatus on normaalia yhteyttämistä kuten peltoviljelykin.
Metsästä korjataan kiertoajan aikana n. 600.000 kg puuainesta hehtaarilta. (Ainespuu, latvusmassa ja kannot)
Samassa ajassa peltoviljelyssä korjataan myös n. 600.000 kg kiintoainesta /ha. (Vilja, olki, nurmi.) (Erikoisviljelyssä luvun voi kertoa viidellä)
Kummassakin viljelyssä huolehditaan ravinteiden ja hivenaineiden riittävyydestä maaperässä.
En ymmärrä, mikä ongelma tässä kannonnostossa ja latvusmassan keräyksessä teidän mielestänne oikein on?
Metsän lannoitus ja hivennainelisäys tehdään tarvittaessa.
Kukaan ei ihmettele sitä peltopuolella, miksi pitäisi ihmetellä metsäpuolellakaan?
No,ainaskin Yara hyötyy näiden sankareiden aikaansaannoksista.
Rahat Norjalaasille,bravo.
@Hiihtoniilo Mitä hivenaineita sieltä lähtee kantojen mukana ja mikä on tämän vaikutus kasvuun mainitsemiesi tutkimusten mukaan?
Kysymys oli hiukan harhaanjohtava.olen ollut lukemani Ruotsin mittaustulosten mukaan käsityksessä että puhutaan noin 10% kasvutappiosta.toinen asia maaperään kertyneiden raskas ja maametallien yms. Hivenaineiden valumisesta sateiden mukana tätähän ilmiötä kantojen nosto kasvattaa.
Voisi kuvitella liukoiset aineet valuvat helpommin maasta. Maa köyhtyy. Asiaa varmasti tutkitaan paljon. Katselin joitain suomalaisia projekteja vireillä. Asia on tärkeä koska kaikki eivät suinkaan vie tuhkaa metsäänsä. Tuskin yhden kerran kantopoisto mitään peruuttamatonta saa aikaan luonto korjaa asioita.