Niin, kuva ei sentään ole eilen otettu, mutta viime kesältä. Olen ihaillut kesämökkimatkan varrella tätä taimikkoa. Sijainti on Etelä-Savossa Mikkelin etelä-puolella. Omistajaa en tunne. Kuvion koko on noin 5ha. Kuviolta hakattiin järeä kuusikko muistaakseni 2007. Motteja oli todennäköisesti +400 per hehtaari. Heti seuraavan keväänä koneistutus. Varhaisperkaus tehtiin 2011 totaaliperkauksena.
Ja nyt tilanne on todella hyvä. Keskipituus on yli 4m kuuden kasvukauden jälkeen. Kuvassa ei näy, mutta raudusta ja mäntyäkin nousee sekapuuksi.
Meilläpäin on myös useita saman aikakauden kone-istutusalueita. Erittäin hyvässä kasvussa ovat nyt kaikki.
On ollut mukava seurata suurten metsätoimijoiden, kuten UPM, Metsähallitus ja yhteismetsät, metsänhoitoa useiden vuosikymmenten ajan. Eivät nysväile, eivätkä pipertele, vaan tuottavat puuta tehokkaasti maailman parhailla metsämaapohjilla.
Kannattaa katsella upm-bonvestan tarjonnasta, niin pääsee vähän kartalle siitä, että miten tehokasta senkin puljun puuntuotanto on. Kyllä se menee täysin sorkkaeläinlaidunnuksen ehdoilla. Pohjois-savossa maaningalla on tarjolla muutaman sadan hehtaarin tila, jossa uudistuskypsillä kuvioilla on puuta rapiat 200 mottia hehtaarilla.
Itse harvennan juuri männikköä, jonka istutimme 1977 ja josta otimme ensiharvennuksessa 2009 yli 100 kiintoa puuta ja josta nyt tulee toiset yli 100 kiintoa. Silti jäävää puustoa on vielä 140 kiintomottia.
Kyllä se vaan tasainen on, hyvinkin tasainen. Esimerkki siitä, että kun kuusikon kasvattaa täystiheänä päätehakkuuseen ilman turhaa ja vahingollista väljennyshakkuuta ja viljelee ripeästi, niin tulos on erinomainen. Myös taloudellinen tulos.
MVn kanssa olen joistain asioista samaa mieltä. Jos tämä olisi minun taimikkoni, niin seuraava käsittely olisi taimikonharvennus 6-8m vaiheessa. Vesomista en pyri edistämään, päinvastoin. Sekapuuksi jäisi rauduskoivua ja mäntyä. Maksimi runkoluku olisi kuitenkin 2000kpl/ha. Ja yksi reipas harvennus, jossa tukkiakin jo kertyy.
Yksi kuva ei kyllä anna selkeää käsitystä mitkä ovat taimikon hoitotarpeet. Kasvavat kuuset kyllä hyvännäköisiä.
Mutta mitä metsänvartija tarkoittaa sanoessaan ”Unohduksen vuosikymmenet kasvattavat korkoa korolle”? Kuullostaa aika harhaoppiselta.
Ja mitä Pete puolestaan tarkoittaa sanoessaan, että ”kuusikko tulee kasvattaa täystiheänä ilman haitallisia harvennuksia päätehakkuuseen saakka”? Eli istutetaan kuusikko ja sillä hyvä. Ja päästään vielä maaliinkin?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ihanteellinen luonnonmukaisen metsänhoidon metsikkö kasvamassa.
Antaa vaan varttua, egologista lannoitusta vesakosta ja vatuista tulee ilmaiseksi.
Voi että!
Niin, kuva ei sentään ole eilen otettu, mutta viime kesältä. Olen ihaillut kesämökkimatkan varrella tätä taimikkoa. Sijainti on Etelä-Savossa Mikkelin etelä-puolella. Omistajaa en tunne. Kuvion koko on noin 5ha. Kuviolta hakattiin järeä kuusikko muistaakseni 2007. Motteja oli todennäköisesti +400 per hehtaari. Heti seuraavan keväänä koneistutus. Varhaisperkaus tehtiin 2011 totaaliperkauksena.
Ja nyt tilanne on todella hyvä. Keskipituus on yli 4m kuuden kasvukauden jälkeen. Kuvassa ei näy, mutta raudusta ja mäntyäkin nousee sekapuuksi.
Sitten metsä unohdetaan 70 vuodeksi ja lapsenlapsenlapset voivat hakata taas aukoksi
vaimitensenytoli…
Pähkäilijä osui napakymppiin.
Unohduksen vuosikymmenet tuottaa tulosta korkoa korolle.
Kertoisko metsänvartija vielä mitä egologista hän tuossa näkee?
Metsämaan omaa tuottokykyä..lehtiä, vattua.
ompa epätasainen taimikko.
Kyllä se siitä tasoittuu..ajan kanssa.
Poikkeuksellisen epätasainen taimikko. Nuo suurimmat ovat olleet paikalla jo ennen istutusta.
Epätasaisuuteen minäkin kiinnitin huomiota.
Ja edelleenkään kuviolle kasvaneet vatut yms vesakko ei tarjoa lannoitusta. Ne sitovat kasvaessaan maaperän ravinteita.
Raivurin siimapäällä voi niittää esim. tienvarsista kasvuvoimaa, kantaa ne sitten kuviolle hyvän taimen ympäristöön.
Samoin kaikki muu esim. kahvinporot, kananmunan kuoret ym. eKo-lannoite saavin ja kantamalla kuusen juurelle.
MV:n opeista osa menee jo aika puuhasteluksi. Hieman pitäisi näitä heinä ja komposti lannoitusta nykyaikaistaa.
Niin menee, mutta ideansa siinäkin.
Järeää kuusitukkipuuta on kiva kasvatella.
Mm. olkeamista on harjoitettu metsänhoidossa, idea tuli sieltä.
Jossain metsänhoidon oppaissa kehoitetaan korjaamaan hakkuutähteet.
Hakkuutähteet voi kasata avohakkuu alueella ja polttaa loppu syksystä/talvesta.
Ravinteet jää kuviolle.
Meilläpäin on myös useita saman aikakauden kone-istutusalueita. Erittäin hyvässä kasvussa ovat nyt kaikki.
On ollut mukava seurata suurten metsätoimijoiden, kuten UPM, Metsähallitus ja yhteismetsät, metsänhoitoa useiden vuosikymmenten ajan. Eivät nysväile, eivätkä pipertele, vaan tuottavat puuta tehokkaasti maailman parhailla metsämaapohjilla.
Suuret on suuria.
Pienessä pitää olla ”luova”..
Kannattaa katsella upm-bonvestan tarjonnasta, niin pääsee vähän kartalle siitä, että miten tehokasta senkin puljun puuntuotanto on. Kyllä se menee täysin sorkkaeläinlaidunnuksen ehdoilla. Pohjois-savossa maaningalla on tarjolla muutaman sadan hehtaarin tila, jossa uudistuskypsillä kuvioilla on puuta rapiat 200 mottia hehtaarilla.
Itse harvennan juuri männikköä, jonka istutimme 1977 ja josta otimme ensiharvennuksessa 2009 yli 100 kiintoa puuta ja josta nyt tulee toiset yli 100 kiintoa. Silti jäävää puustoa on vielä 140 kiintomottia.
Tälläkin kuviolla on +500 m3 jos ei harvenna…antaa kasvaa vaan.
Kyllä se vaan tasainen on, hyvinkin tasainen. Esimerkki siitä, että kun kuusikon kasvattaa täystiheänä päätehakkuuseen ilman turhaa ja vahingollista väljennyshakkuuta ja viljelee ripeästi, niin tulos on erinomainen. Myös taloudellinen tulos.
Juuri näin pete, ollaan samoilla linjoilla.
Lehtipuu saa kasvaa sivussa, vetelee vaikka pitempään kantoon että vesoo kunnolla.
MVn kanssa olen joistain asioista samaa mieltä. Jos tämä olisi minun taimikkoni, niin seuraava käsittely olisi taimikonharvennus 6-8m vaiheessa. Vesomista en pyri edistämään, päinvastoin. Sekapuuksi jäisi rauduskoivua ja mäntyä. Maksimi runkoluku olisi kuitenkin 2000kpl/ha. Ja yksi reipas harvennus, jossa tukkiakin jo kertyy.
Ok pete, niinkin voi kasvatta metsää.
MV:n ”hoitosuositukset” ovat suoraviivaisia ja helppoja nimenomaan viljelykuusikoissa.
Mänty/koivu sekametsiä pitää apuharvennella pikku hiljaa.
Puhdas koivikko 3 harvennushakkuuta.
Tälläisistä viljelymetsistä hoitoalue koostuu.
Viljelytalouteen siirryttiin 1960-luvulla ja tuotokset ovat todella hyviä.
Hiki on lentänyt, paarmat purreet ja räntäsateessa kastuttu. Sthili on soinut salomailla…illan raukeus palkintona.
Siellä näkyy olevan kuusia joka lähtöön.
(Tulisipa kesä huolettomine poutapilvineen ja paarmoineen kaikkineen pian. Sitä ootellessa.)
Yksi kuva ei kyllä anna selkeää käsitystä mitkä ovat taimikon hoitotarpeet. Kasvavat kuuset kyllä hyvännäköisiä.
Mutta mitä metsänvartija tarkoittaa sanoessaan ”Unohduksen vuosikymmenet kasvattavat korkoa korolle”? Kuullostaa aika harhaoppiselta.
Ja mitä Pete puolestaan tarkoittaa sanoessaan, että ”kuusikko tulee kasvattaa täystiheänä ilman haitallisia harvennuksia päätehakkuuseen saakka”? Eli istutetaan kuusikko ja sillä hyvä. Ja päästään vielä maaliinkin?