Laatutyvi on kyllä sadasta (100) eurosta ylöspäin. Tuossa kohteessa tuotto asettuu luokkaan 500€ / hehtaari / vuosi.
Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta tuo ei tällä hetkellä onnistu, vaan kuusenjuurikäävän vaivaamaan aukkoon tulee sijoittaa kuusentaimet, jolloin tuotto jää negatiiviseksi.
Noita kuusenjuurikääviköistä kuusenjuurikääviköiksi jatkumoituja maita on jo miljoona hehtaaria. Tuon miljoonan hehtaarin todellinen hirvituho on 500 miljoonaa euroa VUODESSA.
Onnistuisi meilläkin, kun vaan ei ihan viimeiselle peräkuviolle lähelle hirvien talvilaidunta istuta, kun vaan joku ostaisi vielä laatutyveä tolkun hintaan.
Tuli vielä mieleen, että Metsälehti voisikin tehdä jutun tyvikoivun kasvatuksesta sekä markkinoista ja haarukoida siihen maan eri suuntien ostajat ja keskimääräiset hintatasot.Kiinnostaisi kovasti.
Tärkeitä on tieto siitä, että viljelykoivikoista saadaan aivan kelvollista tukkia. Jopa tällä palstalla on väitetty, ettei viljelykoivikoista saataisi lainkaan laatupuuta. Koivun kasvattaminen on aivan järkevää, silloin kun maapohja on sopiva ja hirvet saadaan tavalla tai toisella pysymään poissa.
Se joku olen minä. Tosin tuon mielipiteen esitti sahurihakkarainen, joka oli ostanut satsin pellolle istutettua koivutukkia, joka oli ollut pahoin ruskotäpläkärpäsen vioittama eikä ollut soveltunut heidän käyttöönsä.
Kaikilla ei ole varmaan noin tiukat kriteerit.
Ruskokärpänen ei onneksi pilaa koivun runkoa läpi asti.
Sydänpuu 10-20 cm paksuudelta voi olla sen täplittämää, mutta sen jälkeen puu on puhdasta. Täten viljelykoivikoissa on tärkeintä suorittaa harvennukset riittävinä ja ajallaan, jotta saadaan nopeasti mahdollisimman järeää puuta.
Totta on että harvennukset pitää hoitaa ajallaan ja riittävän voimakkaana,tämä koivikko on harvennettu 3 kertaa ja kiertoajan tuotto on melko suurilukuinen.
Taitaa olla harjamäen maatilan koivikko nurin mänössä, kuuskymmentä luvun puolvälissä ajettiin 165 vitosella ja Vanajsta tehyllä peräkärryllä isot pinot viänälänrantaan.
Että hyvällä hoidolla koivusta saa hyvän (sadon)
Niinpä pittääkii. Komeheta tavarata.
Viljelykoivikko?
On viljelykoivikko,tähän mennessä on jokaisesta saanu oksattoman laatutyven Koskitukille.
Paljo laatutyven hinta?
Hieno juttu, e-h!
Mikkelin metsäpäivillä saatiin samansuuntaista viestiä Metsä-Groupin taholta.
Huom,tämä ei ole minun metsää,palkkametsurina hakkaan tätä.
Laatutyvi on kyllä sadasta (100) eurosta ylöspäin. Tuossa kohteessa tuotto asettuu luokkaan 500€ / hehtaari / vuosi.
Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta tuo ei tällä hetkellä onnistu, vaan kuusenjuurikäävän vaivaamaan aukkoon tulee sijoittaa kuusentaimet, jolloin tuotto jää negatiiviseksi.
Noita kuusenjuurikääviköistä kuusenjuurikääviköiksi jatkumoituja maita on jo miljoona hehtaaria. Tuon miljoonan hehtaarin todellinen hirvituho on 500 miljoonaa euroa VUODESSA.
Onnistuu AC keskisessä suomessa. Täällä niiden osalta ollaan lähellä tuota tavoite kantaa.
Onnistuisi meilläkin, kun vaan ei ihan viimeiselle peräkuviolle lähelle hirvien talvilaidunta istuta, kun vaan joku ostaisi vielä laatutyveä tolkun hintaan.
Tuli vielä mieleen, että Metsälehti voisikin tehdä jutun tyvikoivun kasvatuksesta sekä markkinoista ja haarukoida siihen maan eri suuntien ostajat ja keskimääräiset hintatasot.Kiinnostaisi kovasti.
Tärkeitä on tieto siitä, että viljelykoivikoista saadaan aivan kelvollista tukkia. Jopa tällä palstalla on väitetty, ettei viljelykoivikoista saataisi lainkaan laatupuuta. Koivun kasvattaminen on aivan järkevää, silloin kun maapohja on sopiva ja hirvet saadaan tavalla tai toisella pysymään poissa.
Se joku olen minä. Tosin tuon mielipiteen esitti sahurihakkarainen, joka oli ostanut satsin pellolle istutettua koivutukkia, joka oli ollut pahoin ruskotäpläkärpäsen vioittama eikä ollut soveltunut heidän käyttöönsä.
Kaikilla ei ole varmaan noin tiukat kriteerit.
Ruskokärpänen ei onneksi pilaa koivun runkoa läpi asti.
Sydänpuu 10-20 cm paksuudelta voi olla sen täplittämää, mutta sen jälkeen puu on puhdasta. Täten viljelykoivikoissa on tärkeintä suorittaa harvennukset riittävinä ja ajallaan, jotta saadaan nopeasti mahdollisimman järeää puuta.
Totta on että harvennukset pitää hoitaa ajallaan ja riittävän voimakkaana,tämä koivikko on harvennettu 3 kertaa ja kiertoajan tuotto on melko suurilukuinen.
Tuollaista on metsurin mukava pistää nurin, saa mukavasti rungot toistensa päälle karsittavaksi. Varmaan mottejakin tulee päivässä kivasti…
Taitaa olla harjamäen maatilan koivikko nurin mänössä, kuuskymmentä luvun puolvälissä ajettiin 165 vitosella ja Vanajsta tehyllä peräkärryllä isot pinot viänälänrantaan.
Että hyvällä hoidolla koivusta saa hyvän (sadon)
MERA-projekti näkyy tässäkin kuvassa. Istututettu 1973. MERA 3;sen jälkimaininkeja.
Näin on pölökky,toistaiseksi kävin apteeraus mallin hakkaamassa,samasta rungosta laatutyvi,sahatukki ja vaneri.
Siellä käy porukkaa tutustumassa.
Vastaanlainen koivikko savossa koneella nurin.Ikä 41v.En alkanu hankintakauppoihin.Tyvi+ vanerit firmalle kuidut klapiksi .Tlalle 2014 kuusi.
Metsä kutsuu taimikonhoitoon näin lauantainakin.
Tutustuttu on kohteeseen. Hyvä oli tukki % ja tyven osuus.
Jep,kyllähän tämmöisessä laatukoivikossa saa tukin tarkkaan otettua.