Motollako päästöjä tuossa on aiheutettu? Toki rästikohteessa raivurissakin bensaa palaa enemmän kuin olisi tarpeen. Toisaalta on tuo kuvio hiiltä jonkin verran sitonutkin eli nyt palataan siltä osin lähtötilanteeseen.
Kyllähän tuo sitoo hiiltä ihan samalla teholla kuin hoidettukin metsä. Nuorena hieskoivun kasvunopeus on hyvä.
Toki tuota voi ja pitääkin harventaa, jos haluaa ainespuutakin tuottaa, mutta toinen hyvä vaihtoehto olisi – jas energiapuusta saisi kunnon hinna – livauttaa avohakkuu.
Tuommosenkin kun harventaa ja menee 5 vuoden päästä paikanpäälle, niin näyttää jo ihan hyvältä sekametsältä hiilensidonnankin kannalta.
Se on harveihkon, arvostelu helppoa juuri harvennuksen aikoihin, mutta useimmiten tilanne muuttuu yllättävän nopeasti parempaan suuntaan. Huonommassakin kohteessa niin voi käydä.
Kuva on kuviolta , joka on uudistettu noin 40 vuotta sitten . Muutama alkuperäinen mänty on todisteena tilanteesta . Vieressä kasvaa paremmin onnistunut osa odottamassa päätehakkuuta . Kuvassa näkyvä osa on jäänyt hoitamattomuudesta johtuvan peitteisyyden takia harventamatta . Nyt alue vihdoin raivattiin ja harvennettiin .
Poistettujen puiden -pääasiassa koivua-runkotilavuus oli keskim. 47 litraa/ runko. Puutavavaraa kertyi runsas 30 m3 hehtaarilta . Maahan jäi mätänemään paljon enemmän puuainesta ,pitkiä latvuksia ja raivattuja alamittaisia lehtipuita .
Saman ikäinen ja näköinen parin hehtaarin märähkö painanne menossa täälläkin, pikkutilhillä raivauksen jälkeen harventelen, tähän ei parane motoa päästää näillä keleillä.
Asennekysymys miten näihin suhtautuu, harvahkoksi jää ja osittain eritiheyteen märkyydestä johtuen. ”Ruoskat” ketoon ja niitä riittää, mutta on sitä ”verevää” 50-litrastakin ihan mukavasti jatkoon.
Riskit on tiedossa samoin kuin jatko-odotuksetkin tämän kuvion osalta.
Silloin kun metsä on saavutettu on aivan sama mitä sinne on menetetty, luonto antaa ja luonto ottaa. On vain alueita joihin ihmisen järki ei piisaa. Onhan täällä lukijoiden kuvissa nähty aivan viimeaikoinakin kuinka yritetään mäntyä kasvattaa koivun rehevyyteen. Silloin ei saa sitä mitä tilaa vaan sitä mitä luonto antaa, eli koivikon.
Tuossa onkin hyvä esimerkki metsikön osasta (kuinka suuri alue, ei ilmene kuvasta ) , jossa on menty vikaan jo uudistusvaiheessa. Syy heikkoon lopputulokseen löytyy väärästä puulajista liian rehevällä alueella.
Jos kyseessä on pienehkö alue, ei haittaa yhtään mitään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Puun kasvu Suomessa lisääntynyt….
Nih, lisääntynyt on ja lahopuusta on silti ihan hirveä pula kuten kuvista näkyy….
Motollako päästöjä tuossa on aiheutettu? Toki rästikohteessa raivurissakin bensaa palaa enemmän kuin olisi tarpeen. Toisaalta on tuo kuvio hiiltä jonkin verran sitonutkin eli nyt palataan siltä osin lähtötilanteeseen.
Kyllähän tuo sitoo hiiltä ihan samalla teholla kuin hoidettukin metsä. Nuorena hieskoivun kasvunopeus on hyvä.
Toki tuota voi ja pitääkin harventaa, jos haluaa ainespuutakin tuottaa, mutta toinen hyvä vaihtoehto olisi – jas energiapuusta saisi kunnon hinna – livauttaa avohakkuu.
Tuommosenkin kun harventaa ja menee 5 vuoden päästä paikanpäälle, niin näyttää jo ihan hyvältä sekametsältä hiilensidonnankin kannalta.
Se on harveihkon, arvostelu helppoa juuri harvennuksen aikoihin, mutta useimmiten tilanne muuttuu yllättävän nopeasti parempaan suuntaan. Huonommassakin kohteessa niin voi käydä.
Tässä on ainakin uudistuskulut mennyt ”kankkulan kaivoon”.
Niinhän ne menee Jeessilläkin, kun se istuttaa kolmetuhatta kuusta hehtaarille ja hakkaa ne pois 25 vuotiaana avohakkuulla.
Kuva on kuviolta , joka on uudistettu noin 40 vuotta sitten . Muutama alkuperäinen mänty on todisteena tilanteesta . Vieressä kasvaa paremmin onnistunut osa odottamassa päätehakkuuta . Kuvassa näkyvä osa on jäänyt hoitamattomuudesta johtuvan peitteisyyden takia harventamatta . Nyt alue vihdoin raivattiin ja harvennettiin .
Poistettujen puiden -pääasiassa koivua-runkotilavuus oli keskim. 47 litraa/ runko. Puutavavaraa kertyi runsas 30 m3 hehtaarilta . Maahan jäi mätänemään paljon enemmän puuainesta ,pitkiä latvuksia ja raivattuja alamittaisia lehtipuita .
Saman ikäinen ja näköinen parin hehtaarin märähkö painanne menossa täälläkin, pikkutilhillä raivauksen jälkeen harventelen, tähän ei parane motoa päästää näillä keleillä.
Asennekysymys miten näihin suhtautuu, harvahkoksi jää ja osittain eritiheyteen märkyydestä johtuen. ”Ruoskat” ketoon ja niitä riittää, mutta on sitä ”verevää” 50-litrastakin ihan mukavasti jatkoon.
Riskit on tiedossa samoin kuin jatko-odotuksetkin tämän kuvion osalta.
Sitä niittää mitä kylvää.Hukkaan on menny istutus.
Mutta luonto on viisas,se korjaa ihmisen tekemät virheet.
Silloin kun metsä on saavutettu on aivan sama mitä sinne on menetetty, luonto antaa ja luonto ottaa. On vain alueita joihin ihmisen järki ei piisaa. Onhan täällä lukijoiden kuvissa nähty aivan viimeaikoinakin kuinka yritetään mäntyä kasvattaa koivun rehevyyteen. Silloin ei saa sitä mitä tilaa vaan sitä mitä luonto antaa, eli koivikon.
Tuossa onkin hyvä esimerkki metsikön osasta (kuinka suuri alue, ei ilmene kuvasta ) , jossa on menty vikaan jo uudistusvaiheessa. Syy heikkoon lopputulokseen löytyy väärästä puulajista liian rehevällä alueella.
Jos kyseessä on pienehkö alue, ei haittaa yhtään mitään.