Tähän näkymään törmää usein , kun hakkuupäätös on tehty käymättä kuviolla . Päätös hakata alue saattaa olla ensimmäinen väärä valinta . Pelkkä raivaus riittäisi tässä tapauksessa .
Tähän näkymään törmää usein , kun hakkuupäätös on tehty käymättä kuviolla . Päätös hakata alue saattaa olla ensimmäinen väärä valinta . Pelkkä raivaus riittäisi tässä tapauksessa .
Taas on riistan muonaa jätetty runsaasti.
Näkeehän tossa noi alle jääneet kapeat mäntyraipat selkeesti-
Tää on metsurinhommana OK – konettahan ei kait tollaiseen vielä laiteta? No kuva voi valehdella.
Hiihtoniilon kannalla että parasta tekee sahalla mutta kun suorittava kuvaajana ollaan ilmeisesti leimikolle menossa.
Kyllä noita on koneellakin tehty. Minullekkin.
Onhan sitä tehty ja jätetty keskenkin…
Lehtipuuraipat ovat ongelma myös myöhemmillä kasvatushakkuilla . Tukki olisi mahdollista ottaa tarkemmin talteen , kun näkyvyys olisi parempi .
Tiukat tukin laatuvaatimukset pakottavat tekemään laadultaan vähänkin epäilyttävät rungon osat kuiduksi . Runkoon nähden vinossa kasvavat raipat aiheuttavat helposti virheaistimuksen . Todellisuudessa suorassakin rungossa näyttäisi olevan
mutkia .
Toisaalta se kiero runko saattaa näyttää vastaavissa olosuhteissa suoralta . Valitettavasti päätökset tehdään sen mukaan , miltä näyttää ja tämän seurauksena pölkyt valmistetaan väärään tavaralajiin .
Laadultaan virheellinen tukki on helppo muuttaa jälkikäteen alempaan tavaralajiin , mutta kuitukasassa köllöttävää tukkilaadun täyttävää pölkkyä ei saa muutettua oikeanlaatuiseksi mitenkään . Pölkky on pysyvästi rekisteröitynä kuiduksi .
Jos tukki halutaan ottaa tarkasti talteen ja turvata myös oikeat puuvalinnat , ei raivauksesta kannata tinkiä .
Juu tota, tähän riittäisi rs- työ varman alkuunsa, mutta jättäsin mahdollisen katajan ja kuusikon antaan pieneläin suojaa, elikkä en haluaisi mitään eucatyyppistä männikkömetsää.
Aikas ihme jos on tässä motohakkuuta, mutt ymmärrän että tällaiset hoitelee pois muitten moolien mukana, jos vieressä o aukkohakkuu tms sopeva motoilukohde sitten.
Kyllä tuollaisessa metsässä jää laatuharvennus tekemättä. Ei muuta kuin oikeaan tiheyteen ja jäävä puusto on mitä on.
Ihmettelen vain metsänomistajia jotka ovat valmiita laittamaan koneet tuollaiseen metsään. Ei ole ihme jos tukkiprosentti jää alhaiseksi seuraavassa harvennuksessa.
On tilanteita , että edes riittävää tiheyttä ei saa aikaiseksi .
Risukon lahmaamisen jälkeen ollaan suoraan päätehakkuutiheydessä .
Myös minä olen joskus ihmetellyt hinkua laittaa konetta vielä kuvassa olevaa huonompiinkin olosuhteisiin työskentelemään .
Tämän jälkeen kehuskellaan aluksi , että sainpas raivaamattoman palstan puut kaupaksi . Tosin myöhemmin hakkuun lopputuloksen selvittyä ollaankin arvostelemassa yhtiötä liian harvaksi hakatusta metsästä ja kehnosta korjuujäljestä .
Pääasiassa tulilinjalle joutuvat suuret puutavarayhtiöt , jotka joutuvat olemaan ”kaikkiruokaisia” saadakseen riittävästi raaka-ainetta tuotantolaitoksilleen . Pienenemmät toimijat eivät heikoille kohteille eksy vahingossakaan . Vain kerma kelpaa.
Kuva näyttäisi olevan metiköstä, joka kasvaa hyvin seuraavat kymmenet vuodet kun siihen ei kajota mitenkään.
Jättäkee ihmeessä rauhaan, tuosta kasvaa hyvä tukkimehtä alle viiesä vuoskymmenesä. Lototkaa jos rahasta uupeloa
Kantonan ohjeella kuolisi metsänomistaja nälkään ja suorittavankin vaikerruksella melkein. Miksi sitä runkoa ei voi katsoa vaaterissa koneen ajouralle siirrettynä?
(Kuten olen nähnyt tehtävän ennen katkoa jos peitteellisyyttä edessä.)