Tuossa metsässä on luonnollinen poistuma yhtä suuri kuin kasvu.
Ei sovi talousmetsäksi, mutta luonnonsuojelumielessä tuollaiset metsät ovat ihan OK ja niitä on jokaisen lähettyvillä, joka haluaa niitä katsella ja niissä käyskennellä.
Missä mielessä tuo on oikeata metsää? Näyttäisi olevan aikoinaan harvennettu kuvio, johon on tullut tuulenkaatoja ja pystyssä olevia puitakin on sittennin lahonnut pystyyn.
Visakallo: ”Missä mielessä tuo on oikeata metsää? Näyttäisi olevan aikoinaan harvennettu kuvio, johon on tullut tuulenkaatoja ja pystyssä olevia puitakin on sittennin lahonnut pystyyn.”
Voipa olla oikeassa. Kovasti kyllä muistuttaa tuossa vieressä ”kukoistavaa” metsää, joka on ilmeisesti omia aikojaan metsittynyttä ahoa. On siellä hiukan peltoheittoakin. Kehä III menee vieressä (Espoo). Odottaa rakentamista.
”Visakallo: ”Missä mielessä tuo on oikeata metsää? Näyttäisi olevan aikoinaan harvennettu kuvio, johon on tullut tuulenkaatoja ja pystyssä olevia puitakin on sittennin lahonnut pystyyn.”
Voipa olla oikeassa. Kovasti kyllä muistuttaa tuossa vieressä ”kukoistavaa” metsää, joka on ilmeisesti omia aikojaan metsittynyttä ahoa. On siellä hiukan peltoheittoakin. Kehä III menee vieressä (Espoo). Odottaa rakentamista.”
– Kovin on aikaa harvennuksesta, kantoja ei erotu, eikä harvennus ole ollut ainakaan kovin voimakas.
Luonnonmukainen metsä muuttuu tuon näköiseksi, kun puut jopa sairastuvat tai vaurioituvat, kaatuvat joko juuriston lahoamisen tai luonnonvoimien takia.
Vanhassa metsässä on kuusikko ottanut vallan, eli kliimaksin lähestyessä kuivaa kuusikkoa on odottamassa salamaniskua, joka sytyttää metsäpalon.
Eri kehtysvaiheissa erilaiset eliöt ja oliot täyttävät ja käyttävät luonnonvaraista metsää.
Puhdasta luonnon mäntymetsää, joka olisi yli 300 vuotta vanhaa, tuskin löytyy isompina alueina.
Olkoonkin pokasahan aikaista talousmetsää, hoitamattomuuden seurauksena tuosta on kehittynyt varsin miellyttävä maisema, jossa tuulenkaatojen ja pystyyn kuolleiden puiden ansiosta valoakin pääsee maahan saakka. Talousmetsänä varsin surkea, mutta tuon metsän arvot ovatkin ihan muualla. Noitakin tarvitaan, jotta metsätaloudella on edellytykset toimia.
Kauneus on tietysti aina katsojan silmissä, mutta kuvan metsästä on vaikea löytää erityisiä luonto- tai virkistysarvoja. Tuulenkaatojen ja pystyyn lanonneitten puiden seassa on vaikeaa ja vaarallista liikkua. Maapohjassa ei juuri kasva marjoja, – jokunen sieni ehkä. Eläimille ei löydy juuri mitään ravintoa. Oman asuinpaikkani vieressä on vastaavanlainen suojelualue. Olen siitä aiemmin laittanut tänne palstalle kuviakin. En ole liki 15 vuoden aikana juuri nähnyt alueella luonossa liikkujia tai edes heidän jälkiään. Eläimien suhteen tilanne on sama. Jokunen lintu alueella toki joskus vierailee hyönteisiä pyydystämässä. Metsäneläimet, linnut, marjat ja sienetkin viihtyvät paremmin hoidetuilla alueilla. Pihoissa jopa kiusaksi asti.
Kyllä siellä on elämää – ja se ei ole samanlaista, kuin ”paremmin hoidetuilla alueilla”. Juuri sen takia noita alueita onkin, mutta eihän missään tapauksessa sellaista metsää saa olla kaikkialla eikä kaikki metsä saa olla sellaista.
Täällä on metsähallituksella ”Aarnimetsä”, jonka pinta-ala on n. 8 ha. Siellä on kaikki paikallaan – myös aika, mutta siellä on myös Metsoja ja muita eläimiä. Siellä on puita, jotka on syntyneet 1400-luvulla jne.
Kävimme kauniina kesäpäivänä naisten kanssa siellä ja kun auringonvalo siivilöityi puiden oksien läpi jopa maahan asti, sanoi eräs nainen istuessaan maapuun rungon päällä, että ”Tämä on ihan oikea satumetsä”. Koko jengi oli täysin samaa mieltä ja he halusivat vielä hetken aikaa nauttia siitä ympäristöstä.
Visakallon kommenttiin vastine, että onhan tuossa mustikkaa ja kun puita kuolee pystyyn tai kaatuu, valoakin tulee maahan saakka kuten kuvassa. Kasvupaikan rehevyys tekee kuitenkin sen, että myös ruohot alkaa kilpailla varpujen kanssa. Sekään ei monimuotoisuutta heikennä.
Nuo lahoavat rungot tarjoavat tulevaisuudessa ravintoa huikealle määrälle lajeja, joten luontoarvoja ei kannata arvioida vain hirvien tai sinitiaisten määrän perusteella.
Virkistysarvoja ei tietenkään tuollaisen rytökasan keskellä ole, ellei sitä ole helppo kiertää tai siihen raivaa kulkuaukkoa kuten kansallispuistoissa tehdään. Virkistysarvot on kuitenkin eri asia kuin luontoarvot, joista edellä kirjoitin.
Jesse:
Ei se ny tarkemmin isona kuvana kovin haapapitoinen sitten ollutkaan. Pahasti on päässyt hoitamattomuus niskan päälle.
Heh.. Ensi vilkaisulla oli niin kaunista ”haavakkoa”.. Sama kuva ja haapojen puuttuminen muuttikin tilanteen hoitamattomaksi rääseiköksi.
Kauneus on katoavaista jeselläkin ;D”
Jeessihän kääntyilee kuin tuuliviiri. Kuitenkin hänellä on pikkuisen ( pieni) munaa myöntää erheensä, vaikka toiset ovat sen jo huomanneet ajat sitten.
Tuo konkretisoitui autokysymyksessä, jossa Jeessi käänsi kelkkansa lisäksi myös takkinsa – poliitikkoainesta siis selvästi.
Tutkimusten mukaan myös virkistäytyjät arvostavat monimuotoisen näköistä metsää. Siinä on tietysti vaikea liikkua, joten polku pitäisi raivata. Lahopuun syöjät ja liito-oravat viihtyvät.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänomistus
Tuossa metsässä on luonnollinen poistuma yhtä suuri kuin kasvu.
Ei sovi talousmetsäksi, mutta luonnonsuojelumielessä tuollaiset metsät ovat ihan OK ja niitä on jokaisen lähettyvillä, joka haluaa niitä katsella ja niissä käyskennellä.
Kuvaapa vähintään 300-vuotiasta petäjikköä. Siinä on komeaa metsää. Tuo on lahoa risukkoa.
Missä mielessä tuo on oikeata metsää? Näyttäisi olevan aikoinaan harvennettu kuvio, johon on tullut tuulenkaatoja ja pystyssä olevia puitakin on sittennin lahonnut pystyyn.
Visakallo: ”Missä mielessä tuo on oikeata metsää? Näyttäisi olevan aikoinaan harvennettu kuvio, johon on tullut tuulenkaatoja ja pystyssä olevia puitakin on sittennin lahonnut pystyyn.”
Voipa olla oikeassa. Kovasti kyllä muistuttaa tuossa vieressä ”kukoistavaa” metsää, joka on ilmeisesti omia aikojaan metsittynyttä ahoa. On siellä hiukan peltoheittoakin. Kehä III menee vieressä (Espoo). Odottaa rakentamista.
Onhan tuo haavikko kaunista katsella, ainakin minun silmään.
Ei se ny tarkemmin isona kuvana kovin haapapitoinen sitten ollutkaan. Pahasti on päässyt hoitamattomuus niskan päälle.
”Visakallo: ”Missä mielessä tuo on oikeata metsää? Näyttäisi olevan aikoinaan harvennettu kuvio, johon on tullut tuulenkaatoja ja pystyssä olevia puitakin on sittennin lahonnut pystyyn.”
Voipa olla oikeassa. Kovasti kyllä muistuttaa tuossa vieressä ”kukoistavaa” metsää, joka on ilmeisesti omia aikojaan metsittynyttä ahoa. On siellä hiukan peltoheittoakin. Kehä III menee vieressä (Espoo). Odottaa rakentamista.”
– Kovin on aikaa harvennuksesta, kantoja ei erotu, eikä harvennus ole ollut ainakaan kovin voimakas.
Luonnonmukainen metsä muuttuu tuon näköiseksi, kun puut jopa sairastuvat tai vaurioituvat, kaatuvat joko juuriston lahoamisen tai luonnonvoimien takia.
Vanhassa metsässä on kuusikko ottanut vallan, eli kliimaksin lähestyessä kuivaa kuusikkoa on odottamassa salamaniskua, joka sytyttää metsäpalon.
Eri kehtysvaiheissa erilaiset eliöt ja oliot täyttävät ja käyttävät luonnonvaraista metsää.
Puhdasta luonnon mäntymetsää, joka olisi yli 300 vuotta vanhaa, tuskin löytyy isompina alueina.
Olkoonkin pokasahan aikaista talousmetsää, hoitamattomuuden seurauksena tuosta on kehittynyt varsin miellyttävä maisema, jossa tuulenkaatojen ja pystyyn kuolleiden puiden ansiosta valoakin pääsee maahan saakka. Talousmetsänä varsin surkea, mutta tuon metsän arvot ovatkin ihan muualla. Noitakin tarvitaan, jotta metsätaloudella on edellytykset toimia.
Kun ei hoida niin ei mene ainakaan pilalle,
Kauneus on tietysti aina katsojan silmissä, mutta kuvan metsästä on vaikea löytää erityisiä luonto- tai virkistysarvoja. Tuulenkaatojen ja pystyyn lanonneitten puiden seassa on vaikeaa ja vaarallista liikkua. Maapohjassa ei juuri kasva marjoja, – jokunen sieni ehkä. Eläimille ei löydy juuri mitään ravintoa. Oman asuinpaikkani vieressä on vastaavanlainen suojelualue. Olen siitä aiemmin laittanut tänne palstalle kuviakin. En ole liki 15 vuoden aikana juuri nähnyt alueella luonossa liikkujia tai edes heidän jälkiään. Eläimien suhteen tilanne on sama. Jokunen lintu alueella toki joskus vierailee hyönteisiä pyydystämässä. Metsäneläimet, linnut, marjat ja sienetkin viihtyvät paremmin hoidetuilla alueilla. Pihoissa jopa kiusaksi asti.
Kyllä siellä on elämää – ja se ei ole samanlaista, kuin ”paremmin hoidetuilla alueilla”. Juuri sen takia noita alueita onkin, mutta eihän missään tapauksessa sellaista metsää saa olla kaikkialla eikä kaikki metsä saa olla sellaista.
Täällä on metsähallituksella ”Aarnimetsä”, jonka pinta-ala on n. 8 ha. Siellä on kaikki paikallaan – myös aika, mutta siellä on myös Metsoja ja muita eläimiä. Siellä on puita, jotka on syntyneet 1400-luvulla jne.
Kävimme kauniina kesäpäivänä naisten kanssa siellä ja kun auringonvalo siivilöityi puiden oksien läpi jopa maahan asti, sanoi eräs nainen istuessaan maapuun rungon päällä, että ”Tämä on ihan oikea satumetsä”. Koko jengi oli täysin samaa mieltä ja he halusivat vielä hetken aikaa nauttia siitä ympäristöstä.
Jesse:
Ei se ny tarkemmin isona kuvana kovin haapapitoinen sitten ollutkaan. Pahasti on päässyt hoitamattomuus niskan päälle.
Heh.. Ensi vilkaisulla oli niin kaunista ”haavakkoa”.. Sama kuva ja haapojen puuttuminen muuttikin tilanteen hoitamattomaksi rääseiköksi.
Kauneus on katoavaista jeselläkin ;D
Visakallon kommenttiin vastine, että onhan tuossa mustikkaa ja kun puita kuolee pystyyn tai kaatuu, valoakin tulee maahan saakka kuten kuvassa. Kasvupaikan rehevyys tekee kuitenkin sen, että myös ruohot alkaa kilpailla varpujen kanssa. Sekään ei monimuotoisuutta heikennä.
Nuo lahoavat rungot tarjoavat tulevaisuudessa ravintoa huikealle määrälle lajeja, joten luontoarvoja ei kannata arvioida vain hirvien tai sinitiaisten määrän perusteella.
Virkistysarvoja ei tietenkään tuollaisen rytökasan keskellä ole, ellei sitä ole helppo kiertää tai siihen raivaa kulkuaukkoa kuten kansallispuistoissa tehdään. Virkistysarvot on kuitenkin eri asia kuin luontoarvot, joista edellä kirjoitin.
Jesse:
Ei se ny tarkemmin isona kuvana kovin haapapitoinen sitten ollutkaan. Pahasti on päässyt hoitamattomuus niskan päälle.
Heh.. Ensi vilkaisulla oli niin kaunista ”haavakkoa”.. Sama kuva ja haapojen puuttuminen muuttikin tilanteen hoitamattomaksi rääseiköksi.
Kauneus on katoavaista jeselläkin ;D”
Jeessihän kääntyilee kuin tuuliviiri. Kuitenkin hänellä on pikkuisen ( pieni) munaa myöntää erheensä, vaikka toiset ovat sen jo huomanneet ajat sitten.
Tuo konkretisoitui autokysymyksessä, jossa Jeessi käänsi kelkkansa lisäksi myös takkinsa – poliitikkoainesta siis selvästi.
Tutkimusten mukaan myös virkistäytyjät arvostavat monimuotoisen näköistä metsää. Siinä on tietysti vaikea liikkua, joten polku pitäisi raivata. Lahopuun syöjät ja liito-oravat viihtyvät.