Talvella harvennettu kuusikko. Silloin ei minkäänlaisia merkkejä alkavasta tuhosta.Vielä huhtikuussakin näytti hyvältä. Nyt ohiajaessa huomasin osan kuvion puista kuivuneen kokonaan ja osassa latvat ruskettuneet. Eli todella nopeasti tuli tänä kesänä tuhoa ellei sitten jo viime syksynä iskeneet öttiäiset ja kuuset säilyttivätkuitenkin vihreytensä talven yli mutta kevään kuivuus ja helleaallot tekivät tehtävänsä. Olisiko mahdollisesti tuhonaiheuttaja kuitenkin toisen kuvan tähtikirjaajat apurina nyt kirjanpainajat.
Kuusenkirjanpainajat saattavat ravinnekiertoon erityisesti kuolevia (siis ekologisessa mielessä yli-ikäisiä), tavalla tai toisella vaurioituneita, liian kuivilla kasvupaikoilla kasvaneita ja lisäksi valmiiksi kelvottomaan (edellinen sukupolvi kuusta) maaperään perustettuja (tai itsestään syntyneitä) kuusikoita.
Talvella tuli jotain puita huomattua mitkä näyttivät täysin terveille mutta kun vähän kouralla hipas rapsisi kuoret alas samantien. Nyt ne kuivuvat kun kasvukausi alkaa.
Hyönteistuho lähtee varmimmin liikkeelle joko korjaamattomista tuulenkaadoista, aukon reunapuista tai kuten kuvassa, varttuneen metsän harvennuksen seurauksena.
Äkillinen valon lisääntyminen altistaa hyönteistuhoille ja samalla tietysti lisääntyy myös tuulenkaatojen riski.
Eilen olin puuhaamassa ja muutamaa tuulenkaatoa kun en saa pois metsästä kuin paloina kantamalla, niin tein itikalle jekun. Se kun yrittää mennä kuoren alle, niin huomaa, että ei ole kuusessa kuorta ollenkaan. Saattaa ötiäistä hiukka harmittaa. 🙂
Juu. Vallan hyvä konsti, ollut käytössä jo kauan yksittäisten tuulenkaatojen kanssa. Varsinkin jos kuorii nila ajan ulkopuolella tai puu on osin jo kuivahtanut. Männynparkki tosin pölisee ikävästi ja tulee läpi silmikosta.Kuusi ohuempi parkkisena ei pölise niin paljoa.
Vois olettaa, että kirjanpainajan ja muitten tuhohyönteisten vahingot jäisivät tänä vuonna aiempaa vähäisemmiksi kylmän ja sateisen kesän vuoksi.
Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä ja liikkuvat verkkaisesti viileässä. Ne viihtyvät lämpimissä oloissa ja keskittävät massahyökkäyksensä puihin, jotka ovat jostain syystä heikentyneet, eivätkä kykene puolustautumaan.
Pihka on kuusen puolustuskeino. Jos puu kärsii kuivuudesta ja ravinteiden puutteesta ei pihkaa muodostu riittävästi, ja hyönteiset saavat helpommin ylivallan.
Nyt on tullut sadetta kuivillekin kankaille riittävästi, ja pihkatarpeita luulis piisaavan vaivalloisesti liikkuvien nilansyöjien nitistämiseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tutulta näyttää kun omissa viimeksi katsellut myös. Lisää tulee lähes päivittäin kun uusia kuivuu. Motoa odotellen.
Talvella harvennettu kuusikko. Silloin ei minkäänlaisia merkkejä alkavasta tuhosta.Vielä huhtikuussakin näytti hyvältä. Nyt ohiajaessa huomasin osan kuvion puista kuivuneen kokonaan ja osassa latvat ruskettuneet. Eli todella nopeasti tuli tänä kesänä tuhoa ellei sitten jo viime syksynä iskeneet öttiäiset ja kuuset säilyttivätkuitenkin vihreytensä talven yli mutta kevään kuivuus ja helleaallot tekivät tehtävänsä. Olisiko mahdollisesti tuhonaiheuttaja kuitenkin toisen kuvan tähtikirjaajat apurina nyt kirjanpainajat.
Näinhän se luonto opettaa!
Ei kahta kuusisukupolvea peräkkäin. Ei myöskään kuusta kuiville kankaille.
Anton, ei hyönteistuhoilla ole mitään yhteyttä monesko kuusi sukupolvi on kasvamassa. Kirjanpainajille maistuu yhtähyvin 1. sukupolven kuusikko.
Kukapa vanhoista kuusikoista edes tietää mitä niissä on ennen nykyisiä puita kasvanutkaan. Mitä todennäköisimmin kuusia.
Kuusenkirjanpainajat saattavat ravinnekiertoon erityisesti kuolevia (siis ekologisessa mielessä yli-ikäisiä), tavalla tai toisella vaurioituneita, liian kuivilla kasvupaikoilla kasvaneita ja lisäksi valmiiksi kelvottomaan (edellinen sukupolvi kuusta) maaperään perustettuja (tai itsestään syntyneitä) kuusikoita.
Talvella tuli jotain puita huomattua mitkä näyttivät täysin terveille mutta kun vähän kouralla hipas rapsisi kuoret alas samantien. Nyt ne kuivuvat kun kasvukausi alkaa.
Tulee kuivaa polttopuuta-valitettavasti.
Sylettää katsella tuhopuita.
Luonto on jälleen kerran vahvempi.
Joo – valjennettyä kuusikkoa menee täällä tehtaan teriin tuhopuina. Eipä katsonut kirjanpainaja ikää !
Eipä katso ei. Minulla kuivui ojanvarsien aivan metrin parin kuusen taimetkin samaan syssyyn. Tehoisaa ja tuhoisaa.
Puunkorjuuta ei osata yhdistää tuhoihin. Näin on voinut käydä tässäkin.
Kaskimetsätalous yhdistettynä metsänhoitoon.
Hyönteistuho lähtee varmimmin liikkeelle joko korjaamattomista tuulenkaadoista, aukon reunapuista tai kuten kuvassa, varttuneen metsän harvennuksen seurauksena.
Äkillinen valon lisääntyminen altistaa hyönteistuhoille ja samalla tietysti lisääntyy myös tuulenkaatojen riski.
Eilen olin puuhaamassa ja muutamaa tuulenkaatoa kun en saa pois metsästä kuin paloina kantamalla, niin tein itikalle jekun. Se kun yrittää mennä kuoren alle, niin huomaa, että ei ole kuusessa kuorta ollenkaan. Saattaa ötiäistä hiukka harmittaa. 🙂
Kikka&kepponen?
Kuoritko a: petkeleellä, b:aatamin kylkiluulla, c:moottorisahalla
Vaihtoehto c) on oikea vastaus, josta saa täydet pisteet.
Oikeassa kulmassa kun syöttää, niin irtoaa mukavasti. Jätin metsään kevenemään ja haen sitten pois kun tarttee kuivaa kuusta.
Juu. Vallan hyvä konsti, ollut käytössä jo kauan yksittäisten tuulenkaatojen kanssa. Varsinkin jos kuorii nila ajan ulkopuolella tai puu on osin jo kuivahtanut. Männynparkki tosin pölisee ikävästi ja tulee läpi silmikosta.Kuusi ohuempi parkkisena ei pölise niin paljoa.
Vois olettaa, että kirjanpainajan ja muitten tuhohyönteisten vahingot jäisivät tänä vuonna aiempaa vähäisemmiksi kylmän ja sateisen kesän vuoksi.
Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä ja liikkuvat verkkaisesti viileässä. Ne viihtyvät lämpimissä oloissa ja keskittävät massahyökkäyksensä puihin, jotka ovat jostain syystä heikentyneet, eivätkä kykene puolustautumaan.
Pihka on kuusen puolustuskeino. Jos puu kärsii kuivuudesta ja ravinteiden puutteesta ei pihkaa muodostu riittävästi, ja hyönteiset saavat helpommin ylivallan.
Nyt on tullut sadetta kuivillekin kankaille riittävästi, ja pihkatarpeita luulis piisaavan vaivalloisesti liikkuvien nilansyöjien nitistämiseen.