Jk:n ja tasaikäiskasvatuksen vertailu exelillä tehtynä. (raakaversio; ei ole viimeistelty eikä kaikki oleelliset tiedot näy kuvassa)
Jk:n ja tasaikäiskasvatuksen vertailu exelillä tehtynä. (raakaversio; ei ole viimeistelty eikä kaikki oleelliset tiedot näy kuvassa)
Metsänhoito
Arvot on kuitenkin vedetty suoraan hatusta. Lisäksi ottaisin huomioon, mistä laskenta aloitetaan. Toisessa on valmis metsä ja toisessa on pelkkä aukko ilman yhtään tainta. Mites tilanne muuttuu excel laskenta aloitetaankin tilanteesta ennen avohakkuuta?
Ei ole arvot ihan hatusta. Tasaikäisen menot on oikeasta tilanteesta, kasvut ja poistumat arvioitu taulukkojen avulla.
Mutta olet osittain oikeassa. Tuossa jk:n meno (1384€= jäävän puuston arvo + kalliimpi korjuukulu 4 €/m³) voisi olla suurempikin, jos puuta on päätehakkuussa ollut enemmän pystyssä ( laskelmassa sitä on oletettu olleen vain 280 m³/ha ) ja korjuu olisi vaikkapa 6 € /m³ kalliimpaa jk:n metsän (80 m³) jäädessä pystyyn.
Eikö tuon jatkuvan harsinnan laskelma pitäisi myöskin aloittaa aukosta ja puhdasoppisesti odotella taimikon syntymistä kolmekymmentä vuotta?
Minusta on aika optimistinen arvio 5,4m3/ha/v, jos tasaikainen kasvaisi 6,4m3/v. Esim. tasaikäinen kasvaa varmasti enemmän ensiharvennuksen ja 2 harvennuksen välillä, kuin jatkuvankasvatuksen metsä samassa ajassa.
15 vuoden välein 80 kuutiota puuta, 70% tukkiosuudella? Ei herrantähden…nimenomaanhan jk osalta sanotaan, että myös välikerroksen puita poistetaan, mikä laskee tukkiprosenttia. Eihän jk puustoa voi kasvattaa taimikkotiheydessä loppuhakkuukokoon.
Eh:n ja 2. harvennuksen välillä kasvu on n. 11 m³/ha.
Voi olla vaikeaa saada jk:ssa 70:n tukkipuu%:a . Tuossa on oletuksena että lähtötilanteessa runkoluku on n. 740 kpl ja valtapuiden keskikoko n. 170 l , joita on n. 240 kpl/ha . Loput n. 80 l keskikoon puita. Jos koko kasvu keskittyisi vain noihin puihin, niin ylispuuhakkuulla tukki% voisi olla n. 70 . Mutta koska taimia pitäisi tulla (tai olla valmiina) alikasvoksesta kohtalaisen tasaisesti lisää ja niiden pitäisi kasvaa paremmin kuin esim. Metlan koealojen tuloksissa on kasvaneet, niin eihän tuo ole käytännössä mahdollista koko kiertoajalla.
Eli aluksi toimii mutta jatkossa kasvu ei luultavimmin riitä.
Lähtökohta jatkuvaan kasvatukseen pitäisi olla vaikka myrskyn harventama metsä, tai muutoin epätasainen metsä. Monta kertaa on sanottu, että järeäpuustoinen tasalaatuinen päätehakkuu metsä ei ole hyvä lähtökohta alkaa kasvattamaan erirakenteista metsää. Eli päätehakkuu valtavalla kertymällä ei kuvaa lähtötilannetta, viimeinen harvennus voisi olla lähtötilanne tai pätehakkuu pienellä kertymällä.
Esim. kuvan tapauksessa ei ole kyseessä vielä kovin ”järeäpuustoinen ja tasalaatuinen” alkutilanne ainakaan suht. hyvin kasvavalla kohteella. Valmiiksi erirakenteisuutta pitäisi olla, kuten tuossakin. Siinähän on tehty harvennus jatkuvaakasvatusta varten. Toisessa vaihtoehdossa avohakkuu ja viljely.
Mutta paremmin se jk sopii esim. rämeille, joissa luontaisesti on erirakenteisuutta useammin kuin kangasmailla. Ja maisema- metsiin, joissa on pääasia muu kuin taloudellinen tuotto.
Juu, rämeistä olen samaa mieltä ja niissä aion itsekin tehdä poimintahakkuita.
Korjaus : ”…ylispuuhakkuulla…” Piti olla : …yläharvennuksella…
Aukosta tuntuisi kyllä pitävän aloittaa molempien vertailu..? Muutoinha jk saa ”ansiottoman arvonnousun”,kun päästäänkin leipomaan valmista kakkua…kunnes se kermaa kuorimalla mitä todennäköisimmin palaa kyrvähtää pohjaan.
Voisihan sen vertailun aloittaa mistä tahansa tilanteesta. Joidenkin oppaiden mukaan jk:n voi aloittaa ihan mistä tahansa metsikön kehitysvaiheesta. Takeita ei tietenkään sen kannattavuudesta ja järkevyydestä ole kellään mistä antaa. No eipä toisaalta takeita ole tasaikäisenkään kasvatuksen onnistumisesta. Mutta tod.näköisyyksiä onnistumiselle ja kannattavuuseroja voi laskea ja verrata kuitenkin.
Jos lähdetään aukosta liikkeelle molemmissa, niin siitä jk:sta tulee helposti luontaisen uudistamisen kohde (jos taimettuminen onnistuu) ; myöhemmin kaksijaksoinen tasaikäisenä kasvatettava metsä tjms. tilanteesta riippuen. Voi varmaan muuttaa jatkuvan kasvatuksen metsäksikin, jos alkaa harventaa pääasiassa se tähtäimessä.
Ei jk:n kohde saa etua laskennassa, jos sopiva puusto jää pystyyn aloituksessa ; se on laskettu kuluksi verrattuna toiseen tapaukseen.
Olen mielenkiinnolla seuraillut noita kaupungin metsiä joita yleensä hoidetaan jk mielessä lähinnä virkistysarvon vuoksi. Ne ovat olleet aikoinaan tasaikäiskavatuksessa ja sitten siirretty jk kasvatukseen kun paineet asukkailta ovat tuleet siihen suuntaan. Minusta meillä ei ole paljonkaan todellista tietoa jk metsien käyttäytymisestä kun nykyiset jk metsät pääosin ovat olleet tasaikäismetsiä. Voi olla että vedenpitävien laskelmien teko on vielä vaikeaa ja totuus voi muuttua paljonkin. Mielenkiintoistahan tuo silti on.
Virkistysaluemetsien käsittely on melkoisen kaukana metsätaloudellisesta käsittelystä, koska kaupungin hommissa puunkorjuu maksaa niin paljon, että sitä ei saa maksuun niiden puiden myyntituloilla.
Lisäksi niissäkään ei pysty välttymään juuristovaurioilta, ellei käytetä esim Hevosmetsurien palveluita, taikka muuten kalustoa, joka säästää maastoa, mutta jonka tehokkuus on jotain nollasarjaa!
” Minusta meillä ei ole paljonkaan todellista tietoa jk metsien käyttäytymisestä kun nykyiset jk metsät pääosin ovat olleet tasaikäismetsiä. ”
Eihän niitä ole kovin pitkältä ajalta ainakaan. Mutta joitakin koealatuloksia on olemassa . Erika- ja Montatutkimusten tuloksia on julkaistu , samoin ainakin v. 2013 Metlan kestokoealojen jk:n taimien kasvusta on julkaistu artikkeli. Kyllä niistä ja muistakin lähteistä saa tutkittua tietoa mm. kasvueroista jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen välillä. Jalostustettujen alkuperien kasvuhyödyt viljelyssä on myös suunnilleen selvillä. Mutta varmaan olisi lisätutkimustarvettakin, kun ei ole käytännössä ollut vielä kovin kauan mahdollista muuttaa kasvatustapaa niin kuin nykyisin on.
Tuon esimerkin vasemmanpuoleinen tasaikäisenä kasvatettu metsä on siis olemassa oleva metsä ja kohta 9 vuotias. Siitä on myyty viime vuonna joulukuusiksi n. 35 puuta /ha ja ne tulot ei näy laskelmassa. Lopputulokseen se vaikuttaa sen verran , että noilla oletuksilla tasaikäinen olisi vähän kannattavampi kuin j-kasvatuksen metsä 4 %:n laskentakorolla laskettuna.