Kuva on otettu lähes samasta kohdasta , kun otos 18.3 .
Nyt alue on harvennettu .
Kuvio on uudistettu n. 40 vuotta sitten . Runsas aluskasvos ja riukuuntuminen on haitannut huomattavasti puuston kehitystä . Elävää latvusta jäävissä 15-16 metriä pitkissä rungoissa on alle 30 % rungon pituudesta . Hehtaarille jäi 500-700kpl rk.läpimitaltaan 15-20cm:n runkoa . Koivuja noin 10% kokonaisrunkomäärästä .
Poistettujen runkojen keskitilavuus jäi alle 80 litraan , joista mänty keskim . 120 litraa ja koivu nipinnapin 50 litraa/runko . Tukkilaadun täyttäviä runkoja alueella esiintyy niukasti . Harvennukselta valmistettiin vain kuitutavaralajia .
Kuvan takaosassa häämöttää neljä vuotta sitten heti raivauksen jälkeen korjattu kuvion osa . Siellä on nähtävissä luokille taipuneita koivuja ja tuulituhopuita ajokonekuorman verran . Tuulituhoilta ei tulla välttymään nyt harvennetulla alueellakaan . Heikko latvusten kunto kielii samaa myös juuriston tilasta .
Paljonko ppa ?
Epäilyttävän harvan näköistä, taitaa ppa olla 14?
Kuvasta saa valitettavasti hieman harvahkon vaikutelman . Se on kuitenkin tekniikasta johtuva optinen harha .
Tässä on tulos , joka riukuuntuneesta ja latvukseltaan liikaa supistneesta metsästä saadaan aikaan . Vain ne puut on poistettu , jotka eivät näkisi suraavaa käsittelykertaa tai haittaavat selvästi paremman yksilön kehitystä . 10-60 litraisten koivunräippien tulevaisuus ei kovin kaksinen liene .
Tuolla myöhemmin on kuva koivuvaltaisesta paikasta ennen harvennusta tältä samalta leimikolta .
Leimikon lähtötilanne on ollut erittäin sakeana kasvanut hoitamaton kuvio . Tiheyttä on ollut enemmän , kun kuvassa ”keppihelvetistä ” . Sen kuvan olosuhteita voisi verrata niinkin , että siinä ollaan vasta kyseisen paikan esikartanossa tämän kuvan alkutilanteeseen verrattuna .
Äkkiä laskettuna noilla arvoilla ppa hieman alla 14.
Oikein hyvin harvennettu .
Mottikasvussa tuossa hävitään takuulla, kun on harvennettu noin harvaksi ja ollaan vielä männikössä. Mutta arvokasvussa se saadaan ehkä takaisin aikaisempana päätehakkuuna. Eihän tuossa varmaan sitten enempää tukkiaihioita ollut jätettävissä, eli hyvin harvennettu.
Tuntuu, että nimimerkki suorittavan portaan työmaat on laitanaan korjuuolosuhteiltaan kelvottomia. Milloin alikasvos haittaa näkyvyyttä, milloin ylispuukoivujen teko tärvelee kuusikon. Toisinaan ensiharvennukselle joudutaan menemään liian aikaisin. Nyt taas latvusten supistumisen kannalta liian myöhään.
Mikähän se sitten olisi hyvä kasvatusketju? Harventaa taimikko raivaussahatyönä jonnekin 1200 runkoa / ha, jolloin ensiharvennuksessa keskijäreys ja kertymä olisi kohdallaan latvusten supistumatta liikaa?
Samanlaisia huomioita Burlin kanssa, Suorittava vedättelee ja keksii keinot että 500 runkoa / ha on sopiva runkoluku aina harvennuksen jälkeen. Keskustelujen puolella Suorittava porras väitti jopa että Kärkkäisen Matti olisi ehdottanut että nuorenmetsän hoito tehtäisiin raivaussahalla 1000 runkoon / ha, ihan älytöntä soopaa, joku järki siinä nuoren metsän kasvatuksessakin on oltava, eikä ole kovinkaan mielekästä vääntää toisen kirjoittamia asioita oman mielensä mukaan. Kärkkäinen nimenomaan kirjoitti että ensiharvennuksen jälkeinen runkluku on 1000 oikean taimikonhoidon ansiosta.
”Burl:lle” totean , että kelvollisia leimikoita on toki ollut enemmän ja raivausten osaltakin on menty reippaasti eteenpäin muutaman vuoden takaisesta . Parasta kuitenkin olisi tehdä ne raivuuhommat kunnolla taimikkovaiheessa .
Jos ennakkoraivaus on ensimmäinen hoitotoimenpide metsässä , on toiminnassa toivomisen varaa .
Ylispuun korjuussa on omat ongelmansa . Siellä pienempi puu saa usein siipeensä isommalta . Jos poistettavat rungot ovat suuria , voi syntyä isoakin vahinkoa . Tämä on kaksivaihekasvatusta suunnttelevan syytä ottaa huomioon.
Olen välittänyt tässäkin asiassa vain omia kokemuksiani.
(30 vuotta hakkuukokemusta)
Erityisiä poppakonsteja en mielestäni ole ollut tarjoamassa metsien käsittelyyn.
Normaalit ajallaan tehdyt hoitotoimet metsässä riittävät varmasti siihen , että metsä kasvaa häiriöittä ja konemiehet pystyvät tekemään työnsä laadukkaasti ja tuottavasti . Kuva-aineistosta kuitenkin käy ilmi , että aina eivät kaikki asiat ole kohdallaan . Kahden viimeisen kuvasarjan kohdalla kyse on hoitamatta kasvaneista
kuvioista . Toinen oli raivattu ennakkoon ja toinen ei .
Toivottavasti niistä kävi ilmi , mikä oli lopputulos . On nimittäin myöhäistä parantaa puuston laatua 40 vuotta istutuksesta , jos mitään ei ole tapahtunut siinä välillä .
jatkoa ”Burl:lle”
##” Toisinaan ensiharvennukselle joudutaan menemään liian aikaisin.”##
Tähä listan voisi lisätä unohtuneita tai kesken jääneitä työmaita , jotka tulevat eteen yllättäen , korjuuohjeisiin ei ole merkitty kaikkia kuvioita tai yhdessä tapauksessa jopa merkitty liikaa . (3ha aukkoa=kokemus lähipiirissä )
Tässä painitan toisen kasvavan ongelman kanssa . Työmaatiedot ovat puutteellisia . Harvennukselle mennään liian aikaisin , koska olosuhteita ei kukaan ole tarkistanut ennen hakkuuta . Tämän takia olen kannustanut tekemään ennakkoraivaukset(jos tarvetta) riittävän ajoissa , että on mahdollista siirtää hakkuuajankohtaa tarvittaessa tuonnemmas .Kun kone tuodaan palstalle , on myöhäistä .
Tekniikkaan luotetaan aivan liikaa . Päivittämättömät tiedot ja hoitamattomat kuviot aiheuttavat entistä enemmän ylimääräistä työtä . Pomot eivät kuulemma jouda joka kolkkaa koluamaan . Konemiehen on kuitenkin koluttava palstan reunasta reunaan. Monesti tämä on tehtävä ensimmäisenä kaksijalkaisena kymmeniin vuosiin .
Kun kone tuodaan palstalle , on myöhäistä . Lainaus suorittavalta. Mikä on myöhäistä ja jos niistä kuvioista joku on leimikon tehnyt niin eikö voida antaa sille palautetta vaikka yhdessä.
Kyllähän Suorittava ihan käytännönläheistä ja oikeaa asiaa täällä kertoo, mutta se ei vain tahdo kelvata aivan kaikille palstan puunkasvattajille.
Kuvan kohteessa metsänomistaja on hukannut 20 vuotta. Jokainen ymmärtää, ettei moinen puuntuotanto ole kannattavaa.
Jonkinlainen metsä tuostakin vielä tulee, mutta se hukattu 20 vuotta ei tule koskaan takaisin.
Luonto ei varmaan murehdi 20 vuodesta.
Jos kertoisit sen harvennuksen jälkeisen ppa:n ois kiva tietää.
Tilanne hakkuun jälkeen käy ilmi kuvatekstistä . Relaskooppi ei ole ollut käytössä kahteen vuosikymmeneen . Tarvittaessa oikea poistuma / riittävästi jäävää puustoa mitataan puoliympyräkoealoilta . 11 metrin säteeltä puoliympyrästä lasketut rungot ja koealan toiseksi suurimman ja pienimmän rungon rinnankorkeusläpimitta syötetään hakkuukoneen koealaohjelmaan . Se kertoo , onko hakattu liikaa tai liian
vähän . Pienet poikkeamat molempiin suuntiin sallitaan , kunhan lakirajaa ei aliteta . Kuvassa ollaan sallitussa haarukassa .
PS. Säteeltään 11metrin(=hakkuukoneen puomin pituus ) puoliympyrän sisällä olevien runkojen lukumäärä kerrotaan luvulla 52 , jotta saadaan runkoluku hehtaarille .
##”Kuvan kohteessa metsänomistaja on hukannut 20 vuotta.”##
Niin se hukkaaminen on voinut tapahtua jopa tarkoituksella .
Kun on käynyt ilmi , että taimiaines on heikkoa , on raivaukset jätetty väliin . Vasta , kun palstalle on kehittynyt riittävän runsaasti puuta korjuuta silmällä pitäen , on tehty raivaus . Raivauksen voimakkuus puolestaan määräytynyt hakkuutavan tarpeita ajatellen . Energiabuumi veteli viimeisiään raivausvaiheessa . Tänä päivänä alueelta olisi kaadettu vielä 500-1000 pienintä rankakoivua jo raivattujen lisäksi .
Koivuja olisi tosin kannattanut harvennella aikaisemmin , jotta olisi saatu elinkelpoisempia runkoja täydentämään heikkolaatuista männikköä . 20 litran koivuraipat eivät oikein riitä täydennykseksi keskimäärin 150-180 litraiseen männikköön . Ne ovat poikki tai pitkällään kahden kasvukauden sisällä nyt tehdystä harvennuksesta .
Kun ensiharvennus hakataan lakirajalle (ppa 12-14) menetetään 2-3 km3 / vuosi metsänkasvusta.
Noita suorittavan hakkaamia kohteita ei tarvitse enää jatkossa harvennella, jos jäävä puusto se 500r/ha ..
Päätehakkuu 40 v vuoden kuluttua.
Kasvusta menetetty silloin pahimmillaan 120 m3 x 40 €/m3
Tuulituhoille herkillä alueilla olisikin hyvä jättää normaalia
reilummin runkoja pystyyn.
Luonto harventaa sitten lopulliseen kasvatustiheyteen.
##”Noita suorittavan hakkaamia kohteita ei tarvitse enää jatkossa harvennella, jos jäävä puusto se 500r/ha ..”##
Niin… ei pidä yleistää tämän tapauksen perusteella . Muikkareita liian harvaksi hakatuista kohteista ei ole 25 vuoteen tullut . Liian tiheistä sen sijaan joskus . Nyt kyseessä on hoitamattomana kasvanut ja huonolaatuinen männikkö .
Jotkut ovat aikaisemmin esittäneet jopa , että kyseiset alueet harvennettaisiin vain kerran voimakkaasti suoraan päätehakkuutiheyteen . Metsänomistajan edustaja (aluevastaava) esitti reipasta harvennusta kuvan palstalle . Tässä tapauksessa puusto on varsin epätasainen niin tiheytensä kun kokonsakin perusteella . Mänty on selvästi järeämpää ja ohittanut jo selvästi ensiharvennusvaiheen . Koivu puolestaan on täyttä sippiä , josta vain aniharva runko on kasvatuskelpoinen . Nämä seikat käyvät ilmi kuvatekstistä .
Tuulituhoihin ei enää tällä hetkellä ole juuri vaikutusmahdollisuuksia . Ainoastaan ensisijaisesti tuulta kestämättömien runkojen poistolla voidaan jotenkin vähentää tuhoriskiä .
Tuulituhoihin valmistautuminen alkaa taimien
istutusvaiheessa . Taimelle etsitään kasvupaikka , johon se varmasti juurtuu . Myöhemmien tarjotaan varhaisperkauksen ja taimikon harventamisen keinoin parhaille taimille riittävästi tilaa kunnollisen juuriston ja riittävän oksiston kehittämistä varten . Puustoa ei myöskään saa missään vaiheessa laskea riukuuntumaan . Harvennukset on tehtävä ajoissa .
Viime vuosien kokemuksiin perustuen voisin kannustaa jopa pienmpiin taimitiheyksiin juuriston kehittymisen maksimoimiseksi . Suuresta runkomäärästä ei ole mitään hyötyä , jos puusto ei kestä metsän vaatimia käsittelytapahtumia altistumatta luonnontuhoille .
Juuriston kehittymisen maksimointi tarkoittaa myös oksaisuuden kehittymisen maksimoimista. Vaikka juuri toisen kuvan alle kommentoin, että laadusta ei juuri makseta, yksi maamme sahateollisuuden etuja on ollut ja on keskimäärin suhteellisen hyvälaatuinen raaka-aine. Runko- ja leimikkotasolla laadusta ei juuri makseta, mutta jos keskimääräinen laatu alkaa putoamaan, putoaa myös puustamaksukyky lopputuotteiden hinnan pudotessa.
Ymmärrän motomiehen näkökulman korjuuolosuhteiden merkityksestä korjuun kannattavuudelle ja tätä kautta koko metsätalouden kannattavuudelle. Vaan ei tätä hommaa voida pelkästään korjuun kannattavuuden näkökulmasta tehdä: jos sille tielle lähdetään, niin pian metsää ei oikeastaan kannata oikeastaan edes hoitaa, vaan joko korjata puusto vaikka energiaksi viljanpuinnin tapaan tai yhdellä hakkuulla euka-viljelmien tyyliin.
Mitä tulee omien maiden hoitoon ja hakkuisiin, niin koneyrittäjien ja -kuskien mielipiteitä olen tilaisuuden tullen kysellyt, toisinaan hytissä hakkuun aikanakin. Tietyssä mielessä samassa veneessähän tässä ollaan: metsänomistajat luo työmaat korjuuketjuille ja edelleen puutavara-autoilijoille jne. Liian tiukka omaneduntavoittelu ei ole viisasta (esimerkkinä paperiliiton uhoaminen muistaakseni vuonna viisi, ahneella on paskainen loppu). Kaikkien kannalta parempi pyrkiä puhaltamaan yhteen hiileen.
Siinä missä esim. kesäaikaisten hakkuiden ajouran havutuksen suhteen pidän tiukkaa linjaa, niin ennakkoraivauksen ym. kuvion ominaisuuksien puolesta kuuntelen kyllä kuljettajien ajatuksia herkällä korvalla. Toisinaan olen ollut nöyränäkin, kun esimerkiksi on ollut tuntuma, että keppimetsän ensiharvennuksessa saattaa yrittäjä tehdä persnettoa. ”Taisi tulla taimikonhoitovaiheessa jätettyä vähän turhan sakeaksi, kun hirvituhoaluetta on ollut” ym. selityksiä.
Vastaukset ovat olleet hyväntuulisia tyyliin ”kyllähän tämä tietysti on hitaanpuoleista tehdä, mutta kun tässäkin leimikolla on nuo selkeät kasvatushakkuukuviot ja avohakkuu mukana ja raivaussaha näyttää aikanaan laulaneen, niin mukavahan näitä on hakata”.
Vaikka metsäsuunnitelmat teen pienipiirteisesti (kuviokoko hehtaarin luokka), yhdistellään pieniä kuvioita järkevänkokoisiksi leimikoiksi hakkuita varten. Pieni tilakoko toki rajoittaa, mutta minimitavoitteena on 500 kuutiota / palsta.
Viimeisin kommenttini tähtäsi luonnontuhojen vähentämiseen .
Ylitiheät ja hoitamattomat metsät ovat monta kertaa alttiimpia tuhoille verrattuna suositusten mukaisesti hoidettuihin . Aivan viime vuosina tuhot ovat selvästi lisääntyneet . Siksi esitin mielipiteenäni kasvatustiheyksien alentamisen .
Konekorjuuta ajatellen tällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä .
Riittää , kun puuta palstoilla on suht tasaisesti ja että korjattava tavara kohtuullisen kokoista . Arvoltaan 10-30centin runkojen keräilyssä ei ole mitään järkeä nykyisin metsissä käytettävällä kalustolla .
Ei liene myöskään huono asia , että kuljettaja näkee , mitä on tekemässä . Aluskasvosta ei saa olla liikaa . Raivaus olisi kuitenkin tehtävä , kuten viimeisistä kuvista ilmenee , vuosia ennen hakkuutapahtumaa . Suurin hyöty kuitenkin saavutetaan ,kun toimenpide tehdään jo taimikoita hoidettaessa .
Näpertelyltä vaikuttaa burl tuo havujen kanto urille. Laho iskee sii´tä huolimatta.
” sikari
Näpertelyltä vaikuttaa burl tuo havujen kanto urille. Laho iskee sii´tä huolimatta.
Lähetetty: 24.03.2016 Lähettäjä: sikari”
Ammattikuskin erottaa harrastelijasta siinä, että Ammattitaitoisella kuljettajalla puu otetaan oikealta ja puidaan vasemmalle, jolloin havut tulevat automaattisesti uralle.
Vastaavasti kun puu otetaan vasemmalta, se puidaan oikealle.
Jos havut ja latvukset ovat ympäri palstaa, ei hakkuusta ole tullut oikein mitään.