Tämä alue on hyvin karua kalliota ja kivikkoa,
joten ei odotettavissa pahaita tuottoja.
Energiapuuharvennukset on meillä tehty motolla jo kymmenen vuotta.
Hyvän näköinen kylvötaimikko, vaikka ei mitään poikkeuksellista olekaan. Istutustaimikkoihin verrattuna tietysti eroa on, mutta miiksi noin karulla paikalla istuttaa pitäisikään.
Ensiharvennus tulee noin 20-25 vuotiaana, jolloin puustoa n. 100 m3 ja poistuma siitä 40 m3? Toivottavasti noin voimakas harvennus ei haittaa mäntyä. Mitään dramaattista eroa en tuossa näe siihen, että taimikko harvennetaan hirvivaaran loppuvaiheilla n. 2500 runkoon. Rungosta tulee lähes yhtä laadukasta, mutta kasvu ensiharvennuksen jälkeen jatkuu todennäköisesti parempana kuin tuossa. Latvuksissa on enemmän vihreää.
En tiedä, onko 4500 rungon energiakorjuussa kantohinnassa oleellista eroa verrattuna hiukan järeämpänä harvennettavaan 2500 runkoon. Mutta edellytykset laadukkaaseen lopputulokseen on paremmat harvemmassa mallissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuvan laatu on vähän heikko, mutta tarkkaan katsomalla parempilaatuiset männyt kyllä erottuvat.
Kylvötaimikon ikä 15 vuotta.
Maahan, vai energiaksi?
Kiva kohde, itse tekisin aisaamalla polttopuuta.
Tossa ois kiva loppusyksystä pikku pakkasilla apuharventaa.
Kurki
Miniväliksi harvennuksessa 1,5m.
Jos on tuore kangas, niin 20 vuoden päästä hehtaarilla 500 m3 puuta.
Tämä alue on hyvin karua kalliota ja kivikkoa,
joten ei odotettavissa pahaita tuottoja.
Energiapuuharvennukset on meillä tehty motolla jo kymmenen vuotta.
Nämäkin ovat poikkeuksellisen suoria, vaikka etualan puita hirvet ovat selvästi muokanneet.
Hyvän näköinen kylvötaimikko, vaikka ei mitään poikkeuksellista olekaan. Istutustaimikkoihin verrattuna tietysti eroa on, mutta miiksi noin karulla paikalla istuttaa pitäisikään.
Ensiharvennus tulee noin 20-25 vuotiaana, jolloin puustoa n. 100 m3 ja poistuma siitä 40 m3? Toivottavasti noin voimakas harvennus ei haittaa mäntyä. Mitään dramaattista eroa en tuossa näe siihen, että taimikko harvennetaan hirvivaaran loppuvaiheilla n. 2500 runkoon. Rungosta tulee lähes yhtä laadukasta, mutta kasvu ensiharvennuksen jälkeen jatkuu todennäköisesti parempana kuin tuossa. Latvuksissa on enemmän vihreää.
En tiedä, onko 4500 rungon energiakorjuussa kantohinnassa oleellista eroa verrattuna hiukan järeämpänä harvennettavaan 2500 runkoon. Mutta edellytykset laadukkaaseen lopputulokseen on paremmat harvemmassa mallissa.