Itsekin traktoriharvesteria ajaneena tiedän että ei oo mukavia hakattavia tuommoset kiikkutuolin jalat. Eikös metsäyhtiöt aseta jonkunlaiset laatuvaatimukset kuitupuullekin ja nuo ei taida käyryytensä vuoksi enää kelvata.
Suorittavan kommenttia odotellessa voisi pohtia, miten tuollaisiin kuvioihin pitäisi suhtautua. // Noin pahasti kieroja puita ei varmaan edes rankapinoon viitsi laittaa. Toisaalta, harvoin noin huonoja puita merkittävää määrää on joten maahan vain surutta. Toivottavasti jäljelle jäävissä on riittävästi suoraa, jotta seuraavassa harvennuksessa saadaan jo tukkia, eikä pelkkää energiapuuta. Onpahan kuitenkin hoidettu yksi kuvio parempaan kuntoon, ollaan siitä tyytyväisiä. // Epäonnistuneiden istutusmänniköiden kohdalla voisi ehkä omistajakin ennakoida tilannetta ja taimikon hoidossa tai viimeistään ennakkoraivauksen yhteydessä kaataa pahimmat vänkyrät maahan. Kaikkein huonoimmilla kuvioilla sillä ehkä saisi ensiharvennusta lykättyä muutaman vuoden eteenpäin, kasvatettua poistettavien runkojen järeyttä ja siten alennettua korjuun kustannuksia.Vikaantuneita ”maisemapuita” meillä on ihan tarpeeksi, ei niitä tarvi säästää.
Kuva on erään metsäyhtiön omistukseen joutuneen tilan ensiharvennuspalstalta. Metsät olivat olleet ”Herran hallussa”/hoidossa tätä ennen vuosikymmeniä.
Luonto ei ole ollut suopea tälle uudistusalalle . Käyriä ja monivääriä puita oli runsaasti. Oli pakko tehdä paikoin jopa 2 metrin kantoja , kun koura ei suostunut käsittelemään puuta tekemättä siitä silppua.Kuvassa muutaman aarin alalla on kymmeniä tyveltään kuidunkin laatuvaatimukset alittavia
runkoja .
Aivan lähellä kuvan kohtaa , kumpareen toisella puolella , olivat rungot suorempia . Liika tiheys oli kuitenkin johtanut pahoihin lumituhoihin ja kolmasosa puista oli katkennut ja kuivumassa pystyyn. Tavaraa oli pitkälläänkin enemmän , kuin monella energiapuustatuksen omaavalla kohteella poistettavia puita kuutiometreissä hehtaarilla. (niitä muuten ei kerätty talteen 1,5 vuotta sitten tapahtuneen harvennuksen yhteydessä . Järeä lepikkokin olisi kaadettu maahan viereiseltä harvennuskuviolta , mutta ne puut kuitenkin kerättiin suunnitelman päivittämisen jälkeen energiaksi . Tavaraa kertyikin jopa 50 m3 hehtaarilta muun harvennuspuun lisäksi!)
Kumpaa ehdotustasi kannatat, hakerumpua vaiko risukasaa.
Omasta puolestani olen risukasan kannalla koska roska haketetaan yleensä paikan päällä. Jos puhutaan teollisuuden puusta, niin hakerumpua ei olekaan.
Joku tolkku pitää olla kerjätessäkin. Kun ”millivillein” aika meni, niin mentiin toiseen ääripäähän muutamaksi vuodeksi. Maalaisveijarit panivat kuitupinoon vanhoja aidan seipäitä, lahoja, ja vieraita aineita. Kirjo oli laaja. Jotkut ostomiehet vielä mittasivat tavaran ja ostivat sen.
Tämä lienee niitä perinteisesti hoidettuja uudistusaloja. Taimet vauhdilla palteen alle ” nykäs-asentoon” ja sitten odottelemaan mitä tapahtuu.
Ennakkoraivauksen jälkiä katsellessa ei voi välttyä ajatukselta , että suuri risukon määrä on vinoon istutuksen ohella heikentänyt puuston kestävyyttä ja laatua. Raivausurakka on ollut melkoinen.
…että miksi nuo kierot tyvet eivät ole pinossa ? Ei ollut yhdistelmäkojuukohde. Lisäksi noin kieroja runkoja ei pysty käsittelemään koneella , ei ainakaan kuutioimaan / mittaamaan.
Maahan vain lannoitteeksi. Kai nuo pätkitään tyvestä moottorisahalla lopuksi.? Ettei jätetä mätänemään pystyyn? Pitkä kanto ja lahottajat pääsee melskaamaan moninverroin.
Kyllähän nuo ainakin kannattaa maahan sahata motolla jos ei saa kouran läpi menemään. pienellä kikkailulla varmasti menee kouran läpi.Sehän on ihan selvä että kuutiointi ei ole tarkka tuollaisilla puilla mutta kyllä ne silti puisin kuitupinoon.
Ja ei ainakaan kuituyhtiöiltä kuulu valituksia lenkurapuista vaikka on kuinka kieroa.
Turhaa touhua katkoa väkkyröitä erikseen maahan (siitä ei makseta). Toisaalta pystyyn jääneet pitkät kannot on helpompi löytää , kuin maahan kaadetut , mikäli joku tuntee tarvetta niitä kerätä talteen . …tässä ei kukaan tuntenut tarvetta keräilyyn…
Kuvasta tarkkasilmäinen löytää kymmenkunta kantoa pituudeltaan 70- 200 cm . Nämä siis jäivät lahoamaan pystyyn samoin , kuin ne lukuisat rungot 100 metrin päässä, jotka lumi oli pirstonut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Itsekin traktoriharvesteria ajaneena tiedän että ei oo mukavia hakattavia tuommoset kiikkutuolin jalat. Eikös metsäyhtiöt aseta jonkunlaiset laatuvaatimukset kuitupuullekin ja nuo ei taida käyryytensä vuoksi enää kelvata.
Suorittavan kommenttia odotellessa voisi pohtia, miten tuollaisiin kuvioihin pitäisi suhtautua. // Noin pahasti kieroja puita ei varmaan edes rankapinoon viitsi laittaa. Toisaalta, harvoin noin huonoja puita merkittävää määrää on joten maahan vain surutta. Toivottavasti jäljelle jäävissä on riittävästi suoraa, jotta seuraavassa harvennuksessa saadaan jo tukkia, eikä pelkkää energiapuuta. Onpahan kuitenkin hoidettu yksi kuvio parempaan kuntoon, ollaan siitä tyytyväisiä. // Epäonnistuneiden istutusmänniköiden kohdalla voisi ehkä omistajakin ennakoida tilannetta ja taimikon hoidossa tai viimeistään ennakkoraivauksen yhteydessä kaataa pahimmat vänkyrät maahan. Kaikkein huonoimmilla kuvioilla sillä ehkä saisi ensiharvennusta lykättyä muutaman vuoden eteenpäin, kasvatettua poistettavien runkojen järeyttä ja siten alennettua korjuun kustannuksia.Vikaantuneita ”maisemapuita” meillä on ihan tarpeeksi, ei niitä tarvi säästää.
Kuva on erään metsäyhtiön omistukseen joutuneen tilan ensiharvennuspalstalta. Metsät olivat olleet ”Herran hallussa”/hoidossa tätä ennen vuosikymmeniä.
Luonto ei ole ollut suopea tälle uudistusalalle . Käyriä ja monivääriä puita oli runsaasti. Oli pakko tehdä paikoin jopa 2 metrin kantoja , kun koura ei suostunut käsittelemään puuta tekemättä siitä silppua.Kuvassa muutaman aarin alalla on kymmeniä tyveltään kuidunkin laatuvaatimukset alittavia
runkoja .
Aivan lähellä kuvan kohtaa , kumpareen toisella puolella , olivat rungot suorempia . Liika tiheys oli kuitenkin johtanut pahoihin lumituhoihin ja kolmasosa puista oli katkennut ja kuivumassa pystyyn. Tavaraa oli pitkälläänkin enemmän , kuin monella energiapuustatuksen omaavalla kohteella poistettavia puita kuutiometreissä hehtaarilla. (niitä muuten ei kerätty talteen 1,5 vuotta sitten tapahtuneen harvennuksen yhteydessä . Järeä lepikkokin olisi kaadettu maahan viereiseltä harvennuskuviolta , mutta ne puut kuitenkin kerättiin suunnitelman päivittämisen jälkeen energiaksi . Tavaraa kertyikin jopa 50 m3 hehtaarilta muun harvennuspuun lisäksi!)
Eikös se hakerummusta läpi mennessä oikene?
Luulisi nuo nyt energiakasaan kelpaavan oli yhtiö kuinka suuri tahansa. Vaiko oikein ”pöhötautinen” firma?
Jees
Kumpaa ehdotustasi kannatat, hakerumpua vaiko risukasaa.
Omasta puolestani olen risukasan kannalla koska roska haketetaan yleensä paikan päällä. Jos puhutaan teollisuuden puusta, niin hakerumpua ei olekaan.
Joku tolkku pitää olla kerjätessäkin. Kun ”millivillein” aika meni, niin mentiin toiseen ääripäähän muutamaksi vuodeksi. Maalaisveijarit panivat kuitupinoon vanhoja aidan seipäitä, lahoja, ja vieraita aineita. Kirjo oli laaja. Jotkut ostomiehet vielä mittasivat tavaran ja ostivat sen.
Tätä ihanaa aikaako kaipaat?
Tämä lienee niitä perinteisesti hoidettuja uudistusaloja. Taimet vauhdilla palteen alle ” nykäs-asentoon” ja sitten odottelemaan mitä tapahtuu.
Ennakkoraivauksen jälkiä katsellessa ei voi välttyä ajatukselta , että suuri risukon määrä on vinoon istutuksen ohella heikentänyt puuston kestävyyttä ja laatua. Raivausurakka on ollut melkoinen.
…että miksi nuo kierot tyvet eivät ole pinossa ? Ei ollut yhdistelmäkojuukohde. Lisäksi noin kieroja runkoja ei pysty käsittelemään koneella , ei ainakaan kuutioimaan / mittaamaan.
..ps Gla:n kanssa samaa mieltä
Maahan vain lannoitteeksi. Kai nuo pätkitään tyvestä moottorisahalla lopuksi.? Ettei jätetä mätänemään pystyyn? Pitkä kanto ja lahottajat pääsee melskaamaan moninverroin.
..eipä näkynyt sahureita , pystyyn jäivät pöllöjen päivystyspuiksi..
Kyllähän nuo ainakin kannattaa maahan sahata motolla jos ei saa kouran läpi menemään. pienellä kikkailulla varmasti menee kouran läpi.Sehän on ihan selvä että kuutiointi ei ole tarkka tuollaisilla puilla mutta kyllä ne silti puisin kuitupinoon.
Ja ei ainakaan kuituyhtiöiltä kuulu valituksia lenkurapuista vaikka on kuinka kieroa.
Turhaa touhua katkoa väkkyröitä erikseen maahan (siitä ei makseta). Toisaalta pystyyn jääneet pitkät kannot on helpompi löytää , kuin maahan kaadetut , mikäli joku tuntee tarvetta niitä kerätä talteen . …tässä ei kukaan tuntenut tarvetta keräilyyn…
Kuvasta tarkkasilmäinen löytää kymmenkunta kantoa pituudeltaan 70- 200 cm . Nämä siis jäivät lahoamaan pystyyn samoin , kuin ne lukuisat rungot 100 metrin päässä, jotka lumi oli pirstonut.