Nuorissa kasvatusmetsissä on valtava mahdollisuus tuottaa myös marjoja. Kuvissa kuusialuskasvoksen poistaminen palautti mustikan .
Nuorissa kasvatusmetsissä on valtava mahdollisuus tuottaa myös marjoja. Kuvissa kuusialuskasvoksen poistaminen palautti mustikan .
Voihan sitä noinkin ykspuisesti tietty ajatella mutta meillä kyllä männikössä mahtuu kasvamaan niin kuusialikasvos kuin mustikatkin. Myös puolukka.
Kuitenkin – jos mustikkametsästä puhutaan, se pitää myös harventaa oikeisiin lukemiin. muuten mustikoita tulee vähän, varvut ovat kyllä korkeat, mutta marjat pieniä ja heikkolaatuisia.
Olisin aika tyytyväinen, jos kiertoajat olisivat metsänhoidossa lähellä sataa vuotta, kuten joskus ennen. Miksi päätehakataan keskenkasvuisia metsiä, joissa puiden arvokasvu on vielä suuri?
Kuvan metsää , josta on kuvasarja muutaman päivän takaa(kertaalleen harvennettu), harvennetaan parhaillaan toista kertaa.
Tehometsätalous-aiheinen kuvasarja on otettu vuonna 2006 harventamani kuvion vierestä ja itse kuviolta . Siinä avohakatun alueen puusto oli noin 70 -vuotiasta ja reilusti hakkuukypsää . Kohde on 40 kilometrin etäisyydellä tämän kuvasarjan sijaintiin nähden.
Kun metsien hoito on asianmukaista kiertoaika lyhenee reilusti .
Sain muuten tällä(tehometsätalous..) kohteella huomautuksen liian lievästä harvennuksesta. Runsas sata runkoa hehtaarilta olisi ollut vielä poistettavissa suositusten puitteissa. Tämä tarkoitti käytännössä sitä , että koko tekemäni leimikon alalta olisi lähtenyt sillä kertaa rekkalasti enemmän puuta jalostukseen.
On vain reilu 10 vuotta aikaa siitä , kun vastaavanlaisissa männiköissä kasvoi yleisesti enemmän tai vähemmän tiheä kuusialuskasvos . Tuohon aikaan oltiin vahvasti sitä mieltä , että puiden laatu paranee aluskasvoksen ansiosta . Samaan aikaan murehdittiin tehometätalouden hävittävän metsistä marjat ja kanalinnut. Erityisesti metson.
Metsot ja marjat alkoivat monien yllätykseksi palata metsiin ensiharvennusten jälkeen . Ilmiö vahvistui entisestään , kun ennakkoraivaus yleistyi . Tilannetta nykyisestä parantaa vielä tulevaisuudessa se , että taimikot hoidetaan ajoissa . Näin taantuma marjojen suhteen jää lyhytaikaiseksi tai sitä ei esiinny ollenkaan. Kun valo yltää jatkuvasti maahan asti , pysyvät maapohjan elintoiminnat vilkkaina. Tämä lisää kiistatta puuston ja marjojen elinvoimaa.
Eri metsäkanalinnut vaatii kukin omanlaisen ympäristön sopeutuakseen hoidettuihin metsiin hyvin. Kiitoratoja, joita syntyy harvennettaessa tarvitaan mutta myös suojapaikkoja. Jättöpuuryhmiä ei taida ko. kohteelta löytyä ? Pyyt viihtyy kuusikko/leppämetsiköissä , teeret koivusekametsissä. Metsolle sopii hyvin mustikoita kasvava tarpeeksi harva nuorehkokin männikkö.
Alikasvos parantaa mäntyjen tyvitukin laatua taimivaiheesta 2.kl:aan asti, jos ei ehdi kasvaa liikaa.
Jos männyntaimikon pitää kokoajan alikasvoksesta puhtaana 2000 kpl/ha runkoluvulla mustikkatyypin rehevyydellä, voi olla että osasta tyvistä ei tule liian paksujen kuivien oksien takia tukkia ollenkaan. Tuollainenkin virhe on tullut tehtyä, eikä tarvinnut, kuon tehdä taimikonhoito liian rajuna liian aikaisin.
Pihkatappi on oikeassa, varovaisuutta kuten suorittavakin oli harrastanut tekstinsä mukaan. Kyllä se laatu tulee lähemmäs 3000:n rungon ensitiheydellä. Siihen aina itse pyrin mitä vain kerkiän itse ensiharventaa. Eikä tule tuulenkaatoja turhaan harventamaan.
Mistähän johtuu , että Finsilva ei moisia (3000) tiheyksiä enää nykyisin harrasta ? Se toimii kuitenkin markkinaehtoisesti. Siellä mennään edellä . Monet , kuten Jesse, tulevat osaamisen suhteen kaukana perässä.
Kannattavuuslaskelmat on muuttuneet siitä yksinkertaisesta syystä, että puutavaralajien kanto-ja hankintahinnat on laskeneet ja hintasuhde tukki-/kuitupuu on muuttunut sekin .
Lisäksi hyvälaatuisesta tukista ei makseta kasvatuskustannuksiin ja saatavan sahatavaran arvon lisäyksen mukaista lisähintaa.
Mt männikön taimikon varhaisperkaus reilu metriseen taimikkoon, jolloin kaikki lehtipuu pois ja suht lyhyeen kantoon, havupuita voi jättää vaikka 5000 kpl/ha ja varsinainen taimikonhoito yli 6 metrin pituusvaiheessa 2000 runkoon/ha. Jos tekee vaikka 3 metrin pituiseen lopullisen taimikon perkauksen, niin on tulossa paksut oksat ja voi olla että tyviä menee raakiksi. Karuimmilla pohjilla voi aikaistaa taimikonhoitoa. Ja kuusikon voi laitta tavoitetiheyteen heti ja pitää se siellä 1800 kpl/ha koko taimikkovaiheen laadun kärsimättä.
Viimeisessä hankitahakkuussa kuusitukin a-laatua oli 100%. Männyllä a-tyviä oli 2 %, eli yksi tyvipölli. Männyllä riittää tietysti huonompikin laatu ja a-laadun tuottaminen on usein hidasta ja sitä saadaan lähinnä päätehakkuilta, kuusen laatu taas on priimaa ilman ylimääräisiä ponnisteluja nopeasti.
Männyntaimikon varhaisperkauksessa on ohjeena jättää männyt ja poistaa vesakko ja susipuut.
Kun ohjeen mukaan kasvatetaan laatupuuta männystä, sen pitäisi taimikkona olla niin tiheää, että kun sen valtapituus on selvästi yli kuuden metrin ja ikää on 25 vuotta, niin kannonkorkeudella se on niin paksu, että kahden euron kolikko peittäisi kannon. Silloin tyvitukin mitalta oksat ovat kuolleet ja harvennuksen jälkeen tulevat uudet oksat syntyvät uuteen kasvuun, ei kuivien oksien tilalle.
Sitten kun tehdään noille riu`uille tilaa, ne alkavat vahvistua ja juuristokin kehittyy, koska sieltä on 90 prosenttia juurista pois pelistä.
On kohta lannoituksen aika, eli kasvatetaan terveoksaista latvatukkia, josta oksat eivät kuole, eikä karise.
Visakallo tekisi kyllä ensimmäisen harvennuksen jo tuossa 25 vuotiaana. Terveen oksan koko saa olla jopa 70 milliä, eli jos kasvatetaan oikein voimakkaassa asennossa, tulee tyvitukistakin B-laatuinen, terveoksainen tukki. Hyvin kysyttyä tavaraa.
Kuten kesäretkeläiset näkivät, meillä männyt kylvetään ja kasvatetaan vain melko karuilla ja kivisillä pohjilla. Koneellinen energiapuuharvennus tehdään jo 20 vuoden iässä. Seuraava harvennus vähän päälle kolmekymppisenä.
Pikkuisen tuonnempana on otos varttuneesta taimikosta , joka kylvettiin vuonna 1999. Pinta-alaa kuviolla noin 50ha. Metsänhoidollisena toimenpiteenä raivaus ja taimikon harvennus. Energiapuuvaihtoehto ei ole ollut käytössä vuosiin näillä kulmilla.
Raivauksen olisi voinut mielestäni tehdä hieman toteutunutta aiemmin. Oli nimittäin selvästi havaittavissa ilmiö joka on yhteneväinen harventamattoman porkkanapenkin kanssa . Hennot rungot kasvoivat mutkaisiksi ja tilavuuskehitys oli vaatimatonta. Raivauksen yhteydessä riittävän hyvää puuainesta oli enää niukasti valittavissa . Ja loppupeleissä se laiha , oksaton , mutta mutkainen runkokin on laitettava hakkuun yhteydessä kuitukasaan.
Koneellinen energiapuunkorjuu metsänhoitomuotona on jäänyt tai jäämässä historiaan . Ei ole mitään järkeä pyörittää kalliita koneita tekemässä tuottamatonta työtä pieniläpimittaisisa metsissä. Ammattitaitoista työvoimaakin on entistä vähemmän tarjolla .
On huomioitava myös vaatimus kantokäsittelystä kesäkohteilla . Jos/kun hakkuu toteutetaan joukkokäsittelynä , on kantokäsittelystä aiheutuva kustannus useita euroja kiintokuutiota kohden. Tämä lopetti joukkokäsittelyn , kuin seinään , kun kustannusvaikutus havaittiin. Kaiken kukkuraksi yli 90% kantokäsittelyaineesta leviää joukkokäsittelyssä ihan muualle , kun kantoon . Tilanne on lähes sama , jos käsitellään liian pieniä runkoja yksittäin.
Kylvötaimikotkin kannattaa siis hoitaa ajoissa , jotta kasvu taataan ja ylimääräisiltä työvaiheilta ja kustannuksilta vältytään. Marjavarpujenkaan paluuta ei tarvitse odotella , kun ne eivät ehdi kadota saadessaan keskeytymättä riittävästi valoa ja ravinteita.
Täälläpäin puolestaan energiapuuharvennukset lisääntyvät nyt huomattavasti, kun Lahti Energian uusi voimala alkaa tarvita polttoainetta. Ensinmäisiä eriä on jo hakattuna.
Niin, kyllähän tuo suorittavan mantra on niin ykssilmäistä löpinää päivät pääksytysten ettei sillä valtakunnan puutuotannossa ole mitään todellisuuspohjaa. Kunhan sepittelee. Energiapuun tarve kasvaa monella paikkakunnalla juuri kuten Visakallonkin lähiympäristössä. Myö Harjavallassa menee varmasti kaupaksi niin paljon kuin vain savottaa sillä haavaa piisaa.
Tuottaa pelkkää energiapuuta metsänhoidon kustannuksella on , kuin housuihinsa pissaisi. Kohta on kylmä ja lisäksi mieltä kirvelee , kun hirvikin täyttää ravinnon tarpeitaan pitkään hoitoa vailla olevassa taimikossa. Ainakin palstan keskusteluissa hirvi on ollut ongelmana pääasiassa ”energiapuun tuottajilla” .
Jos harvennusenergiapuun kantohinta nousee (kuten jossain päin kuulostaa käyneenkin) ja sen keruuseen olisi vielä olemassa edullisempia vaihtoehtokoneita kuin tavallinen moto, niin yksi varteenotettava puutavaralaji sekin voisi olla.
Aloitukseen viitaten kun näin todellakin on, mistä johtuu se ymp.järjestöjen länkätys vuodesta toiseen?
Mikseivät mo:n äänitorvet saa kakisteltua oikeaa tietoa todellisuuden pohjalta?
En nyt ymmärrä noita suorittavan juttuja ollenkaan. En ole koskaan tuottanut energiapuuta, vaan harvenuttanut energiapuuharvennuksilla nuoria männiköitä, joista osasta on jo kehittynyt komeita tukkimetsiä.