Koivun laatu ei päätä huimaa . Tästä tyvestä kasvoi noin 500 litran verran ainespuuvahvuista tavaraa . Tyven lumppaaminen (liian lyhyt kuiduksi ) ja kahden haaran karsiminen seuraaviin haaroihin saakka tuotti kuitenkin pinoon vain 260 litraa tavaraa .
Tämä vain vinkiksi niille , jotka haluavat välttämättä jättää koivuja kasvamaan ylispuiksi . Koivua pois rajulla kädellä , niin vältytään monilta murheilta tulevaisuudessa .
Kuvan koivu oli ehtinyt jo piiskata pari nuorta kuusta tyvitukin osalta pilalle .
Ohessa näkyvän kaltaiset puut olivat hyvin yleinen ilmestys kuvien ”harvennusta kaikilla mausteilla” ja ”talviharvennus 1 ja 2 ” palstalla . Terve suora runko oli suorastaan harvinaisuus . Lahopuusta ei tällä kuviolla ole puutetta . Niin paljon heikon laadun vuoksi hakkuukelvotonta puuainesta jää metsään .
Kun tätäkin metsää katselee , ymmärtää varsin hyvin edellisen sukupolven antipatiat koivua kohtaan . Nyt tunnutaan elävän sinisilmäisten aikakautta .
Hieskoivu syrjällään,tukkiprosentti taitaa olla nolla.
Saapa tuosta saunapuuta.Tätähän löytyy,menneinä aikoina koivut raivattiin.Kuusi ja mänty taisi olla neuvonnassakin tärkeintä.
Saisi varmasti saunapuita , mutta lähes kilometrin päässä tiestä ja monen ojan takana kiinnostus kummasti hiipuu . Voin sanoa , että näiltä jäljiltä kerätyllä (moottorisahalla tehtynä) puulla lämpiäisi useampikin omakotitalo talven . Pelkästään koivun määrä tällä leimikolla lähentelee jo tuhatta mottia . Kaikki ylispuun poistoa . Herkkua koko rahalla.
Jo vain, tuostahan otettaisiin Harjavallassa kaksi sorvitukkia, tai ainakin paalattaisi Fixterillä.
H-vallassa osataan kyllä kasvattaa ihan laadukasta koivutukkia. Paljon tuota laatuisampaa.
Musta tuolla suorittavan seuduilla kasvaa koivut kokonaisuutena eritavalla ku täällä. Liekkö sit huonommat maat siellä koivulle.
Suorittavalle:
Se edellisen polven koivuviha kumpusi hyvin paljon siitä että halkojen menekki tyssäsi kuin seinään halvan öljyn myötä, eikä teollisuus ollut vielä alkanut koivua ostamaan, menekkiä oli vainkoivutukille.
Toinen syy oli Suomalaisten metsäammattilaisten huono tulevan ennakointi. Niinpä he käynnistivät rajun koivun vastaisen kampanjan. Ensisijaisesti se oli kohdistettu hieskoivua vastaa, mutta osansa sai kyll rauduskin. Jo 60-luvun puolivälissä oli ammattilaisten pitänyt pystyä näkemaan että koivulle on kohta hyvät markkinat.
Minä itsekkin olen elämäni pahimman metsämokan tehnyt, lyömällä maahan toistakymmentä hehtaaria koivun risukkoa ojitetulta suolta ja pelastin hentoja männyntaimia. Jos olisin vain siivonnut sen risukon ja jättänyt koivua kasvamaan sopivasti, niin olisi suokin kuivanut paremmin. Lisäksi olisin saanut jo 70-luvun lopulla hakata siitä koivukuitua sellukitaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Neuvoja , joka teki minulle aikoinaan ensimmäisen metsäsuunnitelman , tunnettiin koivuvihaajana .
Minulle hän kertoi syyt kantaansa . Tärkein oli hieskoivun ennenaikainen lahoaminen . Toinen oli , että se estää havupuiden kehittymisen ja vaurioittaa niitä .
Nämä tosiasiat eivät ole 35 vuodessa muuksi muuttuneet : )
Hies enempää lahoa kuin mikään muukaan puu. Vain jos kantovesoista on hiukan enempi sitä. Kyllä koivikot minulla ainakin on aniharvoin lahovikaisia että täällä H-vallassa on muuttunut 35:ssä vuodessa.
Montakohan runkoa Jessen otanta käsittää ? Täällä savotalla alkaa olla osapuilleen tuhannen motin erä koivua kasassa ja huolestuttavan paljon on lahoa . Tilanne on ollut aivan sama muulloinkin vatstaavissa olosuhteissa . Turvepohjaiset ojitusalueet näyttävät puuston laadun suhteen usenimiten tältä .
Voin toki olla väärässä , kun kokemusta on vasta niukat 40 vuotta puiden parissa : ) Useampi sata kantoa tulee nykyäänkin päivän mittaan ”tarkastettua”.