Istutettu peltoon reilu 10 vuotta sitten, 1 vuotiailla taimilla, ilman suojia. Ekat 3 vuotta pintakasvillisuus vaivasi, ohdakkeet oli jopa 2,5 metrisiä, mutta nyt kasvaa. Nämä tyvet voi ollakin ylijäreitä jo 50 vuoden päästä. Pieni ala, jos olisikin kaikki tälläistä, olisi metsän kasvatus hyvä bisneksenäkin. Onneksi ei ole metkassa kovia poistumavaatimuksia, vaikka olisi tuossa ollut varaa viallisia enemmänkin poistaa.
Hyvin on kasvanut. Kuinka pitkiä vuosikasvut keskimäärin? Onko missäpäin Suomea?
Ihan kiva, mutta pitäisi kuulemma olla jo eh-kokoista. Mitä se tuki, kun poistumaan taitaa olla yksi runko?
Satakunnassa, en mitannut, mutta parhaat on metrisiä. Olisiko keskimäärin 70 cm tässä vaiheessa. Kosteammissa paikoissa, vikaisissa, tai kasvussa jälkeen jääneissä huonommat, mutta valtapuissa metrin vuosikasvu aika lähellä, paksuutta näyttää kasvavan liki pari senttiä vuodessa. Monimuotoisuutta tässä ei ole, mutta minusta, jos kuviot on luokkaa puoli hehtaaria, ja niin joka kuviolla ei tarvita.
Tuossa kyllä täytyy tunnustaa että lihominen on hybridihaavan luokkaa. On kyllä komeaa kasvua.
Kyllä siellä reunassa oli jo sellaisia, että yhden propsin olisi saanut, keskemmällä olivat keskimäärin pienempiä, vaikuttaakohan sienirihmat, vai märkyys ja hallako vaan on keskemmältä kasvua heikentänyt? Kyllä siihen 5 vuoden päästä pitänee ensiharvennus tehdä, sen verran taajaa. Minusta se on hyvin kasvanut, kun 20 kuusikkoon tehdään ensiharvennus. Oli siellä reunoilla vähän enemmän poistumaa, leppä oli kasvanut vielä kuustakin nopsempaan. Mutta siinä metkassahan onkin ajatuksena, että ei tarvitse metsää pilata, ja sitten vasta saa tukea kunnostukseen. Voi hoitaa alusta asti.
Mitenkähän sahauslaadun kanssa käy kun noin nopeasti kasvaa?
Tuosta tulee ihan kelvollista liimapuu- ja sorvitavaraa. Tänä päivänä käytetään perinteistä lautaa yhä vähemmän.
Ensimmäiset tukit hakattiin 23-vuotiaasta itse taimet huippujalostetuista siemenistä kasvattamista ja istuttamastani kuusista. Taitaa Perkolaisuus olla joku kummallinen kultti, jossa 60-vuoteen ei kuusikossa tapahdu mitään.
Mitä vikaisuutta niissä on? Peltoja on monesti kulotettu ja eikös polttaminen poista booria, että tyypillisiä boorinpuutos alueita pellot kaskimaiden ohella. Onko monilatvaisuutta?
Siellä täällä, en oikein usko boorin puutteeseen, halla varmaan.
Oisko noin, yleensä kyllä alle 2 metrissä. Kannattaa seurata, monta kuusikkoa nähneenä tuossa toisessa kuvassa epäilyttävästi näyttää vähän samalta kuin muut missä on boorin puutetta. Yleensä ei tarvitse monilatvaisia taimia harventaa kun ravinteet on kohdillaan.
Se voi olla, että nämä onkin istutettu vasta 2014 ruotsalaisilla taimilla, alkuperä Saleby, luvattiin 14,1 prosentin lisäkasvu kiertoajan läpi. Muistaakseni sain viimeisiä Kemeroita tuohon viljelyyn. Eli tasan 10 kasvukautta kasvaneet. Voihan siinä maassa jotain ravinne epäsuhtaa olla, niissä paikoissa, missä nokkonen kasvoi, on kyllä kasvu nopeinta.
Se voi olla, että nämä onkin istutettu vasta 2014 ruotsalaisilla taimilla, alkuperä Saleby, luvattiin 14,1 prosentin lisäkasvu kiertoajan läpi. Muistaakseni sain viimeisiä Kemeroita tuohon viljelyyn. Eli tasan 10 kasvukautta kasvaneet. Voihan siinä maassa jotain ravinne epäsuhtaa olla, niissä paikoissa, missä nokkonen kasvoi, on kyllä kasvu nopeinta. Se toinen kuva on ”ajouralta”, myrkytin traktoriruiskulla glyfosaatin mätästyksen jälkeenkin, siinä mättäät painui kasaan, maatiivistyi, ja oli muutenkin vähän märkä paikka. Kasvu kärsi. Mutta tuo olikin ainoa paikka koko kuviolla. ojat avattiin, mutta naveroita ei kaivettu, mättäät oli melko matalat, toisaalta hyvä, eivät kaatuilleet ja tehneet väärätyvisiä.
Paljonko on lustonpaksuus milleissä? Tuo sahan terä on tuolla niin paljon alempana että vaikea saada mittasuhteesta käsitystä.
En ole moisia kasvulustoja noin nuoressa puussa nähnyt, mitä Kokemäen pelloissa on pukannut.
No en mitannut lustojakaan, mukavahan se olisi vaikka eläkkeellä katsella vanhoja mittaustuloksia ja vertailla kasvuja. Mutta yli 5 mm lustot, alle 10 mm kuitenkin. Onhan ne nuorissa puissa aika paksuja useasti, vanhemmiten sitten ohenee, mutta pitää muistaa, että jos halkaisija on metri vs. 10 cm, se kuutio/ ha tai ppa kasvu on ihan eri luokkaa sentin lustolla. Niitäkin näkyy kannoissa.
Kuusilla on ihmeellinen taipumus jatkaa hurjaa kasvuaan vaikka kuinka suuriksi, jos vain olosuhteet ovat siihen suotuisat. Jättiläispuita löytyy yleensä rinteistä, missä ei kuivanakaan kesänä vesi lopu, mutta sitä ei myöskään ole missään vaiheessa liikaa. Jos puhutaan metsikkötasolla, niin ajoissa tehdyt harvennukset ovat ehdoton edellytys säilyttää tasaisen nopea puiden kasvu.
Kokeneella erittäin hyvä onnistuminen kuusikon kasvatuksessa. Itä-Suomessa ei aivan samaan päästä, mutta hyvänä kumminkin pidän 3,2:n ha pelto harvennuksen tuottoa, josta kertymä oli 57 m3 ha joka juuri harvennettiin.
Peltokuvio istutettiin 2002, kaksivuotiailla ku- taimilla, siis 22 kasvukautta, harvennus toteutettiin käyrille. Pelto tuotti tavaralajina tukkia n. 1, pikkutukki 19 % ja loppu (ku-ko) polttorankaa.
Kuuset tuntuvat hyvissä olosuhteissa vain innostuvan yhä kovempaan kasvuun mitä suuremmaksi ne tulevat. Meillä pelto, joka ei jaksanut kasvaa viljaa, metsitettiin vuonna 1957, mikä ei sen aikaisessa maailmassa ollut vielä kovin yleistä. 13 mottia/ha/v oli 66 vuoden kasvu, eli yhteensä 860 mottia/ha. Kuuset olisivat kasvaneet edelleen hyvin, mutta alkoivat mennä ylijäreiksi, niin tehtiin sitten päätehakkuu.
Juu, jos kannoista ja latvoista katsoo, niin sopivilla paikoilla kannattaisi kuusikot kasvattaa isoiksikin puiksi. Yleensä se motti / puu on hyvä päätehakkuun ajoitukseen, mutta parhaat kasvaisi kyllä 3-6 kuution puiksi, siinä vaan alkaa moni saha ja moto nikottelenaan. Toisissa kuvioissa se 500 l on jo paljon.