Ja aluspuitten päällä kasat ihan niinkun allekirjoittaneellakin. Tahtoo jo nykyään herättää hämmennystä ajomiehissä, jotka on tottuneet mototyyliin maalle tehtyihin kasoihin. Joskus lumen aikana tahtoo aluspuita herkästi jäädäkkin metsään. Onneksi ei tarvii enää tehdä viitoseksi, sen homman tuntee selässään vieläkin.
Mukava kuulla kun vasta toinen vuosi kun teen 3metristä. Vähän turhankin tarkkuuteen sortuvainen olen. Ja nykyisin täysin väärällä alalla. Kyllä metsä on se joka nyt tätä poikaa vie mennessään. Noita samansuuruisia kasoja tuli tehtyä nelisen kappaletta sunnuntaina uudella 550XPG sahalla.
Koivut on kituneet vanhan kuusikon seassa ja alkaneet kasvaa jo kääpää osa. Korjaan talteen ennekuin on päätehakkuu…
Ja en varsinaisesti ole nuori mutta mettä ukkojen parissa varmaan nuoremmasta päästä. Reilu kolmekymmmentä ikää..
90-luvulla oli jossain vaiheessa hetken. Onneksi ei ollut kauaa. Mutta Tehdaspuulla metsurit teki viitosropsia ihan urakalla vaikka tyvestä. Sellaiset puut teki mieli suunnata ihan suosiolla uraa kohti. Olihan niitä tietysti lyhyempiä apumittoja, mutta joittenkin tarkkojen isäntien metissä ei nutikoita passannut uran vierille jättää niinkun nykyään. Metsäliitolla oli kuitupuu aikanaan jopa kaksimetristä, nyt jo hautuumaalla majailevat puhuivat sippipöllistä.
Sippipölli oli lyhyt latvaropsi, mikä jäi jäljelle tukin pätkimisen jäljiltä. Sippi meinaa enemmänkin pientä tilavuutta kun painoa. Vanhojen tekijöitten aikaan metsät saattoivat olla vanhoja ja hyvinkin tiheässä kasvaneita, varsinkin kartanoitten mailla missä ei oltu kaskettu. Latvaropsi jäi silloin pieneksi. Sukulaismies kehui tehneensä joskus sotien jälkeen männikköä, josta lähti hurjimmillaan viisi tukkia rungosta eikä ensimmäistäkään sippiä. Metsäliittohan otti kakkospölliä vielä kai vielä 90-luvullakin.
Kakkonen lopetettiin 90-luvulla tehtaitten painostuksesta. Sen teko alkoi kuitenkin vasta 60-luvulla, ennen sitä paperipuu oli metristä tai englannin vientiin 4 jalkaista tai jopa 3 jalkaista.
Sippipöllikin oli siis alunperin metrinen.
Kaivospuu oli viidestä jalasta kahdeksaan jalkaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Meilläpäin tehtiin kaksimetristä pölliä ja sullia heti sotien jälkeen ollessani isän kaverina opettelmassa pöllinparkkuuta. Sitten tuli ruotsalaisfirma jolle tehtiin pidempää ”porria”, jota ei kuorittu. Kaksimetristä myin vielä 80-90 luvuilla ostettuani tilan. Siinä sai pienenkin harvennuspuun myyntiin ja olivat kevyitä liikutella käsipelillä. Ostajat ja rekkamiehet eivät tykänneet loppuaikoina!
Sippipölli oli meillä nimeltään ”nokka”. Ne ajettiin tukkien kanssa talvella hevosella lanssiin, jossa ne parkattiin pinometrimaksulla puolipuhtaiksi keväällä, ladottiin pinoihin kuivumaan vuodeksi ennenkuin laitettiin, eli ”pantiin” tahi ”vyörytettiin ”uittoon.
Asia alkoi kiinnostamaan niin paljon, että piti käydä saunarannassa syynäämässä uppopuitten mitat. On aikaisemmin ollut vanha laanipaikka. Sieltähän löytyi metristä ja kakkosta. Metrikästä pölliä arvelisin kyllä vanhemmaksi. Jalkamittoja ei ainakaan tällä kerralla tullut vastaan. Latvaläpimittakaan ei noin silmämitalla arvioituna nykyisestä paljoa heitä. Mottiin niitä on kumminkin saanut tehdä aikalailla monta.
Olihan se kakkonen tosiaan kuitupuun apumittana Tehdaspuulla sahailua aloitellessa, mutta vain tyvipöllissä. Pian se sitten jäi pois. Muistaakseni väitettiin, että aiheutti harmeja kuorinnassa. Ensolla taisi olla 80-luvulla hetken epävirallisena koivutukin mittana 1,5 metriä. Näitä kai pätkittiin paksummista ropsipölleistä ja vietiin Heinolaan kun tukkikoivusta oli pulaa. Eihän sillä tainnut kannatusta kumminkaan olla, viilun saanto ei näistä kovin kummoinen ollut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ja aluspuitten päällä kasat ihan niinkun allekirjoittaneellakin. Tahtoo jo nykyään herättää hämmennystä ajomiehissä, jotka on tottuneet mototyyliin maalle tehtyihin kasoihin. Joskus lumen aikana tahtoo aluspuita herkästi jäädäkkin metsään. Onneksi ei tarvii enää tehdä viitoseksi, sen homman tuntee selässään vieläkin.
No sillälailla,kovin ahkera poika tunnut olevan.
Nuorissa on tulevaisuus,se pitää ainakin sinun kohdalla paikkansa.
Hyvin kasattu kourakasoihin. Aluspuutkin löytyvät, vaikka tulisi luntakin.
Mukava kuulla kun vasta toinen vuosi kun teen 3metristä. Vähän turhankin tarkkuuteen sortuvainen olen. Ja nykyisin täysin väärällä alalla. Kyllä metsä on se joka nyt tätä poikaa vie mennessään. Noita samansuuruisia kasoja tuli tehtyä nelisen kappaletta sunnuntaina uudella 550XPG sahalla.
Koivut on kituneet vanhan kuusikon seassa ja alkaneet kasvaa jo kääpää osa. Korjaan talteen ennekuin on päätehakkuu…
Ja en varsinaisesti ole nuori mutta mettä ukkojen parissa varmaan nuoremmasta päästä. Reilu kolmekymmmentä ikää..
Mihin käyttöön koivut ovat menossa?
Polttopuuksi. Oliko ennen tosiaan hankintana kuidun mitta 5metriä kuten edellisissä viesteissä mainittiin? Oliko läpimitat vielä jotain älyttömiä?
90-luvulla oli jossain vaiheessa hetken. Onneksi ei ollut kauaa. Mutta Tehdaspuulla metsurit teki viitosropsia ihan urakalla vaikka tyvestä. Sellaiset puut teki mieli suunnata ihan suosiolla uraa kohti. Olihan niitä tietysti lyhyempiä apumittoja, mutta joittenkin tarkkojen isäntien metissä ei nutikoita passannut uran vierille jättää niinkun nykyään. Metsäliitolla oli kuitupuu aikanaan jopa kaksimetristä, nyt jo hautuumaalla majailevat puhuivat sippipöllistä.
Tarkoittiko sippipölli tuota vitosta että se veti miehen sippiin? Vai 2metrinen?
Sippipölli oli lyhyt latvaropsi, mikä jäi jäljelle tukin pätkimisen jäljiltä. Sippi meinaa enemmänkin pientä tilavuutta kun painoa. Vanhojen tekijöitten aikaan metsät saattoivat olla vanhoja ja hyvinkin tiheässä kasvaneita, varsinkin kartanoitten mailla missä ei oltu kaskettu. Latvaropsi jäi silloin pieneksi. Sukulaismies kehui tehneensä joskus sotien jälkeen männikköä, josta lähti hurjimmillaan viisi tukkia rungosta eikä ensimmäistäkään sippiä. Metsäliittohan otti kakkospölliä vielä kai vielä 90-luvullakin.
Kakkonen lopetettiin 90-luvulla tehtaitten painostuksesta. Sen teko alkoi kuitenkin vasta 60-luvulla, ennen sitä paperipuu oli metristä tai englannin vientiin 4 jalkaista tai jopa 3 jalkaista.
Sippipöllikin oli siis alunperin metrinen.
Kaivospuu oli viidestä jalasta kahdeksaan jalkaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Meilläpäin tehtiin kaksimetristä pölliä ja sullia heti sotien jälkeen ollessani isän kaverina opettelmassa pöllinparkkuuta. Sitten tuli ruotsalaisfirma jolle tehtiin pidempää ”porria”, jota ei kuorittu. Kaksimetristä myin vielä 80-90 luvuilla ostettuani tilan. Siinä sai pienenkin harvennuspuun myyntiin ja olivat kevyitä liikutella käsipelillä. Ostajat ja rekkamiehet eivät tykänneet loppuaikoina!
Sippipölli oli meillä nimeltään ”nokka”. Ne ajettiin tukkien kanssa talvella hevosella lanssiin, jossa ne parkattiin pinometrimaksulla puolipuhtaiksi keväällä, ladottiin pinoihin kuivumaan vuodeksi ennenkuin laitettiin, eli ”pantiin” tahi ”vyörytettiin ”uittoon.
Asia alkoi kiinnostamaan niin paljon, että piti käydä saunarannassa syynäämässä uppopuitten mitat. On aikaisemmin ollut vanha laanipaikka. Sieltähän löytyi metristä ja kakkosta. Metrikästä pölliä arvelisin kyllä vanhemmaksi. Jalkamittoja ei ainakaan tällä kerralla tullut vastaan. Latvaläpimittakaan ei noin silmämitalla arvioituna nykyisestä paljoa heitä. Mottiin niitä on kumminkin saanut tehdä aikalailla monta.
Olihan se kakkonen tosiaan kuitupuun apumittana Tehdaspuulla sahailua aloitellessa, mutta vain tyvipöllissä. Pian se sitten jäi pois. Muistaakseni väitettiin, että aiheutti harmeja kuorinnassa. Ensolla taisi olla 80-luvulla hetken epävirallisena koivutukin mittana 1,5 metriä. Näitä kai pätkittiin paksummista ropsipölleistä ja vietiin Heinolaan kun tukkikoivusta oli pulaa. Eihän sillä tainnut kannatusta kumminkaan olla, viilun saanto ei näistä kovin kummoinen ollut.