Linjaus kulkee itä-länsi suunnassa. Numerointi on juokseva, pienenee länteen päin. Neljä samanlaiselle ”arinalle” rakennettua pyykiä löytyi.
Vanhoja karttoja kolusin, tuolle linjalle ei löydy kiinteistö/tilarajoja apauttiarallaa 100 vuotta taapäin mennessä.
Pitääpäs koluta koordinaatit.
Onkos sielläpäin ollut käytössä ”sarkajako” metsämaiden jakamisessa kuten Pohjanmaalla näkyy olevan vielä nykyäänkin. Ts. pitkiä ja kapeita metsäkuvioita, joita on mahdollisimman hankala käsitellä.
En ole törmännyt sarkajakoon täällä. Asutustiloja on muodostettu jossain 1930-luvun tietämillä ja sotien jälkeen. Ne ovat olleet yhtenäisiä tiloja ilman niittypalstoja ja osuuksia yhteisiin vesialueisiin.
Vikipedian esiintuomista rajoista ei löytynyt ratkaisua, mutta täytyy koluta tuo ”ensolaisen evakon” viitoittama tie. Epäilisin kyllä että pyykitys on tuoreempi.
Koordinaatteja täytyy koluta hieman räväkämmällä koneella.
Yritys sinultakin. Pitää muistaa logistiikka. Olen ostanyt joitain tiloja lohkottuina tai ilman. Ei isojenkaan kivikasojen kuljetus ole ollut mitään ”hautuumaaleikkiä” maastossa . Tarvitaan vahvoja miehiä ja hevonen.
Korostan ettei näitä ole huvikseen tehty.
Kesämökkitontti mukaan lukien kaikki tiedossani olevat rajapyykit (noin 50 kpl )ovat hyvin vaatimattomia vaikka viimeiset ovat 70-90 luvuilta. Niitä on korjattu tienvarren hylätyillä punaisilla kepeillä, valkoisella muoviroinalla, merkkausnauhalla ja sraymaalilla kiviin.
Eivät ne silti näy liian hyvin josko ei asia kiinnosta ketään omistajaa.
Ryssillä ei ole moiista ongelmaa, se on vain meillä maanomistajilla.
Ei oikein näytä suopalstan pyykiltäkään, nehän ovat muutaman kymmenen aarin länttejä ainakin täällä päin. Itselläkin oli ennenkuin lunastettiin Naturaan. Yhteiset hiekkamontut on myös erotettu pyykeillä jotka sitten yleensä vieryivät aikaa myöten monttuun. Onkos siinä numero 14 vai näkeekö vanhat silmät oikein?
Minun omanlaiset silmät näkee siinä 1034, mutta kolmonen on väärin perin ja perin koristeellinenkin. Tuo keskemmällä oleva pystyviiva näyttäis olevan myöhempiä raapimisia.
Linja ”halkaisee” saaren. Pyykiin hakattu 1084, lanteen mennessa seuraava 1083. Alueella ei taida enaa asustella ketaan joka edes muistaa noitten olemassa olon. Pitanee kysella Museovirastolta.
Niimpä. Ensimmäisenä vertasin alueen tilanumeroihin, ei täsmää niihin mitenkään 30 vuoden takaisen kartan kanssa. Lähistöllä kaksi ns. asutustilaa, muut vanhoja kantatiloja.
Alue on Valtionmaita. 25 vuotta oli minultakin nuo unohduksissa, silloin noteerasin ne ensimmäisen kerran, viime viikonloppuna kävin verestämässä muistiani ja kuvaamassa nuo missä merkinnät näkyi selvasti.
Neljä löysin kaikenkaikkiaan, yksi oli romahtanut tai hajotettu, kaikki n. 500 m:n matkalla.
En osaa arvioida, mikä on riittävän iso, mutta kyllähän tuon kiviarvoituksen ratkaisu kiinnostaa kovasti meikäläistäkin. Tavallinen maanmittari ei välttämättä osaa sanoa juuta eikä jaata; olisiko aihetta etsiä arkeologista asiantuntemusta?
Kyllä tuo jonkin sortin rajapyykiltä näyttää kun kerran numerot on jaksettu siihen naputella, tosin aika suurenpuoleiset. Enpä ole nelinumeroisiin pyykkeihin vielä törmännyt. Jospas 8 merkkaa kaksoispistettä? Maanmittauskonttori voisi kyllä ainakin ohjata eteenpäin jos eivät sattuisi vastausta löytämään.
Omista vesakoista löytyi aikanaan nelikulmainen röykkiö, jossa oli keskellä ikäänkuin pyykkikivi. Ilman numeroita tosin. Parikymmentä vuotta meni ihmetellessä kunnes selkisi, että kyseessä taitaa olla ennenmuinoinen Sysmän ja Pellosniemen pitäjien rajapyykki. Iästä ei ole mitään tietoa, ainoastaan että yli 200 vuotta.
Vänkäri sattaa olla jollain jäljillä. Tuo kahdeksikoksi mainittu merkki on oudon näköinen – voisi hyvinkin markkeerata kaksoispistettä. Onko se kaikissa kivissä samalla tavalla koukeroitu?
Monesti ne vaan on tuolla tietokannassa, voitu sinne lisätä jo kymmeniä vuosia sitten. Mikäli tuota kohdetta ei sieltä löydy, niin tuo on suurella todennäköisyydellä kiinteä muinaisjäännös. Soitto museovirastolle selventää asian viimeistään.
Lienee vanhempaa perua kuin puolustusvoimien toiminta alueella. Eras vanhempi aikalainen kertoi aikoinaan etta Metsshallitus on uittoaikaan suunnitellut saaresta lanssipaikkaa.
Jospas ne ovat sitten eri metsäfirmoille suunniteltuja lanssipaikkoja. Eihän niitä ainakaan kotijärven rannoilla ole lohkottu mutta Metsähallituksellahan on voinut olla eri systeemit.
Toinen mikä tuli mieleen on isojako. Milloin se on tehty ja onko sen jälkeen mahdollisia yhteisiä alueita tai vesijättömaita jaettu. Kangasniemellä eri kylillä saattoi olla pieniä vesijättöalueita eri puolilla pitäjää vielä pitkään sotien jälkeen. Itse asiassa vajaan kilometrin päässä kotimökistä oli muutaman aarin vesijättö jaettu 4-5 kylän yhteisalueeksi. Joka kylällä oli karttaan merkitty kaistale.
Asiaa ei ole tullut tutkailtua tuolta kannalta. Mutta tuo toi mieleen sen etta sain aikanaan vinkin ja linkin Maakuntakaavoituksesta alueen vanhoihin karttoihin. Pitaa koluta tuo tie myos kun loydan muistiinpanoni asiasta.
Yritin jo tarjota Metsähallitusta, jos kerran on valtion mailla.
Tarjoonpa uudestaan: Osoitteesta
”http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/hankkeet/Kulttuuriperintoinventointi/Sivut/Valtionmetsienkulttuuriperintokohteideninventointi.aspx” löytyy Metsähallituksen muinaismuisto touhuista tietoa.
Juu. Taytyy koluta tuo tie. Vankarin puunostajien lanssipaikan merkinta voi olla ratkaisu asiaan. Paikka on vanhan uittoreitin varrella. Aikoinaan alueella nakyi vanhoja talvitien pohjia. Purot ja joet raivattu uitolle. Vanhoja uittorakenteita loytyy useista paikoista. Loytyy viela henkiloitakin jotka ovat olleet uitolla tuolla alueella sotien jalkeen. Alueella toimii virkea kylayhdistys joka on kerannyt alueen perinnetta. Pitaa tehda ”ilmianto” siihen suuntaan.
Ensolainen. Tassa asiassa en suinkaan ”piruile”. Hyvia vinkkeja talven ratoksi on tullut kun selvittelee noitten tarkoitusta. Aion myos ”ilmiantaa” nuo sinne kylayhdistykselle. Siella on henkilo aivan niilla toin keraamassa perinnetta. Olen itsekin talkoillut tuon kylayhdistyksen ”piikkiin”.Nuo ovat monelta painuneet unholaan. Metsa antaa minulle muutakin kuin puuta, perinne kiinnostaa. Kiitokset kaikille vinkkaajille ja linkittajille.
Teinkin ”ilmiannon” Metsahallituksen kulttuuriperinto inventointiin.Kiitokset ”hemputtajalle”. Kun asioita katsoo liian lahelta, ei naa niin selvasti. Perasta kuuluu, sanoi torvensoittaja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ei ole kiinteistörajapyyki, vaan jotain muuta rajalinjaa. Useita pyykejä peräkkäin 30-100 metrin välein, lieneekö jotain vanhaa mittalinjaa?
Täsmennä antamalla karttatiedot. Kuva on mielenkiintoinen.
Voisi olla vaikka Itä-/Länsi-Rooman rajalta
Linjaus kulkee itä-länsi suunnassa. Numerointi on juokseva, pienenee länteen päin. Neljä samanlaiselle ”arinalle” rakennettua pyykiä löytyi.
Vanhoja karttoja kolusin, tuolle linjalle ei löydy kiinteistö/tilarajoja apauttiarallaa 100 vuotta taapäin mennessä.
Pitääpäs koluta koordinaatit.
Löytyisikö valtakunnanrajojen muutoksista selitystä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset
Onkos sielläpäin ollut käytössä ”sarkajako” metsämaiden jakamisessa kuten Pohjanmaalla näkyy olevan vielä nykyäänkin. Ts. pitkiä ja kapeita metsäkuvioita, joita on mahdollisimman hankala käsitellä.
En ole törmännyt sarkajakoon täällä. Asutustiloja on muodostettu jossain 1930-luvun tietämillä ja sotien jälkeen. Ne ovat olleet yhtenäisiä tiloja ilman niittypalstoja ja osuuksia yhteisiin vesialueisiin.
Vikipedian esiintuomista rajoista ei löytynyt ratkaisua, mutta täytyy koluta tuo ”ensolaisen evakon” viitoittama tie. Epäilisin kyllä että pyykitys on tuoreempi.
Koordinaatteja täytyy koluta hieman räväkämmällä koneella.
Kannatta tutkia. Ei noita merkkejä ole huvikseen hakattu. Jos ei ole rahvititaiteilijoiden esi-isiä?
Japine
Yritys sinultakin. Pitää muistaa logistiikka. Olen ostanyt joitain tiloja lohkottuina tai ilman. Ei isojenkaan kivikasojen kuljetus ole ollut mitään ”hautuumaaleikkiä” maastossa . Tarvitaan vahvoja miehiä ja hevonen.
Korostan ettei näitä ole huvikseen tehty.
Kesämökkitontti mukaan lukien kaikki tiedossani olevat rajapyykit (noin 50 kpl )ovat hyvin vaatimattomia vaikka viimeiset ovat 70-90 luvuilta. Niitä on korjattu tienvarren hylätyillä punaisilla kepeillä, valkoisella muoviroinalla, merkkausnauhalla ja sraymaalilla kiviin.
Eivät ne silti näy liian hyvin josko ei asia kiinnosta ketään omistajaa.
Ryssillä ei ole moiista ongelmaa, se on vain meillä maanomistajilla.
Ei oikein näytä suopalstan pyykiltäkään, nehän ovat muutaman kymmenen aarin länttejä ainakin täällä päin. Itselläkin oli ennenkuin lunastettiin Naturaan. Yhteiset hiekkamontut on myös erotettu pyykeillä jotka sitten yleensä vieryivät aikaa myöten monttuun. Onkos siinä numero 14 vai näkeekö vanhat silmät oikein?
Minun omanlaiset silmät näkee siinä 1034, mutta kolmonen on väärin perin ja perin koristeellinenkin. Tuo keskemmällä oleva pystyviiva näyttäis olevan myöhempiä raapimisia.
Linja ”halkaisee” saaren. Pyykiin hakattu 1084, lanteen mennessa seuraava 1083. Alueella ei taida enaa asustella ketaan joka edes muistaa noitten olemassa olon. Pitanee kysella Museovirastolta.
Lukujen suuruus viittaisi johonkin suurempaan jakoon kuin pelkkä maanomistus.
Niimpä. Ensimmäisenä vertasin alueen tilanumeroihin, ei täsmää niihin mitenkään 30 vuoden takaisen kartan kanssa. Lähistöllä kaksi ns. asutustilaa, muut vanhoja kantatiloja.
Alue on Valtionmaita. 25 vuotta oli minultakin nuo unohduksissa, silloin noteerasin ne ensimmäisen kerran, viime viikonloppuna kävin verestämässä muistiani ja kuvaamassa nuo missä merkinnät näkyi selvasti.
Neljä löysin kaikenkaikkiaan, yksi oli romahtanut tai hajotettu, kaikki n. 500 m:n matkalla.
Tosi mielenkiintoinen tapaus.
Saisikohan maanmittauslaitokselta vastausta arvoitukseen.
Mielestäni tämä on riittävän iso historiallinen asia selvitettäväksi.
Jos olisi meilläpäin, niin en kaihtaisi aikaa ja kustannuksia.
En osaa arvioida, mikä on riittävän iso, mutta kyllähän tuon kiviarvoituksen ratkaisu kiinnostaa kovasti meikäläistäkin. Tavallinen maanmittari ei välttämättä osaa sanoa juuta eikä jaata; olisiko aihetta etsiä arkeologista asiantuntemusta?
Jos minulle tulisi tuollainen vastaan alkaisin tutkimaan.
Kyllä tuo jonkin sortin rajapyykiltä näyttää kun kerran numerot on jaksettu siihen naputella, tosin aika suurenpuoleiset. Enpä ole nelinumeroisiin pyykkeihin vielä törmännyt. Jospas 8 merkkaa kaksoispistettä? Maanmittauskonttori voisi kyllä ainakin ohjata eteenpäin jos eivät sattuisi vastausta löytämään.
Omista vesakoista löytyi aikanaan nelikulmainen röykkiö, jossa oli keskellä ikäänkuin pyykkikivi. Ilman numeroita tosin. Parikymmentä vuotta meni ihmetellessä kunnes selkisi, että kyseessä taitaa olla ennenmuinoinen Sysmän ja Pellosniemen pitäjien rajapyykki. Iästä ei ole mitään tietoa, ainoastaan että yli 200 vuotta.
Vänkäri sattaa olla jollain jäljillä. Tuo kahdeksikoksi mainittu merkki on oudon näköinen – voisi hyvinkin markkeerata kaksoispistettä. Onko se kaikissa kivissä samalla tavalla koukeroitu?
Jos tuo on muinaismuisto, se löytyy tuolta fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto
Hyvä sivu muidenkin katsoa löytyykö omasta metsästä muinaismuistoja. Muinaismuistolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1963/19630295 on syytä ottaa huomioon metsää käsitellessä.
Koukku
Miten kohde voi olla muinaismuisto, jos ei kukaan siitä kerro kuten tässä avaaja eseittää?
Monesti ne vaan on tuolla tietokannassa, voitu sinne lisätä jo kymmeniä vuosia sitten. Mikäli tuota kohdetta ei sieltä löydy, niin tuo on suurella todennäköisyydellä kiinteä muinaisjäännös. Soitto museovirastolle selventää asian viimeistään.
Että valtion maita. Valtiolla kyllä yleensä tiedetään mitä on touhuttu.
Metsähallitushan on ollut melko ahkerana muinaismuistojen kanssa. Ellei heiltä jo löydy, pistävät luultavasti vähintään ylös.
Kannattaa kysyä sieltä. Joku tarkoitus noilla on ollut ja voi olla vieläkin.
Saattaisi kannattaa pommittaa myös Museoviraston arkeologian osastoa.
Kuulehan Koukku
Homma on niin mielenkiintoinen, että kaiva se sieltä tietokannasta ja välitä olennaisin meille muillekin.
Kylla nuo ovat selkeita kahdeksikkoja. Hyvia vinkkeja tullut. Omaa arvailuani on tuo muinaismuisto.
Kysyn kirjoittajilta vielä kerran?
Muinaismuisto mutta mistä?
Malttia, kolme geetani ei jaksa pyorittaa karttapaikkaa. Vinkkina Vuosanka, Kuivajarvi ja Jousisaari.
Liittykös tämä jotenkin armeijan touhuihin?
Lienee vanhempaa perua kuin puolustusvoimien toiminta alueella. Eras vanhempi aikalainen kertoi aikoinaan etta Metsshallitus on uittoaikaan suunnitellut saaresta lanssipaikkaa.
Jospas ne ovat sitten eri metsäfirmoille suunniteltuja lanssipaikkoja. Eihän niitä ainakaan kotijärven rannoilla ole lohkottu mutta Metsähallituksellahan on voinut olla eri systeemit.
Toinen mikä tuli mieleen on isojako. Milloin se on tehty ja onko sen jälkeen mahdollisia yhteisiä alueita tai vesijättömaita jaettu. Kangasniemellä eri kylillä saattoi olla pieniä vesijättöalueita eri puolilla pitäjää vielä pitkään sotien jälkeen. Itse asiassa vajaan kilometrin päässä kotimökistä oli muutaman aarin vesijättö jaettu 4-5 kylän yhteisalueeksi. Joka kylällä oli karttaan merkitty kaistale.
Asiaa ei ole tullut tutkailtua tuolta kannalta. Mutta tuo toi mieleen sen etta sain aikanaan vinkin ja linkin Maakuntakaavoituksesta alueen vanhoihin karttoihin. Pitaa koluta tuo tie myos kun loydan muistiinpanoni asiasta.
Yritin jo tarjota Metsähallitusta, jos kerran on valtion mailla.
Tarjoonpa uudestaan: Osoitteesta
”http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/hankkeet/Kulttuuriperintoinventointi/Sivut/Valtionmetsienkulttuuriperintokohteideninventointi.aspx” löytyy Metsähallituksen muinaismuisto touhuista tietoa.
Saattaisi tämäkin salaisuus selvitä sähköpostilla jollekin hankkeen puuhailijalle.
Juu. Taytyy koluta tuo tie. Vankarin puunostajien lanssipaikan merkinta voi olla ratkaisu asiaan. Paikka on vanhan uittoreitin varrella. Aikoinaan alueella nakyi vanhoja talvitien pohjia. Purot ja joet raivattu uitolle. Vanhoja uittorakenteita loytyy useista paikoista. Loytyy viela henkiloitakin jotka ovat olleet uitolla tuolla alueella sotien jalkeen. Alueella toimii virkea kylayhdistys joka on kerannyt alueen perinnetta. Pitaa tehda ”ilmianto” siihen suuntaan.
6 m3
Taasko piruilet iloksemme?
Ensolainen. Tassa asiassa en suinkaan ”piruile”. Hyvia vinkkeja talven ratoksi on tullut kun selvittelee noitten tarkoitusta. Aion myos ”ilmiantaa” nuo sinne kylayhdistykselle. Siella on henkilo aivan niilla toin keraamassa perinnetta. Olen itsekin talkoillut tuon kylayhdistyksen ”piikkiin”.Nuo ovat monelta painuneet unholaan. Metsa antaa minulle muutakin kuin puuta, perinne kiinnostaa. Kiitokset kaikille vinkkaajille ja linkittajille.
Teinkin ”ilmiannon” Metsahallituksen kulttuuriperinto inventointiin.Kiitokset ”hemputtajalle”. Kun asioita katsoo liian lahelta, ei naa niin selvasti. Perasta kuuluu, sanoi torvensoittaja.