Lauhan talven ja halvan energian aikaan saama muinaisjäänne.Tuleehan sitä paljon kaivattua luontoihmisten lahopuuta,nuokin kuormaimen kourassa silppuuntuu, ennen kuin mälli hakkurissa.
Väli- Suomessakin oli takavuosina kuvan kaltaisia varastoja paljon. Yleisön painostuksesta viimeinen puhdistus olikin jo laita-auton ja sora kahmarilla varustetun auton työtä.
Varastot oli tehty tienvarteen ja ojan päälle, estäen tienreuna ojan toiminnan ja tienrungon pettämisen kosteuden vuoksi.
Siitä viisastuneena myyjät tekivätkin vuoden kirjallisia sopimuksia varastopaikoista, se toikin varastot järjestykseen, mutta pian hiipui myös runko- ja latvusmassan hankinta.
No niin ..avaustekstissä taas painovirhepaholaisia . Suokaa anteeksi !
Kahmaritavaraa on kuvassakin lojuva noin 40-metrinen ja 4-5 metriä korkea kasa . Hometta pukkaavaa lehtipuurisua on kasassa lähes puolet . Parin kesän yli kestänyt varastointi lienee laskenut polttoarvonkin hyvin alas .
Kasa sijaitsee keskellä nuorta mäntymetsää ,(jota on hirvistä huolimatta kasvanut lähiympäristöön satoja hehtaareita). Ei onneksi kuitenkaan näkynyt isompia hyönteistuhoja . Riski niille on ollut kuitenkin suuri .
Vähemmän on keskusteltu terveyshaitoista , joita homeisen tavaran hakettaminen varmasti aiheuttaa . Pöly ja home on tapava yhdistelmä pienissäkin pitoisuksissa .
Toki lämpöarvo on laskenut, mutta ei niin paljon, kuin yleensä kuvitellaan. Kun puuaines on hieman pehminnyt, pistää hakkuri kevyesti hakkeeksi tavaran.
Ihmetyttää vain, että noita pinoja vieläkin haudotaan niinkin pitkään, kyllähän ne kannattaisi polttoon viedä, kun ne kerta on kerättykin.
Homeen vuoksi on kyllä otettava tuuli avuksi haketustapahtumaan, muuten voi tulla vaikeuksia koneiden käyttäjille.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Sama kun ruokohelpi, paaleja vielä joskus näkee, horsma niissä kasvaa… Fiksteripaalit sama homma, paljon aikanaan vouhotusta loppu paskaa..
Lauhan talven ja halvan energian aikaan saama muinaisjäänne.Tuleehan sitä paljon kaivattua luontoihmisten lahopuuta,nuokin kuormaimen kourassa silppuuntuu, ennen kuin mälli hakkurissa.
Väli- Suomessakin oli takavuosina kuvan kaltaisia varastoja paljon. Yleisön painostuksesta viimeinen puhdistus olikin jo laita-auton ja sora kahmarilla varustetun auton työtä.
Varastot oli tehty tienvarteen ja ojan päälle, estäen tienreuna ojan toiminnan ja tienrungon pettämisen kosteuden vuoksi.
Siitä viisastuneena myyjät tekivätkin vuoden kirjallisia sopimuksia varastopaikoista, se toikin varastot järjestykseen, mutta pian hiipui myös runko- ja latvusmassan hankinta.
No niin ..avaustekstissä taas painovirhepaholaisia . Suokaa anteeksi !
Kahmaritavaraa on kuvassakin lojuva noin 40-metrinen ja 4-5 metriä korkea kasa . Hometta pukkaavaa lehtipuurisua on kasassa lähes puolet . Parin kesän yli kestänyt varastointi lienee laskenut polttoarvonkin hyvin alas .
Kasa sijaitsee keskellä nuorta mäntymetsää ,(jota on hirvistä huolimatta kasvanut lähiympäristöön satoja hehtaareita). Ei onneksi kuitenkaan näkynyt isompia hyönteistuhoja . Riski niille on ollut kuitenkin suuri .
Vähemmän on keskusteltu terveyshaitoista , joita homeisen tavaran hakettaminen varmasti aiheuttaa . Pöly ja home on tapava yhdistelmä pienissäkin pitoisuksissa .
Toki lämpöarvo on laskenut, mutta ei niin paljon, kuin yleensä kuvitellaan. Kun puuaines on hieman pehminnyt, pistää hakkuri kevyesti hakkeeksi tavaran.
Ihmetyttää vain, että noita pinoja vieläkin haudotaan niinkin pitkään, kyllähän ne kannattaisi polttoon viedä, kun ne kerta on kerättykin.
Homeen vuoksi on kyllä otettava tuuli avuksi haketustapahtumaan, muuten voi tulla vaikeuksia koneiden käyttäjille.