Ehkä on kuitenkin paikallaankin ettei sitä Leevin kunnollista halkaisukirvestä aivan tuohon sakkiin.
Ehkä sairasauto olisi hyvä tilata jo lähituntumalle. Noistakin jollain voi jo saada nihrattua loven koipeen.
Ja iron varmaan vielä harjoittelee omassa sarjassaan tuolla pienimmällä. Veistelee vaikka tuohisytykkeitä iltagrilliin sillä aikaa kun muut kirvestelee.
Leevi paljasti taas ”tiedottomuutensa”! On tainnut mies touhuta pelkkien keinuhevosten kanssa. Kaikki nuo Bilneesit ovat ajalta ennenkuin halkaisukirveistä on puhuttukaan. Vanhin on vasemmalta neljäs ylhäältä päin lukien, todennäköäisesti ennen sotia tehty. Pienin ja nuorinkin on yli 40 v.
Eipä tuossa mistään tiedottomuudesta ole kyse. Siinä vain ei kuvassa tosiaan ole sitä halkaisukirvestä jota Leevi tuolla aiemmin peräsi. Näin vanha rautakaupankin myyjäkin on jo silloin ennen lvi-aikaa tiennyt normaali veistokirveen ja halkaisukirveen kiilaterän eron. Siitä en varmuudella muista olivatko ensimmäiset fiskarssilaisia mutta silloinkin niitä jo tuli markkinoille. Nuohan ovat nk. yleiskirveitä joiden ominaisuus on lähinnä tarkoitettu veistely ja aisaamistarpeisiin. Tosin itsekkään en ole varsinaista halkaisumallia koskaan tarvinnut. Ja nythän tuo tapahtuukin hyrdauliikan voimalla.
Ainut aika lähellä voisi olla tuo kuvan toiseksi ylin. Siinä voisi arvuutella ehkä jonkinmoisen yleiskiilan makua olevan. Mutta ei vielä tehostepalikoita ainakaan.
Ei noita Fiskarsseja halonhakkuuseen ole tarkoitettukaan vaan halkaisuun. 🙂 Tuo Jessen tarkoittama kirves oli taysin iskematon peli tullessani omistukseeni. Tutkikaahan pojat vanhoja Bilneesin luetteloita ennenkuin alatte puhua luulojanne.
HUOM.Toiseksi ylin on minun varttamani, teräkulman oikeellisuutta voit kysyä sitten pilvenreunalla niitten edellisiltä käyttäjiltä. Keskimmäisen ja teipattu vartisen bilneesin omistajan leski tosin elää, häneltä voisit asiaa perätä tuota asiaa. Hän on vielä 80:nä halkonut noilla saunapuut.
Kuusmotti veti hernettä nenuun kun arvostelin noita kirveskalsoja. Näkeehän tuon selvästi että vasemman puolen kirveistä vain kaksi on vartettu oikein. Osalla kylläkin vaikuttaa väärään kulmaan väärin tehty teroitus.
Kivveen on tolskattu, eikä sitten osata tahkota.
Jo van perkhele senthän ko tuttuja bilnesijä kuvasa on. Mistä halavatun halakasu bilneesistä tämähäntä Leevi puhhuu? ei sitä entivanahhaan kirveihä joka lähthön olluna, yhelä tai kahella sitä pärjäthin. kaatolovet hakathin kirveelä niiko karsithinkin. Halakosavotasa samat kirvhet oli. ja mitä riethan nahkat tosa varttamisesa on, jokhaine joka töitä savotala teki, vartto kirvhet oman makusa mukaseen. ei sitä kirja tievon mukhan tehty. Jokaisen piti oppia pitämhän työkaluisthan huolen.
Moskukaan ei ymmärrä kirveen varttamisesta mittään. Kuten sanoin, vasemman puoleisten kirveiden alimmaisessa ja kolmanneksi alimmassa on varttaminen ja teroittaminen tehty oikein.
Ohjeet olen saanut lähes 50 vuotta sitten alan ammattilaisilta.
sie kläppi se jakshat jurnuthaa ko sammakho muraroopisa. Luuleksie eten miä 83 vuuen ikhän mennesä ole oppinu kirvestä varttamhan. savotoila kuluki entivanahhaan yhtiöihen työkalu neuvojat opettamasa niitä’ jotka ei osanhet. Kirija tyitova tuosa asiasaa en ou tarvinna, siperija on opettanu sen mitä on tarvinnu.
Mie aina oun varttanu ja tahkonnu kirvet tarphen mukhan, sahan terotuksenki oppi ko näläkä opetti, jos ei oppinu jäi suolivyöstä yhtiöön kiinhi.
Ja kuuvele motilhe tievoks, vasemmalla kolomas alahalta päin lukien ei ou bilnesi, teränmuoto ei ou oikia, ponnen puoleltha on kaareva tuo takaosa. Minä vanahat työkalu luethelot kävin ullakolta koluamasa. Viskarssikan se ei ou, voipi olla maasepän tekemhä. Tuo toiseks ylin oli taasen selhanen josta jokahinen on saanna terothaa mieleisesä, terä on tehthan jäliltä suora, niitä ennen savotoila ja maakaupoisa myöthin. van piehän noista hyvvää huolta, käytösä ne van paranhee.
Kunkirves pannaan tasaiselle alustalle, tulee teränsuun koskettaa tasoa n. 1/3-1/2 päässä sisäkasasta ja ponnen nupin ottaa alustaan.
Näin vartettu kirves on luihkean ja ottavan näköinen ja käytännön työssä tehokas.
Kiitokset Moskulle, tuota samaa aloin epäillä itsekin. Terästä ei löydy tehtaanleimoja ja takomajäljet on näkyvillä. Olen koittanut aina löytää historian työkaluille joita onnistun keräämään.
Mitä Leevi saavutat tuolla nippelitiedollasi. Saatko sillä herneen nenästäsi? 🙂
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mitä tuolla kukkalapion näköiselle tehdään? Noh – asiaa selviää sitten mottikisassa lauantaina.
Leluosasto olisi kunnossa. Missä leikkijät?
Kukkalapio varattu kattilakauppiaan hiekkalaatikolle.
vai meinasitko istuttaa samalla kun pilkot, niin ei jää vajetta metsänkasvuun…
Puuttuu vain kunnon halkaisukirves. (Billnäs)
No,harjavallan miehellä ja Leevi-sedällä on pikkaasen erinlaiset leikki-Kalut.
Onkos tuo Rosellin kirves minkälainen? Joskus on tullut hiplattua käsissään mutta nuukuus iski.
Leevi on sokea. kuvassa viisi bilneesia.
Rosellin retkipiilu on nappara kirves repussa. Nuotiopuut syntyy leikiten. Hintansa vaarti, pysyy hyvin terassa.
Ehkä on kuitenkin paikallaankin ettei sitä Leevin kunnollista halkaisukirvestä aivan tuohon sakkiin.
Ehkä sairasauto olisi hyvä tilata jo lähituntumalle. Noistakin jollain voi jo saada nihrattua loven koipeen.
Ja iron varmaan vielä harjoittelee omassa sarjassaan tuolla pienimmällä. Veistelee vaikka tuohisytykkeitä iltagrilliin sillä aikaa kun muut kirvestelee.
Kyllä mie näen että kuvassa on viisi Billnäsiä. Mutta ei Billnäsin halkomakirvestä.
Leevi paljasti taas ”tiedottomuutensa”! On tainnut mies touhuta pelkkien keinuhevosten kanssa. Kaikki nuo Bilneesit ovat ajalta ennenkuin halkaisukirveistä on puhuttukaan. Vanhin on vasemmalta neljäs ylhäältä päin lukien, todennäköäisesti ennen sotia tehty. Pienin ja nuorinkin on yli 40 v.
Eipä tuossa mistään tiedottomuudesta ole kyse. Siinä vain ei kuvassa tosiaan ole sitä halkaisukirvestä jota Leevi tuolla aiemmin peräsi. Näin vanha rautakaupankin myyjäkin on jo silloin ennen lvi-aikaa tiennyt normaali veistokirveen ja halkaisukirveen kiilaterän eron. Siitä en varmuudella muista olivatko ensimmäiset fiskarssilaisia mutta silloinkin niitä jo tuli markkinoille. Nuohan ovat nk. yleiskirveitä joiden ominaisuus on lähinnä tarkoitettu veistely ja aisaamistarpeisiin. Tosin itsekkään en ole varsinaista halkaisumallia koskaan tarvinnut. Ja nythän tuo tapahtuukin hyrdauliikan voimalla.
rautakaupanmyyjä vielä tiedottomampi?
Ainut aika lähellä voisi olla tuo kuvan toiseksi ylin. Siinä voisi arvuutella ehkä jonkinmoisen yleiskiilan makua olevan. Mutta ei vielä tehostepalikoita ainakaan.
Minulla on sama kuin tuo keskimmäinen muovivartinen. Halonhakkuussa sillä ei tie mittää. Lyhyen pölökyn halakasussa se on hyvä.
Ei noita Fiskarsseja halonhakkuuseen ole tarkoitettukaan vaan halkaisuun. 🙂 Tuo Jessen tarkoittama kirves oli taysin iskematon peli tullessani omistukseeni. Tutkikaahan pojat vanhoja Bilneesin luetteloita ennenkuin alatte puhua luulojanne.
Vasemman puoleisten kirveiden alimmaisessa ja kolmannessa on terän kulma oikein varren suhteen. Eikö niin?
HUOM.Toiseksi ylin on minun varttamani, teräkulman oikeellisuutta voit kysyä sitten pilvenreunalla niitten edellisiltä käyttäjiltä. Keskimmäisen ja teipattu vartisen bilneesin omistajan leski tosin elää, häneltä voisit asiaa perätä tuota asiaa. Hän on vielä 80:nä halkonut noilla saunapuut.
Alimmaisessa ja alhaalta lukien kolmannessa (teipattu) on kulma oikein. Muissa ei.
Oikean puoleisia kirveitä täytyy tutkia sillä silimällä myöh.
Teoreetikko tositoimissa?
Mottikisoihin otat vain tuon ylimmäisen muovivartisen. Itse kilpailuun siis.
Millä meinaatte aisata? Moottorisahallako, vai kuorimaraavallako?
Kuusmotti veti hernettä nenuun kun arvostelin noita kirveskalsoja. Näkeehän tuon selvästi että vasemman puolen kirveistä vain kaksi on vartettu oikein. Osalla kylläkin vaikuttaa väärään kulmaan väärin tehty teroitus.
Kivveen on tolskattu, eikä sitten osata tahkota.
Niinkuin sanoin, kulmista voit keskustella varttajien kanssa pilvenreunalla.
Jo van perkhele senthän ko tuttuja bilnesijä kuvasa on. Mistä halavatun halakasu bilneesistä tämähäntä Leevi puhhuu? ei sitä entivanahhaan kirveihä joka lähthön olluna, yhelä tai kahella sitä pärjäthin. kaatolovet hakathin kirveelä niiko karsithinkin. Halakosavotasa samat kirvhet oli. ja mitä riethan nahkat tosa varttamisesa on, jokhaine joka töitä savotala teki, vartto kirvhet oman makusa mukaseen. ei sitä kirja tievon mukhan tehty. Jokaisen piti oppia pitämhän työkaluisthan huolen.
Moskukaan ei ymmärrä kirveen varttamisesta mittään. Kuten sanoin, vasemman puoleisten kirveiden alimmaisessa ja kolmanneksi alimmassa on varttaminen ja teroittaminen tehty oikein.
Ohjeet olen saanut lähes 50 vuotta sitten alan ammattilaisilta.
sie kläppi se jakshat jurnuthaa ko sammakho muraroopisa. Luuleksie eten miä 83 vuuen ikhän mennesä ole oppinu kirvestä varttamhan. savotoila kuluki entivanahhaan yhtiöihen työkalu neuvojat opettamasa niitä’ jotka ei osanhet. Kirija tyitova tuosa asiasaa en ou tarvinna, siperija on opettanu sen mitä on tarvinnu.
Mie aina oun varttanu ja tahkonnu kirvet tarphen mukhan, sahan terotuksenki oppi ko näläkä opetti, jos ei oppinu jäi suolivyöstä yhtiöön kiinhi.
Ja kuuvele motilhe tievoks, vasemmalla kolomas alahalta päin lukien ei ou bilnesi, teränmuoto ei ou oikia, ponnen puoleltha on kaareva tuo takaosa. Minä vanahat työkalu luethelot kävin ullakolta koluamasa. Viskarssikan se ei ou, voipi olla maasepän tekemhä. Tuo toiseks ylin oli taasen selhanen josta jokahinen on saanna terothaa mieleisesä, terä on tehthan jäliltä suora, niitä ennen savotoila ja maakaupoisa myöthin. van piehän noista hyvvää huolta, käytösä ne van paranhee.
Kunkirves pannaan tasaiselle alustalle, tulee teränsuun koskettaa tasoa n. 1/3-1/2 päässä sisäkasasta ja ponnen nupin ottaa alustaan.
Näin vartettu kirves on luihkean ja ottavan näköinen ja käytännön työssä tehokas.
Kiitokset Moskulle, tuota samaa aloin epäillä itsekin. Terästä ei löydy tehtaanleimoja ja takomajäljet on näkyvillä. Olen koittanut aina löytää historian työkaluille joita onnistun keräämään.
Mitä Leevi saavutat tuolla nippelitiedollasi. Saatko sillä herneen nenästäsi? 🙂