Tällä palstalla on kilvan valitettu , että lehtipuiden puute uhkaa monimuotoisuutta. Tilanne on kyllä monin paikoin juuri päinvastoin. Havupuutaimikot ovat koivun valtaamia varsin yleisesti . Koivu on voittanut kasvukilpailun ja monesti on vaikeaa päättää pelastaako alle jäänyt ja vaurioitunut istutustaimikko , vai yrittääkö modostaa metsä ylispuuksi ennättäneistä koivuista.
Tämäkin yritys jää monelta tekemättä ja ryteikkö jatkaa kasvuaan. Istutetuista taimista katoaa suuri osa kasvukilpailun tuloksena ja koivutkin tuhoavat toinen toistaan liian tiheässä kasvaessaan. Lopputuloksena on ajan myötä reikäinen ja huonolaatuinen sekametsä . Hirvestä johtuvat lehtipuiden kasvatusvaikeudet ovat ajatuksena varsin kaukaa haettuja. Tosiasiassa lehtipuuta kasvaa valtavasti aivan itsestään. Puuttuu vain tekijöitä , jotka osaavat kohdistaa kasvun vain tuottaviin ja laadullisesti kelvollisiin yksilöihin.
Kyllä niitä osaajia löytyy,vaan vähemmän löytyy isäntijä jotka ovar valmiita maksamaan työstä.
Mitenkä saisi taottua niiden päähän että työt tulisi tehdä ajoissa,niin välttyisi monelta harmilta.
Suorittava porras sekoittaa mielestäni asioita. Tuollaisia lehtipuuvaltaisia ryteikköjä kyllä tapaa usein, mutta ne eivät palvele monimuotoisuutta eikä metsätaloutta.
En välttämättä sekoita asioita , vaan vähän provosoin. Tätä useiden hehtaarien ryteikköä tarjottiin aivan vakavalla naamalla energiapuukohteeksi. Nimenomaan juuri tällä kohteella tuli aikanaan mitta täyteen ja sen jälkeen on tullut tehtyä yhtä ja toista ,että nämä näkymät eivät yleistyisi . Eniten olen kiusannut palstalaisia kannanotoillani , muuta myös eri metsäalan toimijat ovat saaneet kannustusta työhönsä opastaa metsänomistajia hoitamaan omaisuuttaan hiukan paremmin. Uskon osaltani vaikuttaneeni siihen , että metsätalouden tuet ohjataan tulevaisuudessa paremmin oikea-aikaisiin ja koko tuotantoketjua hyödyttäviin toimiin. Tein myös muutama vuosi sitten aloitteen eri metsäalan toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi. Tätä varten on perustettu Keskiseen Suomeen moniammatillinen toimikunta , joka voi tarvittaessa kokoontua pohtimaan ja kehittelemään metsätaloutta edistäviä asioita.Toiminta tapahtuu metsäkeskuksen ohjauksessa….Metsätalous vaatii tehokkaita kehittämistoimia , mutta ilman yhteistyötä kehitys saattaa olla liian hidasta tai johtaa väärään suuntaan.
Liian kevyt muokkaus ja taimikon jättäminen oman onnensa nojaan on johtanut tähän.
Booria näytti olevan kuusten kasvusta päätellen maassa liian vähän. Lehtipuusto vain pahentaan puutteen vaikutusta havupuihin. Koivikossa oli merkkejä latvojen kuivamisesta . Kuusesta olisi ehkä ollut saatavissa vielä metsä , mikäli terveyslannoitus olisi tehty.
energiapuureservistä..
Kokopuukorjuu tulee jäämään pian historiaan . Moniväärät koivut soveltuvat huonosti nykyisillä koneilla tapahtuvaan korjuuseen. Toisaaalta , jos lehtipuita yrittää vielä kasvattaa tuosta isommaksi , on edessä sekä havupuiden laadun heikkeneminen entisestään että mittavat korjuuvauriot. Toivottavasti kuva kannustaa tarttumaan raivausvälineisiin jopaljon ennen , kun ryteikkö on tuossa pisteessä. Kuvan tilaneessa kulut ovat jo maksimissa , mutta tuotot olemattomat ja jokainen päivä tuottaa lisää kasvutappiota. Hirvetkin pääsevät piiloutumaan helposti metsästäjiltä juuri näihin ryteiköihin , mikä mahdollisesti vähentää havaintojen määrää ja tuo epätarkkuutta hirvikannan arviointeihin.
Näitä räseiköitä on suomi pullollaan.Nytkin työn alla karmeempi räseikkö.Voipi olla isännälle yllätys kun laskun saapi.
Pahimmat kitisijät on maanviljelijät jotka on perineet metsääkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tällä palstalla on kilvan valitettu , että lehtipuiden puute uhkaa monimuotoisuutta. Tilanne on kyllä monin paikoin juuri päinvastoin. Havupuutaimikot ovat koivun valtaamia varsin yleisesti . Koivu on voittanut kasvukilpailun ja monesti on vaikeaa päättää pelastaako alle jäänyt ja vaurioitunut istutustaimikko , vai yrittääkö modostaa metsä ylispuuksi ennättäneistä koivuista.
Tämäkin yritys jää monelta tekemättä ja ryteikkö jatkaa kasvuaan. Istutetuista taimista katoaa suuri osa kasvukilpailun tuloksena ja koivutkin tuhoavat toinen toistaan liian tiheässä kasvaessaan. Lopputuloksena on ajan myötä reikäinen ja huonolaatuinen sekametsä . Hirvestä johtuvat lehtipuiden kasvatusvaikeudet ovat ajatuksena varsin kaukaa haettuja. Tosiasiassa lehtipuuta kasvaa valtavasti aivan itsestään. Puuttuu vain tekijöitä , jotka osaavat kohdistaa kasvun vain tuottaviin ja laadullisesti kelvollisiin yksilöihin.
Kyllä niitä osaajia löytyy,vaan vähemmän löytyy isäntijä jotka ovar valmiita maksamaan työstä.
Mitenkä saisi taottua niiden päähän että työt tulisi tehdä ajoissa,niin välttyisi monelta harmilta.
Suorittava porras sekoittaa mielestäni asioita. Tuollaisia lehtipuuvaltaisia ryteikköjä kyllä tapaa usein, mutta ne eivät palvele monimuotoisuutta eikä metsätaloutta.
En välttämättä sekoita asioita , vaan vähän provosoin. Tätä useiden hehtaarien ryteikköä tarjottiin aivan vakavalla naamalla energiapuukohteeksi. Nimenomaan juuri tällä kohteella tuli aikanaan mitta täyteen ja sen jälkeen on tullut tehtyä yhtä ja toista ,että nämä näkymät eivät yleistyisi . Eniten olen kiusannut palstalaisia kannanotoillani , muuta myös eri metsäalan toimijat ovat saaneet kannustusta työhönsä opastaa metsänomistajia hoitamaan omaisuuttaan hiukan paremmin. Uskon osaltani vaikuttaneeni siihen , että metsätalouden tuet ohjataan tulevaisuudessa paremmin oikea-aikaisiin ja koko tuotantoketjua hyödyttäviin toimiin. Tein myös muutama vuosi sitten aloitteen eri metsäalan toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi. Tätä varten on perustettu Keskiseen Suomeen moniammatillinen toimikunta , joka voi tarvittaessa kokoontua pohtimaan ja kehittelemään metsätaloutta edistäviä asioita.Toiminta tapahtuu metsäkeskuksen ohjauksessa….Metsätalous vaatii tehokkaita kehittämistoimia , mutta ilman yhteistyötä kehitys saattaa olla liian hidasta tai johtaa väärään suuntaan.
Raivaus tarjous kuvan perusteella kohteelle 1200€/ha.
Kylläpä ”huski” teki kireän tarjouksen. Ottaisin heti töihin jos omistaisin tuon kuvan kohteen.
…..ja unohtui mainita , että tämäkin paikka oli uudistettu aikoinaan männylle. Montako mäntyä tarkkaavaiset lukijat kuvassa erottavat ?
” Aikoinaan uudistettu männylle.”
Liekö yritetty kasvattaa maaperään huonosti soveltuvaa puulajia? Rehevännäköinen turkkihan tuo on.
Harventamaton hieskoivutiheikkö –
edullinen energiapuureservi
kun googlaa niin voi miettiä onko kannattavaa tuolle yleensäkään tehdä mitään jos nämä linkit ei toimi
http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf
Liian kevyt muokkaus ja taimikon jättäminen oman onnensa nojaan on johtanut tähän.
Booria näytti olevan kuusten kasvusta päätellen maassa liian vähän. Lehtipuusto vain pahentaan puutteen vaikutusta havupuihin. Koivikossa oli merkkejä latvojen kuivamisesta . Kuusesta olisi ehkä ollut saatavissa vielä metsä , mikäli terveyslannoitus olisi tehty.
energiapuureservistä..
Kokopuukorjuu tulee jäämään pian historiaan . Moniväärät koivut soveltuvat huonosti nykyisillä koneilla tapahtuvaan korjuuseen. Toisaaalta , jos lehtipuita yrittää vielä kasvattaa tuosta isommaksi , on edessä sekä havupuiden laadun heikkeneminen entisestään että mittavat korjuuvauriot. Toivottavasti kuva kannustaa tarttumaan raivausvälineisiin jopaljon ennen , kun ryteikkö on tuossa pisteessä. Kuvan tilaneessa kulut ovat jo maksimissa , mutta tuotot olemattomat ja jokainen päivä tuottaa lisää kasvutappiota. Hirvetkin pääsevät piiloutumaan helposti metsästäjiltä juuri näihin ryteiköihin , mikä mahdollisesti vähentää havaintojen määrää ja tuo epätarkkuutta hirvikannan arviointeihin.
Näitä räseiköitä on suomi pullollaan.Nytkin työn alla karmeempi räseikkö.Voipi olla isännälle yllätys kun laskun saapi.
Pahimmat kitisijät on maanviljelijät jotka on perineet metsääkin.