Tätä ja Puun takaan kuvaa katsoessaan on syytä pitää mielessä, mitä uudistamisvelvollisuus käytännössä tarkoittaa. Kyllä luonto aikanaan metsän kasvattaa alalle kuin alalle, mutta aikaa siihen tarvitaan enemmän kuin talousmetsissä puhuttaessa on kohtuullista. Lisäksi kun nykyään metsissämme sanotaan olevan kuutioita enemmän kuin kertaakaan jääkauden jälkeisenä aikana, sekin alkaa kuulostaa uskottavalta.
Kuva edustaa sikäli monimuotoisuutta, että varmasti joku laji tuollaistakin ympäristöä kaipaa. Painettahan on metsälakiin lisätä jos jonkinlaista luontotyyppiä.
Siinä sitä on hyvä tallustella, ei kompastele risuihin.
Kanalinnut näyttivät mielistyneen alueeseen, riekon ja teeren rypysijoja löytyi roppakaupalla. Kahteen teeripoikueeseen törmäsin alueella. Varvikko laikuista löytyy variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa.
Alue on hakattu joskus 10 vuotta sitten, tai ylikin. Syytä uudistamattomuuteen en tiedä, jäljistä päätellen alueelle ei ole tehty mitään uudistamistoimia.
Uudessa metsälaissa tarjotaan pohjoiseen uudistumisaikaa 25- vuotta, ja eteläänkin 7-vuotta.
Kyllä siinä meidän kaikkien näkö paranee.
Näkee paljon kauemmas kuin ennen!
Uudistamistoimenpiteet täytyy kuitenkin tehdä kolmen vuoden kuluessa. Jos siltä osin lakia noudattaa, tuollaisen aavikon syntyminen on aika poikkeuksellista.
Edellisestä käynnistä tuolla kuvan alueella on noin 15 vuotta.Silloin siellä oli n. 80-90 vuotias petäjikkö.
Aluetta hallinnoi ”puupäät Metsähallinnon”. Ilomantsissa myrkyttivät aikanaan vesakon, täällä hakkasivat männikön. 🙁
Tuostahan ei oikein selviä onko pohja samanlainen koko kuviolla. Olen seuraillut Koillismaalla vastaavan näköisiä palteita. Alla karkea tummanruskea hiekka. Eivät onneksi ole suurialaisia.
Sirkkataimia näkyy syntyvän jatkuvasti ja runsaasti, mutta siihen se jää. Jostain syystä kuolevat pois.
Toinen erilaisella pohjalla on pienen vaaran pohjoisrinnettä (Metsähallitus). Siemenpuut ovat olleet ylhäällä yli 40 vuotta ihan vieressä. Ei vain taimet synny. Alhaalta taimikko kiipeää hiljakseen ylös rinnettä.
Saattaahan tuo olla Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen koe. Parhaitenhan sen aloittaa vetämällä kaiken nurin ja sitten vain odotellaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tätä ja Puun takaan kuvaa katsoessaan on syytä pitää mielessä, mitä uudistamisvelvollisuus käytännössä tarkoittaa. Kyllä luonto aikanaan metsän kasvattaa alalle kuin alalle, mutta aikaa siihen tarvitaan enemmän kuin talousmetsissä puhuttaessa on kohtuullista. Lisäksi kun nykyään metsissämme sanotaan olevan kuutioita enemmän kuin kertaakaan jääkauden jälkeisenä aikana, sekin alkaa kuulostaa uskottavalta.
Kuva edustaa sikäli monimuotoisuutta, että varmasti joku laji tuollaistakin ympäristöä kaipaa. Painettahan on metsälakiin lisätä jos jonkinlaista luontotyyppiä.
Siinä sitä on hyvä tallustella, ei kompastele risuihin.
Kanalinnut näyttivät mielistyneen alueeseen, riekon ja teeren rypysijoja löytyi roppakaupalla. Kahteen teeripoikueeseen törmäsin alueella. Varvikko laikuista löytyy variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa.
Alue on hakattu joskus 10 vuotta sitten, tai ylikin. Syytä uudistamattomuuteen en tiedä, jäljistä päätellen alueelle ei ole tehty mitään uudistamistoimia.
Uudessa metsälaissa tarjotaan pohjoiseen uudistumisaikaa 25- vuotta, ja eteläänkin 7-vuotta.
Kyllä siinä meidän kaikkien näkö paranee.
Näkee paljon kauemmas kuin ennen!
Uudistamistoimenpiteet täytyy kuitenkin tehdä kolmen vuoden kuluessa. Jos siltä osin lakia noudattaa, tuollaisen aavikon syntyminen on aika poikkeuksellista.
Edellisestä käynnistä tuolla kuvan alueella on noin 15 vuotta.Silloin siellä oli n. 80-90 vuotias petäjikkö.
Aluetta hallinnoi ”puupäät Metsähallinnon”. Ilomantsissa myrkyttivät aikanaan vesakon, täällä hakkasivat männikön. 🙁
Tuostahan ei oikein selviä onko pohja samanlainen koko kuviolla. Olen seuraillut Koillismaalla vastaavan näköisiä palteita. Alla karkea tummanruskea hiekka. Eivät onneksi ole suurialaisia.
Sirkkataimia näkyy syntyvän jatkuvasti ja runsaasti, mutta siihen se jää. Jostain syystä kuolevat pois.
Toinen erilaisella pohjalla on pienen vaaran pohjoisrinnettä (Metsähallitus). Siemenpuut ovat olleet ylhäällä yli 40 vuotta ihan vieressä. Ei vain taimet synny. Alhaalta taimikko kiipeää hiljakseen ylös rinnettä.
Saattaahan tuo olla Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen koe. Parhaitenhan sen aloittaa vetämällä kaiken nurin ja sitten vain odotellaan.