Onko tämä metsä lähelläkään monimuotoista? Kirves on käyny ja ottanu, mutta myöskin jättäny.
Onko tämä metsä lähelläkään monimuotoista? Kirves on käyny ja ottanu, mutta myöskin jättäny.
Luonto
Onpas Posiollakin tuoreen näköisiä kasvupaikkoja! Tuohan kelpaisi jatkuvan kasvatuksen malliksi!
Viimeksi, kun kävimme Anu Pentikin tuotantopaikalla, niin ihastelimme lähinnä männikkökankaita ja todella upeita hiekkarantoja puhtaan näköisissä jävissä!
poroja sai kyllä varoa!.
Posio on kyllä mielestäni Etelä-Lappia.
Lappi alkaa Rovaniemeltä pohjoseen.Oonko tuhma etten tajuu missä Posio.
Kasvaahan kuusi ja muutkin puut ja kasvit oikeessa lapissa.
Rööri r.Posio on rovaniemeltä itään n.130 km ja rukalta länteen hetken matkaa.
Harrastelja oikeassa jatkuvasta kasvatuksesta.
Vasemmalla kuvan ulkopuolella on puro ja olen sen vartta tuolloin tällöin vähä siivonnu.Eikä ole aikomustakaan kovasti paljo puronvartta enää muokata.
Nuo oksaiset koivut joutaa kuitupinoon, niin siistiytyisi paljon ja tulisi uusille kuusille tilaa, sitten vuosien kuluttua männyt pois ja päätehakkuussa lopuksi kuusikko nurin.
Monimuotoista tuo hyvinkin näyttää olevan. Muutama koivu männikön seassa ei vähennä tuottoa ja lisää lehtikariketta maaperään. Ja pitäähän niitä teerillekin olla ruokailupaikkoja.
Uusien tutkimusten mukaan, joita on tehty Alpeilla, lajisto yksipuolistuu
Alppiniityilläkin, jos kasvustoa ei niitetä säännöllisesti. Puun taimien syntyminenkin ( siellä mihin niitä toivotaan syntyvän ) estyy samalla.
Sama koskee pitkälti metsiäkin ; jos metsiä ei hoideta, kuusettuminen yksipuolistaa lajiston myös pintakerroksessa ja monimuotoisuus vähenee.
Olen pyrkimyt tuohon yksipuolistumiseen jo vuosia, muut saa kasvattaa nuo leveäoksaiset ylispuu hiekset.
Tuohan on mukavan näköistä metsää. Monimuotoisuutta on, ja hyvää rakennuspuuta tulossa.
Mäntyä harventamalla tuo muuttuu kuusivaltaiseksi metsäksi. Monimuotoisuuden vuoksi voisi parhaita mäntyjä ja joku Koivu yrittää säilyttää mahdollisimman pitkään.
Mäntykin voi tuonne uudistua, kun metsää väljennetään tarpeeksi, mutta mahdollisesti tiheä kuusialikasvoshan sitä vähän haittaa. Tosin ajourille ja aukkopaikkoihin voi hyvinkin tulla Mäntyäkin.
Pohjois-Suomessa mäntyalikasvos on jonkin verran yleisempi, kuin täällä etelässä. Vai mitä havaintoja Koillis Lapissa on?
Kaikki toimenpiteet kannattaa tehdä valtapuuna olevien mäntyjen ehdoilla. Alikasvoskuuset lienevät tuhoon tuomittu ja koivut näyttävät olevan lähellä täysi-ikäisyyttä.
Alikasvokset noin energisinä kasvaa erinomaisesti tukkipuuksi kunhan ympärille järjestää tilaa kasvaa. Männyt pois päältä ja siitä se jk lähtee.
Ei pidä olla niin tyhmä , että ottaa päältä puut pois vähän ennen kuin niistä saa tukkia .
Kun kuusissa on ruskeaa keskellä, on vaihtoehdot vähissä. Kaikki kuuset pois ja ureaa kantoihin, samoin kuin iso-oksaisille männyille. Vanhat koivut pois ja männyille lannoitusta, jos se sopii aatteeseen. Siinä kasvatus jatkuu luonnon ehdoilla.
Kuvan kohde on noin puoli hehtaaria ja sitten muuttuu männiköksi.Harvensin kuusi vuotta sitten koivua pois jonkin verran.Kuuset jätin alle riistalle suojaksi ja saavat mielestäni olla.Noin puoli kilometriä puronvartta alaspäin on toinen hehtaarinpuolikas jossa saman kaltainen tilanne.
Kuusta pukkaa alikasvokseksi täälläkin kuvan kaltaisissa kohteissa.Mäntyä jonkin verran soveltuviin maapohjiin mutta vaatii varmaan vähä aukkoisuutta että lähtee nousemaan.
Jos tuolle jotaki tehä niin kopistella koivuja takkapuiksi sitte kun entiset alkaa hupenemaan.
Just noin!
Täytyy huomioida että kuvassa ollaan ilmeisesti Posiolla, jossa lahosta ei suuuremmin kuusikoissa murheita. Hyvän näköistä alikasvoskuustahan tuo. Ei tietenkään etelän metsiin voi verrata. Paikalla koivut voivat olla tarpeeseen myös maaperän kuivatukseen ja taimettumisen kannaltahan ne ovat avainasemassa. Etelälapissa mäntykin uudistuu paikoin kohtalaisesti tuommoisessa.
Metsän kasvu on vallitsevien puiden varassa. Kasvu männyllä lisä- ja päävalta on 4-5 kertaa nopeampaa kuin alispuilla.
Taimisto saattaa näyttää tässä vaiheessa erittäinkin lupaavalta. suotuisa kehitys ei jatku kuitenkaan kauan. Jos kuusen joukossa on mäntysekoitusta, voidaan taimistoa kasvattaa edelleen.
Vanhojen koivujen poistolla voidaan saada tilaa luontaiselle männyntaimistolle !
Jees: Männyt pois päältä ja siitä se jk lähtee.
Onko tyhmyyttä mainostettava joka paikassa?
Ihan mielenkiintonen kuva pohjosesta.
Usein tunnetaan unohtavan että Lapin järvistä nostellaan pähkinäpensaita, elikkä kyllä historiassa siellä on ollut lämpimiä jaksoja.
Aikas sopusuhtainen kuva, vaikka minusta turhaan noin paljon isoja koivuja jätetty tuolle alalle. Alikasvus kuusita tuskin kauheeta satoa kasvaa sadassa vuodessa, mutta ovatpahan riistan suojana sitten.
”….. jos metsiä ei hoideta, kuusettuminen yksipuolistaa lajiston myös pintakerroksessa ja monimuotoisuus vähenee. ”
Tarkennuksena tuohon, että en tarkoittanut juuri tuon kuvan metsää, vaan yleisesti. Sulkeutuneet vanhat hoitamattomat kuusikot on niille väärillä kasvupaikoilla varsinkin yksitoikkoisia aluskasvillisuudeltaankin.
Suurin osa männyistä on nippa nappa tukkipuun mitoissa.Meniskö tuo pilaan jos poistaa suurimmat koivut ja antaa mäntyjen kasvaa vaikkapa 40-50 v.ja alikasvos kuuset myös.Silloin tilanne olis,männyt suurinpiirtein tukkipuu-asennossa ja kuuset täydentäis aukkopaikkoja kykyjensä mukaan.
Juuri niin, koivua pois ja Männyt lihottaa kunnolla. Jos kasvupaikka on kuuselle sopiva, voi kuuset kasvattaa mäntyjen alla suoraan tukkitiheydessä. Ei tarvikkaan olla ihan täystiheä kuusikko. Eikä kuuset voikaan tässä vaiheessa männikön alla kasvaa nopeasti, vasta kun koivua ja mäntyä poistetaan riittävästi, lähtee kuuset kasvuun. Ovat jo isoja kuitupuita tai pikkutukkeja siinä vaiheessa, kun männyt on päätehakkuuiässä.
Jos haluaa uudistaa männylle, mutta myös hyödyntää alikasvoskuusia, voi metsää vielä yläharventaa, kunnes kuusista saa tyvestä yhden tukin. Viimeisessä harvennuksessa hakataan siemenpuuasentoon ja hakataan myös kuuset pois pienikokoisena tukkina.
Yläharvennuksella on menty kaikki tähän asti tehdyt harvennukset joissa on ollut ulkopuolinen tekijä.(erirakenteinen metsä).Kaheksan vuotta sitten hakkasin itse ensimmäisen kerran omaa metsää ja jäi tiheäksi.Kuin myös kuvan kohteessa.Sitä vaan rakastaa liikaa jokaista puuta ymmärtämättä ettei se sille välttämättä hyväksi ole.
Yläharvennus on osoittautunut hyväksi tavaksi hoitaa metsää omalla kohdallani.Tulevat hakkuut ovat sitte lähtökohdiltaan erinlaiset.