Kuvien kohteessa on tehty viisi vuotta sitten nuoren metsän kunnostus, jossa poistettiin arviolta puolet runkomäärästä. Nytkin jäljellä on vielä arviolta 3000-3500 runkoa hehtaarilla. Puusto on alimittaista ensiharvennukseen, mutta mites energiapuun korjuu? Erityisesti koivua on paikoin niin tiheässä, että uhkaa riukuuntua ennen ensiharvennuskokoa. Maapohja on ohutturpeinen turvekangas, ravinteisuus rehevän pään MT. Pinta-ala 20 ha. Todennäköisesti olisi mahdollista saada myös kemeraa.
Kuvista ei aina helppo päätellä puuston pituutta ja runkolukua. Näyttäisi ettei energiapuuta vielä kerry paljon. Tekisin metka-kelpoisen raivauksen ja sitten odottamaan ensiharvennusta. Tuhkalannoitustakin voisi harkita vaikkakin kasvu näyttää ihan hyvältä
Mainittakoon vielä, että tuli eilen vähän googlailtua energiapuu -teemaisia sivuja ja videoita. Erityisesti korjuu syöttävällä energiapuukouralla vaikutti mielenkiintoiselta. Pystyy siis keräämään pienempiä runkoja kouraan useampia ja karsimaan ne yhdessä.
Ei saa Kemeraa enää vaan Metkaa. Jos olet itse innokas raivaaja niin tuosta voi ottaa 4000€ Metkaa.
Toinen vaihtoehto on tosiaan se energiapuun korjuu, joka varmasti onnistuu tuolla pinta-alalla. Voi olla, että siihen pitäisi vielä muutama vuosi odotella.
Metsän kuvaaminen siten, että otokset jotenkin keskimääräisesti kuvastaisivat kohdetta, on vaikeaa. Olen siinä käsityksessä, että palsta on hakattu kokonaisuudessaan 2007-2008, ja sen jälkeen puusto on syntynyt pääosin luontaisesti. Luonto ei ole se tasaisin istuttaja, eli on paljon kohtia, jossa puusto on vähän ryppäinä. Onneksi kuitenkaan pahoja aukkoja ei ole. Paras skenaario olisi saada noita ryppäitä ja tiheikköjä purettua siten, että kokonaisuutena puusto jäisi vielä odottamaan varsinaista ensiharvennusta. En sitten tiedä, onko tuollainen vähän poimintahakkuun tyyppinen energiasavotta koneellisesti kannattava (siis ostajalle ja urakoitsijalle).
Kokopuukorjuu heti vaan. Metkaa saa vissii vain jos jäävä puusto on alle 15m lehtipuuvaltaisessa.
Jos tämä on turvekangas, niin kunpaa koivua sulla siellä on kasvamassa? näyttäisi siltä että hakkuulla ei vielä ole mikään hirveä kiire.
Näppituntumalta sanoisin, että kaksi kolmannesta koivusta on hieskoivua. Toki noinkin isolle alalle mahtuu monenlaista kohtaa. Minun aikana kohde on täydennysojitettu, ja etenkin ennen sitä oli kenties paikoin liian kosteaa raudunkoivulle. Mutta kuusi ja mänty kasvavat hyvin koko palstalla, missään ei niille liian märkää.
Mahtaakohan tuohon enää saada metkaa, jos edellinen operaatio on tehty nuoren metsän kunnostuksena?
Olisin varovainen sen toiveen suhteen ,että tuonne tulisi joku konehommiin. Hehtaarikertymä on olematon ja pelkkien ajourien avaamisellakin palstalle jää liian vähän puita. Reklamaatiolta ei selviä millään opilla.
Antaa kasvaa vähintään kymmenen vuotta. Sitten ,voi kokeilla ,löytyykö puille ostajaa ja tekijöitä. Nyt tuskin löytyy. Jos oma palsta ,voi liikoja toki käydä sahailemassa nurin jo nyt ,mutta myytävää tuskin kertyy.
Ei saa jos tukea silloin haettu. Antaa kasvaa vaan nin edessä on kunnon ennakkoraivaus ja rahat valuu siihen. Suorittavahan ei itse hakkaa energiaa, ainakaan tuollaisista. Jos koivu antaa yhtään riukuuntua tuosda vielä lisää niin ei varmasti toivu tuolta. Tuollasia tehdään täällä ainakin ihan täyttä päätä, ja nyt tuon pystyy tekemään niin, että kenenkään ei tarvitse raivata mitään. Mut jos vihaa koivua ja tykkää raivauskuluista niin antaa kasvaa vaan. Tuossakin varmaan raivauskulu tulee olemaan monta sataa jos tehdään vielä johonkin paljon alle 2000.Ajouriakaan ei tuu paljoa kun nykyaikana on jo yli 10 metriset puomit tuommosissa.
Raivassaha vyötäisille ja ajaa tuon alusvitelikön ensiksi kenttää. Sitten energiapuu korjuu joko koko runkona tai, jos riittävän järeetä niin karsittuna rankana jolloin latvukset ja oksat jää ravinteiksi jäävälle puustolle. Karsitulla rangalla on parempi hinta.
Metkaahan saa 5 vuoden välein, joten jos edellisestä kemerasta on se 5v niin pitäisi olla OK.
Metkaa saa 5 vuoren välein, jos edellytykset muuten täyttyvät.
Noin pienen vitelikön ei pitäisi vielä koneita ihmeemmin haitata.
Surullista olisi mennä nyt raivaussahalla kaatamaan rinnankorkeusläpimitaltaan 5-12 senttisiä runkoja, jos ne voi energiaksi korjata. Käytän ensi kesänä jonkun energiapuufirman ostomiestä katsomassa kohdetta. Oma veikkaus on, että palstalta voisi hyvinkin lähteä yli 500 m3 rankaa energiaksi. Eihän se hirveästi hehtaaria kohden ole, mutta vastaavasti pitäisi olla teknisesti helppo korjuukohde.
Mites tuo poistuma, täyttääkö se metkan kun kemerassa piti olla yli 3000 yli 3cm niin oliko tuossa matkassa sitä enää?
Ei kukaan tervejärkinen lähde hakkaamaan koneella kohdetta, jossa kertymä jää 25 mottiin hehtaarilta. Tarjouksia tuosta voi toki pyytää ,mutta saattaa kestää kotvasen ennen kun joku sellaisen tekee.
Nuo näkymät ja odotukset energiaouuhakkuiden ihmeitä tekevistä vaikutuksista sai työnantajani kiikuttamaan energiavehkeet sulatettavaksi. Raudasta voi värkläillä tuottavampiakin laitteita. PS. Voisi olla hyvä kohde tarjottavaksi suojeluun.
Taitaa olla päivityksen millä ja miten energiapuuta tänäpäivänä tehdään. Ajat on muuttunu siitä mitä ne oli 15 vuotta sitten. Taitaa olla niin, että nämä jäävät jalkoihin hommissa jos jäädään kuvitelemaan että pusikoita raivataan kalliilla ja odotellaan, että ne on mukavia ennakkoraivattuja ensiharvennuksia. Energiapuun hinta on ihan toista kun silloin sekä hehtaarituototkset parhaalla laitteistoilla. Tosiaan enää mitään risukoneita ole juurikaan olemassa.
Jos olen oikein tulkinnut, Metkassa ei ole suoranaisia poistumakriteereitä. Minun mielestä tuon kohteen saattaminen harvempaan asentoon täyttää sen kriteerin, jonka vuoksi koko tukijärjestelmä on olemassa.
Suorittavan pitäisi kenties päivittää tietämystään energiapuumarkkinasta ja korjuuteknologioista, sekä ennen muuta asenteitaan.:) Kyllä minä menisin ennemmin koneella tuollaiseen kohteeseen kuin läpinäkymättömään risukkoon, josta maanomistaja odottaa saavansa tuottavan metsän.
Parhaiten selviää kysymällä energiapuun ostajilta, näyttäisi sopivalta muttei kovin kiireiseltä kohteelta. Ehkä pientä ennakkoraivausta tarvittaviin kohtiin. Energiapuubuumi jatkuu vielä yli 10v, Kuopion Energia alkaa selvittää pienydinvoimaloita lämmön tuottoon, aiksisintaan 2035 saattaa tapahtua jotain. Jututin suuren e-puufirman pomoa, uusia hakkureita ja motoja polttopuun tekoon tulossa, eivät tosiaan jouda risukoneet sulatettaviksi.
Kaukolämmön hinta nousi 10% vuoden alusta. Energiahakkeesta on vaan pakko maksaa, että se kannattaa kun mitkä ne vaihtoehdot on; polttaa turvetta vai tilata Venäjältä?
Niin mistähän sitä saisi töitä kesäksi kun talvella kyllä on ja kukas se tuo talvella puita laaniin eniten?
”…on tehty viisi vuotta sitten ”nuoren metsän kunnostus”, jossa poistettiin arviolta puolet runkomäärästä. Nytkin jäljellä on vielä arviolta 3000-3500 runkoa hehtaarilla…”
Jos kohde olisi käsitelty järkevästi, se olisi silloin jäänyt havupuut pari tuhatta ja koivu alle 1500 tiheyksiin. Puusto olisi sopinut lihoa rauhassa n. 100L/runko järeyksiin latvustojen kärsimättä. Eh:ssa vasta avattaisiin uraverkosto, josta kertyisi kunnollista myyntipuuta.Kunnollinen myyntipuu vaikuttaa kantohintaan…
Aika ohutrunkoisia kohteita näköjään tehdään rankaenergiaksi. Ei taitaisi ilman joukkokäsittelevää syöttävää energiakouraa onnistua.
https://www.youtube.com/watch?v=aiYdwDeME_s
https://www.youtube.com/watch?v=0IHHfEYVzks
Mehtäukko, olet asian ytimessä. En raivannut itse. Olisi pitänyt ilman muuta laittaa kerralla oikeaan tiheyteen ja antaa järeytyä rauhassa.
Mutta tilanne on nyt mikä on.
Mutta jospa tästä nyt tulee 10 vuoteen kolmet kemera-matkat 🙂
Katselisin ilmakuvalta ja maastossa, onko järkevä pilkkoa kuviota pienempiin osiin. Esim. hyvä havupuun taimikko, jossa pituus alle 8 metriä voisi olla järkevä perata tiheyteen 2000 runkoa/ha, jolloin saa metka tuet + taimikko tulee heti kuntoon. Yli 8 metriset kannattanee tehdä energiapuu hakkuuna ja laittaa kuvio kuntoon metka kelpoisesti. Ehkä energiapuu kohteissa ennakkoraivuu pikimmiten ja samassa havupuille tilaa ja varsinainen energiapuu korjuu parin vuoden päästä. Metka siitäkin hyvä, että ennakkoraivuun jälkeen voi odottaa hieman järeytymistä.
Pihkatappi hyvä pointti! Yksi vaihtoehto tosiaan on palastella kokonaisuutta.
Toisaalta riukuuntuminen vielä enemmän uhkaa koivuvaltaisia kohtia.
Tarkennan vielä ,että kuvan kaltaisten olosuhteiden takia lähti talosta kaksi energiakouraa tuhottavaksi . Toinen oli järeän luokan keräävä kaatopää ( katk max läpim 30cm)kokopuukorjuuseen ja toinen syöttävä ja karsiva malli. Noin ohuita raippoja ei kannata keräillä millään vehkeellä. Nyt ei auta ,kun odotella puiden järeytymistä.
Energiapuu korjuun jälkeen metsässä voi liikkua. Ja toisekseen metsureiden resurssit pitäisi suunnata oikea-aikaisiin hoitoihin. Jos metsuri kaatelee joka päivä 30 litraisia räippiä maahan, hehtaarilla kuluu monta päivää, näkymä vituttaa ja kohta hakeutuu muihin hommiin. Monesti moottorisaha hakkuu on kevyempää kuin nuorenmetsän hoito raivaussahalla. Onneksi noista liian pitkistä ei saa metka tukea 2000 rungon asennolla, eli tuki ohjaa kohteet energiapuu korjuuseen.
Jossain täytyy olla kunnon metsää jotta tuohon kone kannattaa tuoda. Noiden kuvien perusteella jos jotain haluaa nyt tehdä niin raivaussahalla vitelikkö nurin. Sen jälkeen 5 -10 vuotta odottelua.
Tuolla tilalla ei tarvitse olla kunnon metsää, riittää että muualla on. Silloin voi kasvaa ja laittaa ahtaalle pelkkää ainespuuta tekevät ja tehoreserviä löytyy sitten enemmän kermankuorinta-aikaan. Itse paljon energiapuuennakkoraivausta tehneeenä tuollainen on ihan tavallinen kohde.
Suorittava, mitä muuten tarkoitat tuolla kannattavuudella? Ja kenen kannattavuutta? Ilmeisesti urakoitsijan? Vai meinaatko ettei korjatun puun loppukäyttäjäarvo kata edes korjuukuluja? Jos kattaa, niin kysehän on vain siitä, kenelle osapuolelle erotus jaetaan.
Katso oheinen video:
https://www.youtube.com/watch?v=aiYdwDeME_s
Jos minun kohteella poistettavat rungot ovat 30 litraisia, tuossa ovat 10-15 litraisia. Silti näköjään koneellisesti korjataan. Kieltämättä vähän maallikkoa ihmetyttää, kun isoimmalla mahdollisilla koneilla korjataan pientä puuta.
Mietin tuota koneellisen energiapuun korjuun tehokkuutta suhteessa perinteiseen ensiharvennukseen. Tuntuisi, että on tehokasta kerätä kouraan useampi 30 litrainen runko ja karsia ja katkoa ne yhdellä kertaa. Tehokasta siis verrattuna ensiharvennukseen, jossa jokainen 50 litrainen runko karsitaan ja katkotaan erikseen. Tätä ajatellen pitäisi ihmeenä, jos nuo joukkokäsittelevät kourat eivät yleistyisi myös ainespuun teossa.
Kannattavuus on nimenomaan urakoitsijan kannattavuudesta kyse. Sehän taas riippuu urakointisopimuksesta. Yleensä energiapuu leimikoissa hintataksa on eri kuin ainespuu urakoissa. Jos ostaja löytyy leimikolle niin silloin yleensä urakoitsijakin löytyy. Se että onko se urakoitsijalle kannattava ei ole myyjän murhe. Urakoitsija ja ostaja sitten neuvottelee taksan keskenään Jos leimikon rakenteesta ei kannattavuutta saada. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kauppa jossa urakoitsija joutuu neuvottelemaan uudestaan leimikon urakointihinnan. Joskus saattaa käydä myös niin kuin mhy:n kaupoissa on käynyt että myyjä joutuu maksamaan energiapuu korjuusta. Nykyään kuitenkin aika harvoin. Leimikon tarjoajalle voisi sanoa että stä tarjontaan. Katso sitten meneekö kaupaksi ja millä hinnalla. Sillä se selviää.
Itse kasvattaisin vielä muutaman vuoden. Eihän tuolla ole mitään harvennettavaa.
Kuvasta tuli elävästi mieleen ajanjakso , parikymmentä vuotta sitten, jolloin markkinoitiin ajatusta siitä ,että raivauksia ei tarvitse tehdä. Hoitokeinoksi riittää koneellinen energiapuunkorjuu. Kuvassa on edustava esimerkki ,mitä siitä on seurannut. Metsä pilalla ,eikä oikein kukaan tiedä ,mitä sille pitäisi tehdä. Ihmetyttää vaan ,että tuo ”aate” on edelleenkin hengissä. Varoittavia esimerkkejä epäonnistuneesta ideasta pitäisi olla jo tarpeeksi .
…ja kuten jo moni on lisäkseni todennut , kymmenen vuotta odottelua ja sen jälkeen miteintään , mitä palstalle on siinä vaiheessa järkevää tehdä.
Jos kasvava koivu ei ole tukkilaatuista, niin riukuuntumisesta ei ole nyt niin hirveää haittaakaan. Koivu täyttää kuidun mitat ajan oloon aika tiheänäkin.
Energiapuun ostajat tuntuvat haluavan kohteita, joissa nimenomaan runkolukua on HYVIN paljon. Onko muilla ollut vastaavanlaisia kokemuksia?
Suorittava voisi tarkistaa energiapuun hintatason ja arvioida, että onko tilanne muuttunut niin, että energiapuun korjuusta on nykyisin varaa maksaa enemmän. Ja hakea sen kouransa takaisin sieltä sulatosta.
Nykyään lähes kaikissa motokourissa on joukkokäsittelyominaisuus. Sitä en tarvinnut kertaakaan vuoden 2013 jälkeen. Ei sitä tarvita tuossakaan ,kun hakkuu ei ole ajankohtainen .
Porukalta on tainnut unohtua kohu liian voimakkaista harvennuksista. Toimintaympäristö todettiin monen palstan kohdalla sellaiseksi , että harventamaan oli menty liian aikaisin ja puusto oli liian pientä.
Toinen asia ,mikä otti silmään ,on arvioitu hakkuukertymä 25 mottia/ha. Piepuun korjuutuen saamisen edellytyksenä on kuitenkin yli 30 motin poistuma, joten harvaksi menee varmasti ,jos tukea halutaan tai tuki jää saamatta harventamalla sopivasti. Työmaan tukikelpoisuuskin kannattaa tarkistaa , mikäli tukea on jo kertaalleen maksettu nuoren metsän kunnostus-nimikkeellä. Markkinahakkuisiin sitä tuskin enää saa.
En oikein usko kuvissa esiintyvän yhdenkään Rauduskoivun. Tasaista tuosta ei saa millään.
Hieskoivun kasvatustiheys on sama kuin männyllä.
Taimikonharvennuksessa olisi ollut syytä tähdätä 2000 r/ ha lukuun.
Uutiset /blogit- sivulle on sopivasti ilmestynyt uutinen siitä ,mitä kaukolämpölaitoksissa todella poltetaan. Tukki on mieluisempaa ,kun risut . Kun tämä energiaksi päätyvän materiaalin puute tästä helpottaa risut kiinnostavat vielä vähemmän. Taimikoita ei kannata jättää hoitamatta enää millään verukkeella.
Kolme pointtia: 1) energiapuuta ei hakattaisi jos sillä ei olisi kysyntää 2) tuollainen mikrotason kannattavuuskeskustelu on absurdia. Raivaajakaan ei lyö hanskoja naulaan kun talvella tulee pinta-alaa puolet vähemmällä kuin kesällä. 3) näen jatkuvasti konemerkkien isompia koneita tekemässä energiapuuta tuollaisissa ja kukaan ei valita kannattavuudesta siitä yksinkertaisesta syystä kun sitä oikeasti tykätään tehdä ja paiskaa ihan uskomattomia pinta-aloja. Sehän on myös pinta-ala peliä.
Ei kannata suorittavalla portaalla ennen eikä nyt =/= ei kannata kenelläkään.
Raivurin hintaa tienattaessa tarvitaan huomattavasti vähemmän onnistumisia verrattuna siihen samaa työtä tehdään satoja kertoja kalliimmalla motolla. Kannattavuus edellyttää ,että käsitellään jäykkää puuta. En kiellä ,että eivät tekisi pienemääkin ,mutta se näpertely on mahdollisesta katteesta pois.
Kannattaa muistaa ,että työvoimapula vallitsee konepuolellakin. Sen porukanko pitäisi vielä hoitaa otona raivaushommat?
Kun th:t toteutetaan nykysuositusten mukaisesti hennommallakin rakenteella siunattu mo pystyy suoriutumaan keskivertotilan (25ha) hoitotöistä helposti. Viivyttely tekee työstä vähän haastavampaa metsän tuoton laskiessa samassa suhteessa kasvun suuntautuessa ei toivotun puuaineksen suuntaan. Kuvassa näkyy lopputulos ,kun toimenpiteet siirtyvät ”tarpeeksi”. Hyvää tuosta metsästä ei saa enää tekemälläkään. Vastaavaan tilaan joutumista kannattaa kaikin keinoin torjua.
Jaa en tiedä yleistä onnistumisprosenttiani mutta energiapuuennakkoraivauksien ei parane hirveästi epäonnistua jos perässä tulee metsien jättiläiset. Tukia saa ilmeisesti varmasti 200e/ha ja jos on tarpeeksi energiapuuta 100e lisää bonusta. Tuohon tarvitaan varmasti tuossa pelkkä kokopuukorjuu jos tuon satasen perään juoksee mutta rangan parempi voi tehdä ei välttämättä tarvitse sen perässä juosta.
Tuolla metsässä on siis koivuista 1/3 rauduskoivua ja ne on 17vuotta kasvanut. Jos nyt raivataan sopivia th tiheyksiä tarkoittanee se n. 2000 5-12 cm rungon kaatamista ja mitä tuolle vitelikolle tapahtuu. Rahaa saat varata siihenkin reilusti. Sit odotellaan 10 vuotta ja sitten vasta suvaitsee tulla nämä pelkät kuiduntekijät ja ei tietenkään ilman ennakkoraivausta kun 10 vuodessa se vesakin jo kasvaa. Sit ne rauduskoivut on 27vuotiata kun ne vasta harvennetaan oikeasti. Tiedättekö mitä sitten tehdään postataan kuvia miten koivusta ei tule kuin pelkkää kuitua, miten sonta puulaji se on:D
Siis verrattuna siihen et nyt tuon parhaimmat saa tehtyä ilman minkäänlaisia raivauksia.
Työvoimapulasta en nii tiedä. Jotkut on sitä mieltä, että Suomessa hakataan liikaa metsiä, että ei ole kestävällä tasolla hakkuut. Ehkä puiden hehtaarikertymien tulee laskea, että kaikki nykyisetkin säilyttävät työpaikkansa. Talvet lyhenee rospuutto pitenee sahat on kesällä lomilla. Tarvitaan paljon koneita lyhyiksi talviksi ja kesäksi tekemistä, eikta kaikkia voi kesäksi laittaa metsureiksi, se ainakaan alan houkuttelevuutta lisää. Siis niinku kuka ei näe tätä loogisena kehityssuuntana?
Ammatti Raivooja kirjoittaa asiaa!
Olisi pitänyt ottaa kuvia vähän enemmän. Nuo kuvat on otettu lähes samoilta jalansijoilta.
Noissa kuvissa ei rauduskoivua näy, mutta kyllä sitä löytyy. Kun on kyse luontaisesti uudistuneesta 20 ha alasta, niin monenlaista kohtaa löytyy.
Mitä tulee energiapuuhakkuun kertymiin, niin onhan siellä myös kohtia, kuten ojien ja penkkatien varret, missä otettavaa on paljon noita kuvia enemmän.
Ehkä tuolla pitäisi pitää palstalaisille joku pieni päiväretki niin näkisi vähän paremmin! 🙂
Mitä konemiesten työllisyyteen tulee , nohevimmat pääsevät lomille jo ennen rospuuttoa , kun tehdyt ylityötunnit ovat täynnä. Se ,että joitakin erikoisvehkeitä hankitaan vain työllistämismielessä, on mennyttä aikaa.
Hankitun kaluston on myös maksettava itsensä takaisin. Ennen energiavehkeitä pakotettiin hankkimaan asiakkaan kilven killottamiseksi. Se vain unohtui ,että investointi on pystyttävä kuolettamaan tuottavalla työllä. Laitteista on kuitenkin pirullisen hakalaa päästä eroon kastelematta housujaan. Siksi niitä metsässä liikkuu ,vaikka homma kannattaisi hionosti. Uusinvestointi vasttavaan työmuotoon on monien kohdalla jäänyt myöhemmin tekemättä.
Korostan ,että mielipiteeni perustuu näkemiini kuviin ja käytännön kokemukseen siitä ,mikä tolanteeseen on johtanut ja siihen ,mikä on seuraus. Monesti tuollainen kuvio on jo käytännössä lievänkin käsittelyn jälkeen päätehakkuuta vastaavassa tiheydessä. Onko se tavoiteltava olotila ,jää itse kunkin pääteltäväksi. Normaalisti enskan jälkeen pitäisi kohtuullinen sato voida korjata parikin kertaa ennen päätehakkuuta. Tuossa ne parin korjuukerran puut on jo menetetty eikä päätehakkuun tuloksistakaan tili paljoa kasva. Siitäkin leijonan osan leikkaavat uudistamiskulut .
Joo tottakai erikoiskaluston hankkiminen oon menneenn talven lumia, en ole sellaisia kertaakaan nähnyt, kaikilla mitä minä näen ja käyn istumassa pystyy tekemään mitä haluaa eli niitä isoimpia koneita. Pitäskö sinun käydä tutustumassa joskus miten ja millä sitä tehdään? Minkäs tuossa nyt enää mahtaa taimikonhoidon perään itkeä ja voivotella, lienee kaikille selvä ettei ole onnistunut. Onkohan sekään terveellistä, että hurjana painetaan ylitöitä et voidaan sitten paljon lomailla. Varmaan vaikuttaa työssä ja alalla jaksamiseen, että on tasaisesti töitä. Kyllä huomaa toisilla asiat on enemmän nykyaikaisesti hallussa.
Ei tuossa kohtaa ainakaan kannata tehdä mitään n. 5 vuoteen. Vähän kun lihoo niin sitten e-puukorjuu.
Ymmärrän jpjulkua oikein hyvin. Metsän kuvaaminen yleensäkin on haastavaa, ja kuvia katsovat tulkitsevat niitä hyvinkin erilailla. Vaikka kuinka selventäisi asiaa, ei se yleensä mene läheskään kaikkiin läpi. Tämän takia kyllästyin jo vuosia sitten lähettämään tänne kuvia. Uskon, että tuossa 20 hehtaarin alaan osuu varmasti liian sakeita koivikko kohtia, joiden kanssa ei kannata paljoa aikailla. Jos tuossa nyt Metka-ehdot täytyy, ja puille löytyy ostaja ja korjaaja, niin ei muuta kuin työnalle vain! Saattaa nimittäin olla, ettei energiapuun hinta välttämättä enää pysy nykyisissä lukemissa jatkossa. Aina löytyy niitä, jotka esittävät kohteesta kuin kohteesta raivaussahatyömaata, mutta heilläkin saattaisi olla toinen ääni kellossa, jos kysymyksessä olisikin oma metsä.
Kuten edellä kirjoitin niin tarjoukseen vaan. Sitten sen näkee kelpaako. Olen samaa mieltä että kuvien ottaminen on hankalaa. Kirjoittajat taas arvioivat metsää kuvien perusteella. Sen takia palaute voi olla monenlaista. Vanha sanonta on että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Sen vuoksi kuvien selvittäminen on haasteellista.
No..miten on tarjouksia sadellut?
Sattaahan joku paikalla käymätön hölmöyksissään tehdä ”tarjouksen”. Ne jotka hiihtävät paikalle, noituvat synkästi ja kääntyvät kantapäillään.
Suorittava, palataan aiheeseen loppukesästä. Vaikka talvi tuntuu jatkuvankin, niin ensi talvi oli suunnitteilla korjuuajankohdaksi. Tulee yhden kesän kasvu vielä lisää. Ja kesällä jos saa jonkun ostomiehen houkuteltua paikalle, niin silloinhan se näyttää pikku koivikkokin paljon vauraammalta. 🙂
Eikä minulla mikään pakkomielle ole kohdetta energiaksi laittaa. Katsotaan, mitä kehittyneemmät energiapuun korjuuteknologiat yhdessä energiapuun hintapiikin kanssa pystyvät tarjoamaan.
Niin ja sekin viedä mainittava, että palstalta viiden kilometrin päässä on puuta polttava Savon Voiman lämpölaitos. Kaipa silläkin voi joku merkitys olla kannattavuusyhtälössä.
Voi kiinnostaa ,mikäli puuaines on riittävän kookasta ja tekijä löytyy. Lähettämässäni kuvassa ,jossa näkyy vähän paksumpaa materiaalia, käyttökohde on kilomettin päässä oleva lämpölaitos.
Kuvassa, josta nyt keskustellaan , on tyyppiesimerkki kohteesta ,joita alkoi tulla työohjelmaan enegiapuu-nimikkeellä 2000- luvun alussa sen jälkeen ,kun esitin kohteiden niukkuudesta johtuen laajentamaan valikoimaa pahasi myöhässä oleviin nmk-kohteisiin. Sen jälkeen ei sitten tullutkaan muita tarjolle. Kaikki nmk-palstat muuttuivat tukipolitiikan siivittämänä energiapuukohteiksi ,vaikka tarjolla oli vain risukoita. Kaiken kukkuraksi varsinaiset järeämmät ja potentiaaliset energiapuumestat jouduttiin jättämään työohjelman ulkopuolelle ,kun niihin ei saanut kemeratukea ja taimikot jäivät huonolle hoidolle ,kun isompi kemerapotti myöhemmässä vaiheessa houkutteli kasvattamasn risukon isommaksi. Voittajia näiden ratkaisujen seurauksena ei löydy .
Kyllähän tuo noitten kuvien perusteella on raivauksen tarpeessa.
No jos kuvan perusteella oikein osaan päätellä niin raivaussahalla tuollaisen työaika on n. 5h/ha. Koivun runkoluvun pudottaisin 1450-1600 luokkaan, vaikkakin turvekangasta. Sekapuustoksi mäntyä ja kuusta. Luonto hoitaa loput ja 7-10 vuoden päästä olisi jotain mitä myydäkin.
Foorumilla varoitellaan tyhjän työn tekemisestä, kannattavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kolun resepti siitä ei ole kaukana. Tuo vitseikko, -vuoden -kahden vesakko-, ei todellakaan mahtane olla savoitoinnin mittari? Kolmoskuvan 3 hattarakuusta myös.