Erittäin hyvin osui veikkaukset kohdalleen! Tukkiprosentti tässä kakkosharvennuksessa oli 55,6 ja poistumaa yhteensä 78mottia. Puhdas alaharvennus. Olin aikalailla tyytyväinen. Omat odotukseni olivat noin 30% tasossa. Muutamat koivut pääsääntöisesti jäi pystyyn
Omat johtopäätökseni:
mt-pohjalle avojuuritaimilla uudistetut männiköt eivät pääsääntöisesti ole ollenkaan huonoja kuvioita metsänomistajan kannalta, vaikka räkämänniköiksi näitä haukutaan.
Veikkaisin, että ajallaan tehdyt taimikonhoidot ja ensiharvennus ovat varmistaneet hyvän järeyskehityksen ja nimenomaan järeyden takia tukkiprosentti oli toisessa harvennuksessa ihan kohdallaan vaikka oksaa ja mutkaa jonnii verran onkin. Eli siis voin peesata ”Jyrkkä ei tiheikkökasvatukselle!”
Kasvu on vähintään tyydyttävällä tasolla ja laatu riittää tukiksi oikein hyvin. Odotan, että muutaman vuoden päästä päätehakkuussa tukkiprosentti on männyllä selvästi yli 80%, mutta koivujen osalta päästään tuskin paljoa yli 50% vaikka ollaankin ”koivualueella” saimaan rannalla.
Oksaisuus on tänä päivänä pienempi paha kuin pieni oksaväli. Suuri osa puujalosteista, kuten esim. karmit ja pokat tehdään oksattomiksi sormijatketusta tavarasta. Siten kannattaa puuta kasvattaa ennemminkin nopeasti kuin hitaasti. Liimapalkeissa puolestaan oksaisuus ei juuri haittaa ja nopeakasvuinen puu on myös kevyempää. Puusepänpuu on toki oltava hidaskasvuista, mutta määrät ovat kokonaisuutta ajatellen melko pieniä.
Sormijatkettua ikkuna-aihiota tulee jonkin verran virosta, missä oksaväli joutuin kasvaneessa puussa saattaa olla 1m ja työvoima halpaa. Oksatonta kotimaista puuta tarvitaan edelleen ikkunan valmistuksessa. Liimapalkitkin valmistetaan aivan varmasti lujuuslajitellusta puusta, jossa oksaisuus on päätekijä. En ole vielä koskaa törmännyt puun painon mukaan tehtyyn lujuuslajitteluun.
Rinnankorkeusikä 53v harvennushetkellä ja kyseessä siis toinen harvennus. Hintaan vaikutti kaupantekohetken suhdanne, joka ei pian toistu. Kaupat tehtiin elokuussa 2007 ja samalla myin samaikäisen 4,4ha kuusikon kakkosharvennuksen. Siinä tukkia tuli vain 47% (kertymä yhteensä 76m3/ha). Tämä johtui ennenkaikkea siitä, että aikanaan taimikonhoidossa oli jätetty jostain syystä runsaasti koivua ja ensiharvennus oli lähinnä ylispuidenpoistoa. Kuusikko jätettiin nyt myös huomattavasti tiukempaan asentoon.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Eli tarkemmin mitä veikkaatte, että tukkiprosentti oli tämän kuvion harvennuksessa talvella 2009? Kuva on otettu keväällä 2011
50-70%
15% – 80%
Puhdas veikkaus on,koska kuvassa ei enään näy hakattua puustoa,joka mahdollisesti ollut huonolaatuisempaa–50-60%
Erittäin hyvin osui veikkaukset kohdalleen! Tukkiprosentti tässä kakkosharvennuksessa oli 55,6 ja poistumaa yhteensä 78mottia. Puhdas alaharvennus. Olin aikalailla tyytyväinen. Omat odotukseni olivat noin 30% tasossa. Muutamat koivut pääsääntöisesti jäi pystyyn
Omat johtopäätökseni:
mt-pohjalle avojuuritaimilla uudistetut männiköt eivät pääsääntöisesti ole ollenkaan huonoja kuvioita metsänomistajan kannalta, vaikka räkämänniköiksi näitä haukutaan.
Veikkaisin, että ajallaan tehdyt taimikonhoidot ja ensiharvennus ovat varmistaneet hyvän järeyskehityksen ja nimenomaan järeyden takia tukkiprosentti oli toisessa harvennuksessa ihan kohdallaan vaikka oksaa ja mutkaa jonnii verran onkin. Eli siis voin peesata ”Jyrkkä ei tiheikkökasvatukselle!”
Kasvu on vähintään tyydyttävällä tasolla ja laatu riittää tukiksi oikein hyvin. Odotan, että muutaman vuoden päästä päätehakkuussa tukkiprosentti on männyllä selvästi yli 80%, mutta koivujen osalta päästään tuskin paljoa yli 50% vaikka ollaankin ”koivualueella” saimaan rannalla.
Kohtuullisen hyvälaatuinen on istutusmänniköksi. Kiinnostaisi tietää minimitukin mitat ja paljonko oli tukin hinta.
Oksaisuus on tänä päivänä pienempi paha kuin pieni oksaväli. Suuri osa puujalosteista, kuten esim. karmit ja pokat tehdään oksattomiksi sormijatketusta tavarasta. Siten kannattaa puuta kasvattaa ennemminkin nopeasti kuin hitaasti. Liimapalkeissa puolestaan oksaisuus ei juuri haittaa ja nopeakasvuinen puu on myös kevyempää. Puusepänpuu on toki oltava hidaskasvuista, mutta määrät ovat kokonaisuutta ajatellen melko pieniä.
Sormijatkettua ikkuna-aihiota tulee jonkin verran virosta, missä oksaväli joutuin kasvaneessa puussa saattaa olla 1m ja työvoima halpaa. Oksatonta kotimaista puuta tarvitaan edelleen ikkunan valmistuksessa. Liimapalkitkin valmistetaan aivan varmasti lujuuslajitellusta puusta, jossa oksaisuus on päätekijä. En ole vielä koskaa törmännyt puun painon mukaan tehtyyn lujuuslajitteluun.
Kuvion koko 0,9ha ja kertymä:
Tukki 53,5m3, 58€/m3
Parru 9,7m3, 24€/m3
Kuitu 33,4m3 (tästä koivua 8,8m3) 14€/m3
Rinnankorkeusikä 53v harvennushetkellä ja kyseessä siis toinen harvennus. Hintaan vaikutti kaupantekohetken suhdanne, joka ei pian toistu. Kaupat tehtiin elokuussa 2007 ja samalla myin samaikäisen 4,4ha kuusikon kakkosharvennuksen. Siinä tukkia tuli vain 47% (kertymä yhteensä 76m3/ha). Tämä johtui ennenkaikkea siitä, että aikanaan taimikonhoidossa oli jätetty jostain syystä runsaasti koivua ja ensiharvennus oli lähinnä ylispuidenpoistoa. Kuusikko jätettiin nyt myös huomattavasti tiukempaan asentoon.