Olisikohan tuossa ollut hoitamattoman metsän jälkikäsittelyvaihe kyseessä? Kirjanpainaja ja/tai kuivuus kuuselle liiian kuivalla kasvupaikalla ehkä käynyt vierailulla ensin.
Tuossapa pulmaa.Vihreää siellä ei noin ole.Rutuista rytöä.Ah.Painajat karkaa naapuriin.-Ei voida todistaa-lajaa aluetta.
Miten tuossa suojelussa vaikkapa salama iskee kuiviin.Takuulla sammuttamis suunitelmaa ei ole.Hyvä tutustumispaikka.Mielipidettä.
Taustan perusteella epäilen, että vanhaan aarnimetsään on jostain oudosta syystä alettu järjästää lisää lahoa ja pölkkyjä.
Oisko kysy jostain simulaatiosta tutkimusta varten. Tuommoista jälkeä olen tavannut joskus hakkuuaukon vieressä trombin jäljiltä. Tosin trombi ei käytä moottorisahaa.
Nuo pätkät ovat myös sopivan korkeita, jos tarkoitus on juosta päänsä pölkkyyn.
Tämä näkymä taitaa nyt olla yleistymässä valtakunnan metsissä, tämän kuvan alkuperäistä tarkoituksesta ei minullakaan ole tietoa, vain arvailua.
Erään rahastoyhtiön ostamalla tilala, oli ensimäinen hakkuu tehty jatkuvan kasvatuksen mallia mukaillen, eli pää- ja lisävaltapuita poistamalla ja perinteisesti harvantamalla kuvion tasaikäitä reunametsää. Heti hakkuun jälkeen näkymä oli yllätävänkin hyvä, kun huomioi jatkuvapeitteisen metsän hakkuun periaatteet.
Tammi- ja helmikuun runsaat ja toistuvat lumisateet ja säätilan vaihtelut oli saanut aikaan poimintahakkuulla käsitellyn tilan taas uuteen asentoon, olemassa oleva pääpuusto (lisävaltapuut) oli painuneet lumen painosta maahan, osa katkennut keskeltä, ja taas tuli uuden savotan aika.
Moton toinen käynti: Tilalta oli kerätty näkyvissä olevat sortopuut pois, suurin osa kuiduksi ja energiarangaksi. Nyt lumien sulaessa näkymä oli hyvinkin ” Mitä metsää ”pääkuvan kaltainen, lumenalta paljastuneita kokonaisia runkoja, 2-, 2- 5:n tekopökkelöitä ja säleinä oleviaa metsähylkyä.
Kuvassa oleva jätemetsä on nyt varoittava esimerkki Jk- kasvatuksesta, vaikka ensimmäinen hakkuukerta onnistuukin suunnitelmien mukaan, sen jälkeen siihen voi puuttua luonnon voimat, puiden kuivuminen, tuulet ja lumituhot. Pystyssä oleva metsä on nyt kehitysluokaltaan 06, ja jätepuuston arvo ei nyt kata edes uudistuskuluja.
Paljolti saman näkönen on 1. kuva kuin vanhan kuusikon harsinnoista otetut kuvat vuosikymmenten takaa. Sulkeutuneen metsän harsinta aiheuttaa jäljelle jääneiden kuusten pystyynkuivumisen ja osa kaatuu tuulissa.
Yläharvennusta varten pitäisi metsää olla hoidettu jo alunperin sen tekemistä silmälläpitäen. Silloin on mahdollista jättää hyväkuntoisista lisävaltapuista seuraava pääasiallinen kasvatuspuusto. Kuusikossa maltillinen yläharvennus voi lisätä metsän kokonaiskasvua ja parantaa tulosta .
Eiköhän kyseessä ole hakkuualueen reunametsään iskeneet kirjanpainajat ja kaupan päälle myrskytuho, jota on tumpelot Moottorisaha-murhaajat ”peranneet”. Katkaisseet tuulten kaatamat puut muutaman metrin pituiseen kantoon, joka onkin sitten – maan ja lumen sulamisen jälkeen noussut pystyyn. Tyvipöllit on tehty ja viety pois, kannot pitää kaataa ja loppurungot karsia ja katkoa ja ainespuut kärrätä pinoon.
Veikkaampa vahvasti motolla tekemällä tehtyä lahopuumetsikköä ötököille.
Kun on rikas valtio, kaikenlainen järjettömyys on sallittua! Tätähän Mh on valtion metsissä ennenkin harrastanut.
valitettavasti tuotan pettymyksen vaikka käsittelyä ehdotelaan.Tämä on sitä suojelu tai naturametsää.Puut kaatuilivat poikki metsäautotien.Itsekkin kaatuneiden taakse joutunut apua hakemaan kun ei moottori sahaa ollut tuolloin mukana.Onneksi naapuri olikin palstallaan sahasi isonpuun pätkiksi.Sanon et saa kuivaa kotapuuta.Ei ne täytyy jättää tienpenkkaan.Aikaisemmin joutui lupaa kyselemään,että sai tieltä korjata sivuun.Nuo puolesta katkotut taas vuodenvaihteessa katkottu,ettei kaadu tien yli.On melko laaja alue tätä ihanuutta.Eli joku arveli jotain tälläistä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luonto
Olisikohan tuossa ollut hoitamattoman metsän jälkikäsittelyvaihe kyseessä? Kirjanpainaja ja/tai kuivuus kuuselle liiian kuivalla kasvupaikalla ehkä käynyt vierailulla ensin.
Tuossapa pulmaa.Vihreää siellä ei noin ole.Rutuista rytöä.Ah.Painajat karkaa naapuriin.-Ei voida todistaa-lajaa aluetta.
Miten tuossa suojelussa vaikkapa salama iskee kuiviin.Takuulla sammuttamis suunitelmaa ei ole.Hyvä tutustumispaikka.Mielipidettä.
Asiasta mitään tietämättä veikkaan Metsähallituksen metsänpolttokohdetta luonnonsuojelutarkoituksessa.
Taustan perusteella epäilen, että vanhaan aarnimetsään on jostain oudosta syystä alettu järjästää lisää lahoa ja pölkkyjä.
Oisko kysy jostain simulaatiosta tutkimusta varten. Tuommoista jälkeä olen tavannut joskus hakkuuaukon vieressä trombin jäljiltä. Tosin trombi ei käytä moottorisahaa.
Nuo pätkät ovat myös sopivan korkeita, jos tarkoitus on juosta päänsä pölkkyyn.
Tämä näkymä taitaa nyt olla yleistymässä valtakunnan metsissä, tämän kuvan alkuperäistä tarkoituksesta ei minullakaan ole tietoa, vain arvailua.
Erään rahastoyhtiön ostamalla tilala, oli ensimäinen hakkuu tehty jatkuvan kasvatuksen mallia mukaillen, eli pää- ja lisävaltapuita poistamalla ja perinteisesti harvantamalla kuvion tasaikäitä reunametsää. Heti hakkuun jälkeen näkymä oli yllätävänkin hyvä, kun huomioi jatkuvapeitteisen metsän hakkuun periaatteet.
Tammi- ja helmikuun runsaat ja toistuvat lumisateet ja säätilan vaihtelut oli saanut aikaan poimintahakkuulla käsitellyn tilan taas uuteen asentoon, olemassa oleva pääpuusto (lisävaltapuut) oli painuneet lumen painosta maahan, osa katkennut keskeltä, ja taas tuli uuden savotan aika.
Moton toinen käynti: Tilalta oli kerätty näkyvissä olevat sortopuut pois, suurin osa kuiduksi ja energiarangaksi. Nyt lumien sulaessa näkymä oli hyvinkin ” Mitä metsää ”pääkuvan kaltainen, lumenalta paljastuneita kokonaisia runkoja, 2-, 2- 5:n tekopökkelöitä ja säleinä oleviaa metsähylkyä.
Kuvassa oleva jätemetsä on nyt varoittava esimerkki Jk- kasvatuksesta, vaikka ensimmäinen hakkuukerta onnistuukin suunnitelmien mukaan, sen jälkeen siihen voi puuttua luonnon voimat, puiden kuivuminen, tuulet ja lumituhot. Pystyssä oleva metsä on nyt kehitysluokaltaan 06, ja jätepuuston arvo ei nyt kata edes uudistuskuluja.
Tuohan on nyt tuommoisena metsänsuojelijan oikea päiväuni.
Paljolti saman näkönen on 1. kuva kuin vanhan kuusikon harsinnoista otetut kuvat vuosikymmenten takaa. Sulkeutuneen metsän harsinta aiheuttaa jäljelle jääneiden kuusten pystyynkuivumisen ja osa kaatuu tuulissa.
Yläharvennusta varten pitäisi metsää olla hoidettu jo alunperin sen tekemistä silmälläpitäen. Silloin on mahdollista jättää hyväkuntoisista lisävaltapuista seuraava pääasiallinen kasvatuspuusto. Kuusikossa maltillinen yläharvennus voi lisätä metsän kokonaiskasvua ja parantaa tulosta .
Eiköhän kyseessä ole hakkuualueen reunametsään iskeneet kirjanpainajat ja kaupan päälle myrskytuho, jota on tumpelot Moottorisaha-murhaajat ”peranneet”. Katkaisseet tuulten kaatamat puut muutaman metrin pituiseen kantoon, joka onkin sitten – maan ja lumen sulamisen jälkeen noussut pystyyn. Tyvipöllit on tehty ja viety pois, kannot pitää kaataa ja loppurungot karsia ja katkoa ja ainespuut kärrätä pinoon.
Veikkaampa vahvasti motolla tekemällä tehtyä lahopuumetsikköä ötököille.
Kun on rikas valtio, kaikenlainen järjettömyys on sallittua! Tätähän Mh on valtion metsissä ennenkin harrastanut.
Sota-aikaiset korsut , juoksuhaudat ym. kaivannot . Niihin MH jättää nuo pitkät kannot .
valitettavasti tuotan pettymyksen vaikka käsittelyä ehdotelaan.Tämä on sitä suojelu tai naturametsää.Puut kaatuilivat poikki metsäautotien.Itsekkin kaatuneiden taakse joutunut apua hakemaan kun ei moottori sahaa ollut tuolloin mukana.Onneksi naapuri olikin palstallaan sahasi isonpuun pätkiksi.Sanon et saa kuivaa kotapuuta.Ei ne täytyy jättää tienpenkkaan.Aikaisemmin joutui lupaa kyselemään,että sai tieltä korjata sivuun.Nuo puolesta katkotut taas vuodenvaihteessa katkottu,ettei kaadu tien yli.On melko laaja alue tätä ihanuutta.Eli joku arveli jotain tälläistä.