Tällaisella pelillä nuorimies propsia lanssiin ajoi. Käsipelin kuormasi.
Jotain oli tehtävä leipänsä eteen. Rahoittajaa ei ollut. Takana yo-kirjoitukset. Armeija edessä.
Ura urkeni tulevaan. Moniko nykyisin tätä käsipeliä jaksaisi.
Tällaisella pelillä nuorimies propsia lanssiin ajoi. Käsipelin kuormasi.
Jotain oli tehtävä leipänsä eteen. Rahoittajaa ei ollut. Takana yo-kirjoitukset. Armeija edessä.
Ura urkeni tulevaan. Moniko nykyisin tätä käsipeliä jaksaisi.
Uskon, että tekijöitä löytyisi, jos palkka olisi samassa suhteessa kuin tuolloin – kuusikymmenluvulla.
Kantohintaa ei kyllä sitten jäisikään.
Aika taitaa kullata muistoja, loma-aikaiset traktorityöt on tuntuneet mukavilta ja opettavaisilta vielä jälkeenpäinkin.
Minullekin sattui mielenkiintoinen ja rahaa tuova vinssausurakka paikalliselta sahalta -70 :tä luvulla. Saha tarjosi vinssattavaksi leimikoita pillariuran varteen, tukit ja latvapropsit oli pätkitty palstalle.
Siinä vuoro vedolla saksi miestä välillä vaihtamalla vaijeri oli jatkuvasti menossa metsään, jatkuvalla juoksemisella siinä tienattiin hyvä alku autotarvikkeiden ostoon. Hyvä mieli tuli myös siitä, että se oli myös hyvää peruskunto harjoittelua.
”Rahaa tuli kuin tukinajosta”.
kyllä se nykypäivänäkin onnistuu, jos lopetetaan tuo raavaiden nuorten miesten ”pakkomakuu” vastikkeettomilla tukikorvauksilla. Sinänsä tuo käsinkuormaus on kovaa hommaa, on otettava hyötyliikuntana.
Oisko propsit olleet 2m tuskin 3m.olisi enempää jaksanut.Tuolloin ei hyötyliikuntana ajateltu.Juurin siksi laiton tuon kuvan.Kun sanotaan,ettei näitä metsuri nimikkeen alle koulutukseen saada tarpeeksi.Tosi kovaa hommaa.Näin kun yo-kirjoitukset taas alkaneet.