Niin todellakin nämä kuvat on samasta taimikosta josta käytiin pitkä keskustelu. Liekö jatkuvan kasvatuksen syytä nämä ihmeellisesti kasvavat alikasvoskuuset, joita kuviolla on muutamia yksittäisiä ja joitakin ryppäitä jätettynä jättöpuiksi.
Elkää nyt kuitenkaan menettäkö yöunianne näiden kuvien takia.
Hakkuuaukon esi/jälkiraivaus on jätetty tekemättä, lopputulos on tuo. Jos haluaa kaksijakoisen metsän tai tulevia jättöpuuryhmiä niin noinhan se onnistuu…
Jos on sulkeutunut metsä pitkää kuusikkoa, alla ei ole elinvoimaisia kuusen taimia. Heti kun on aukkoisuutta ja/tai sekapuustoa, alla kasvaa monenlaista puuvartista. Tavoite on monella se, että päätehakkuu puusto on täystiheä valtapuista, jolloin tuollaisia ei alle synny tai ne hajoavat kaikki pitkien puiden avohakkuussa, mutta jos syntyy ja onnistuu noita säilyttämään, niin mikä ettei. Kuten on monesti todettu, mitä heikompi kasvu ja lyhempi puusto, sen enempi järkeä alikasvoksen hyödyntämisessä.
Lyhyemmän puuston plussa on se, että tuuli ei puhalla sitä juurikaan kumoon. Miinus on vastaavasti se, että järeimmistäkään puista ei saa montaa tukkia/ runko.
Pohjanmaan moneen kertaan harsituissa metsissä puut ovat lyhyitä, eikä niistä tule pääsääntöisesti kuin kaksi tukkia: Tyvitukki ja terveoksainen latvatukki.
Etelä- ja Keski-Suomessa tulee jo hintelämmästäkin tukkirungosta kolme pölkkyä ja varttuneemmista puista välitukkeja jopa useampia. Jos tällaisissa paremmissa puustoissa hoitohakkuut ovat jääneet ”pitkiin kantimiin”, ne ovat tuulituhoille alttiita.
Henkilökohtaisesti pidän pitkää puustoa todella hienona metsänä ja pohjanmaan rääseikköjä ”perseensuteina”.
Näyttäisi, kuin aukolle olisi jätetty kasvamaan jo olevat kuusenalut. Kuusentaimikko syntynyt hyvän siemenvuoden seurauksena.
Yleensä perilliset ”kiittää” näitä pellehermanneja, jotka luulee jatkuvan kasvatuksen autuuteen.
Isommat, ehkä 60-vuotiaat alikasvoskuuset ovat lopulta päässeet hyvään kasvuvauhtiin. Pienemmät, toisen kuvan istutuskuusten kokoiset sen sijaan jurovat vähintään samalla tavalla. Kun vain suurimmat puut kasvavat ja niiden runkoluku on vaatimaton, kuvion kuutiomääräinen kasvukin on vaatimatonta. En tiedä, milloin nuo pienemmät pääsee vauhtiin. Jos kuitenkin pidetään ongelmana istutuskuusikossa olevaa kiertoajan alun pitkää ajanjaksoa, jolloin hakattavaa ei ole, ei tämä paljon parempi ole. Noiden ylispuiden keräilyhän on lähinnä puuhastelua.
Me emme tiedä, millainen metsä päältä on hakattu eli millaisen kasvun tuloksena tämän kuvan taimikko on saatu aikaan eli mikä sen hinta todellisuudessa on ollut. Aukkoisuudestaan huolimatta kovin kuusivaltaisilta nuo alikasvospuustot näyttää ja kuten toisaalla jo totesin, kuusen alla kuusen uudistuminen on hyvin epävarmaa useimmilla kasvupaikoilla. Tuloksena on siis aikanaan kuusikon päätehakkuu ja metsän viljely. Ihan ok, kunhan tämän hyväksyy eikä yritä Lähteen jk-kirjallisuuden tavoin saarnata jk:n olevan ratkaisu kaikkiin jatsollisen kasvatuksen ongelmiin. Siksi jossain yhteydessä esitetty hybridimalli, jossa käytetään sekä jatksollisen, että jatkuvan kasvatuksen menetelmiä on periaatteessa hyvä. Ainoa siihen liittyvä ongelma on se, että päätehakkuuseen johtavasta metsänkäsittelymenetelmästä ei mielestäni voi käyttää nimitystä jatkuva kasvatus. Mutta se on lähinnä poliittinen ongelma, joka kiinnostaa kai ainoastaan kettutyttöjä ja muita toisten rahoilla eläviä tahoja. Oikea ongelma siitä tulee, jos asetetaan jotain rajoituksia metsänkäsittelymenetelmien valinnavapaudelle vastoin tuoreen metsälain tavoitteita.
Kuten Oksapuu tuolla edellä totesi, niin aukon siistiminen on jätetty tekemättä. Eivät nuo puut taida kuvion kasvua lisätä, koska levittelevät tarmokkaasti oksiaan ja siten valtaavat ison alan. Eikä niitä kannata kerätä kuin ensiharvennusvaiheessa, jolloin paikalle jää melko suuri tyhjä tila, minkä seurauksena sen vieressä olevat puut helposti lenkoutuvat
Vaikka kuinka houkuttelisi, niin kaikki ylisuuret puut pois kasvatustaimikoista. Tietysti on tarpeen jättää jättöpuita. Minä pyrin jättämään louhikoihin ja vastaaviin, joissa puu kasvaa huonosti.
En tiedä, mihin kommenttiin tarkalleen viittaat. Itse totesin että luontaisista metsiköistä mitatut kasvumallit meni uusiksi, kun piti ennustaa viljeltyjen metsiköiden kasvua. Motti-ohjelmiston mukaan täällä kuusella kestää 39 vuotta kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukaisella menetelmällä ensiharvennukseen. Jos kuvassa olevat kuuset ovat olleet kuusikon alikasvustoa, niiden ikä on vähintään 60 vuotta, eikä silti olla ihan normaalin ensiharvennuksen mitoissa.
Jos kuusten päällä on ollut koivua tai mäntyä, iän voi puolittaa. Siinähän ei ole mitään erikoista, että kuusi kasvaa valopuiden alla kohtuullisen hyvin. Se on luonnon rakentama järjestelmä ja siten miljoonien vuosien mittaisten testien aikana toimivaksi todettu. Ongelmia tuleekin vasta, kun noiden kuusten alle pitäisi uusia taimia saada kasvuun. Siellähän niitä jo nyt juroo. Ikää niillä voi olla kymmeniä vuosia. Saa metsänomistaja seuraavaa puukauppatiliä odottaa ihan rauhassa.
Huomasin , että ei sitä alikasvoksen ja vapautetun kasvueroa olekaan komentoitu tässä ketjussa . (Jatkoin vain omissa ajatuksissani pihkatapin juttua alikasvoksista).
Noissa vanhempaa painosta olevissa kuusissa on monesti laho kaupantekijäisinä . Lahokasaan menee helposti pölli tai kaksi ,kun ensiharvennuksen aika koittaa . Unelma tukista haihtuu viimeistään siinä vaiheessa .
Ostin kymmenen vuotta sitten metsän, josta tiedettiin että on harsimalla hakattu isot puut pois 50-luvulla (sen myös pystyi toteamaan kannoista). Metsäsuunnitelmassa iäksi oli määritelty 130v ja parhailla paikoilla puuta oli 300m3/ha.(meidän korkeudella kova kuutiomäärä). Hakkuussa ei löytynyt lahoa.
Mikä ero on vapautetulla alikasvolsella ja isojen kuusten alla kasvavilla???? taitavat olla sama asia.
Se ero näkyy tuossa kuvassasi. Kun ympäriltä on puut korjattu, jää tilaa , ravinteita ja valoa entisten alikasvospuiden kasvuun.
Siksihän ne esim. jk:n kasvatuksen kestokoealoilla kasvaneet kuuset kasvoi niin hitaasti, että saavuttivat 1,3 m rk:n vasta keskimäär. 42 vuoden ikäisinä.
Ainakin kuusen juurikääpä onkin Pohjois-Pohjanmaalla lähes olematon riski verrattuna eteläisempään osaan Suomea. Jostain syystä tuokin vaiva vauhdilla kohti pohjoista leviää, joten kuten metsätaloudessa muutenkin, tuonkin suhteen kannattaa yrittää katsoa kymmeniä vuosia tulevaisuuteen.
Mutta se vapautettu alikasvoshan on ollut ennen vapautusta isojen kuusten alla. Tämän taimikon päältä hakattu metsä oli kuusi/mänty sekamatsä eikä koivikko.
Gla saattaa olla oikeassa kuusen juurikäävästä, kaikkista lahopuista meillä on aina löytynyt vaurio. Ilmaston lämmetessä talvet huononee puunkorjuun suhteen ja korjuuvauriot lisääntyy jos ei metsänomistaja vaadi huolellista työtä.
Alikasvoksen ikä saattaa olla kymmeniä vuosia enemmän kuin puun koon perusteella olettaisi. Kuten Puuki totesi, kuusten alla kuusi kasvaa todella hitaasti. Vapautettuna sen kasvu alkaa kiihtyä ja jos tuossa kuvassa alikasvos on saanut kymmenisen vuotta olla ollut vapaana, hyvään vauhtiin kasvu siinä ajassa ehtii päästä.
Itse pyrin kasvattamaan kuusikoiden sijaan sekametsiä. Riippuu tietysti kuusen osuudesta, mutta niiden alle en haaveile saavani alikasvoksesta toista sukupolvea. Sitä kannattaa yrittää, jos valtaosa puista on mäntyä ja/tai koivua. Kuvassakin männyn ja kuusen muodostaman sekametsän alle alikasvoskuusia on tullut vain muutama, niistä ei metsää saa aikaan.
Alan kohta epäillä, että näissä keskusteluissa on läsnä joku Pietarin trollitehdas, koska argumentit alkavat olla jo sen verran epäloogisia keskenään.
Ei siis saa kasvattaa taimikossa siellä jo luontaisesti olevia taimia, koska ne lihovat liikaa ja vievät tilaa niiltä maksetuilta taimilta. Toisaalta tarkoitus on ylipäätään, että puut kasvaisivat mahdollisimman paljon kuutioita. Lisäksi usein (ei tässä ketjussa, vielä) väitetään, että hehtaari kasvaa joka tapauksessa saman, jos se on täystiheä. Taimikonhoitoa suositellaan, jotta kasvu kohdistuisi rajattuun määrään puita.
Lisäksi voidaan muistaa, että nämä nykyisen taimikon näkökulmasta etukasvuiset puut voidaan haluttaessa poistaa myös ensiharvennuksessa tukkirunkoina, jos ensiharvennus tehdään yläharvennuksena ja jos laatu riittää. Ja saattaa hyvin riittääkin.
Toinen, mistä jaksetaan höpöttää, on alikasvostaimien korkea ikä, olipa se sitten 15, 30 tai 100 vuotta. Mitä haittaa siitä on, että taimi on kasvanut ensimmäiset vuotensa hitaasti? Pienikokoinen alikasvostaimi ei haittaa ylempien latvuskerrosten kasvua varjostamalla eikä sen ravinteiden kulutuksella ole oikeastaan mitään merkitystä metsän kokonaisuuden kannalta. Jos ravinteilla olisi merkitystä, joka kolmanneksi puuksi taimikkoon pitäisi istuttaa leppä.
Luonnontaimen mahdollisesti hitaalla alkukehityksellä ei ole merkitystä, koska sen euromääräisestä kustannuksesta (0) ei saada diskonttaamalla syntymään järkevää kuluerää (vrt. ketjuun taimi 0,19 snt+alv + istutustyö). Olemattomalla menolla ei ole aika-arvoa.
Kiitos vaan Jean. En ole trolli, mutta, jos mielipiteeni ei miellytä, kummassa on vika?
Olen perkaillut aika paljon erilaisia taimikoita, mihin mielipiteeni perustuvat. Jollakin toisella voi olla toisenlaisia kokemuksia. Voimme siis kumpikin olla joskus oikeassa tai väärässä.
Luonnontaimella ei ole alkuhintaa. Sehän on totta. Jos luonnontaimi nitistää vaikka 5 istutustainta, niin luonnontaimen hinta muuttuukin myöhemmin negatiiviseksi. Tästä on kyse, kun mietitään miten noihin ylikasvuisiin perkausvaiheessa suhtaudutaan. Meillä ne kaadetaan.
Alikasvostaimien liian hitaalla kasvulla on merkitystä , jos pyritään jatkuvuuteen (jk:ssa) vaikka se ei ole aina käytännössä mahdollista . Onnistuakseen (kannattavasti) pitää taimia saada syntymään ja kasvamaan kohtuullisessa ajassa korjuukelpoisiksi.
Ei koske tietenkään jokaista tapausta .
Joskus tulee jonkinlainen ”ajatushärö” tuossa korkolaskentaan perustuvassa kannattavuuslaskennassa. Jos katsotaan pelkästään NNA:n pysymistä mahdollisimman korkeana, niin voi unohtua luonnonolosuhteiden vaikutus ja muutama muukin asiaan vaikuttava seikka.
Kyllä sillä taimen iällä on paljonkin merkitystä. Pari vuotta juromista ei maata kaada, mutta parikymmentä, – tai jopa enemmän, varmistaa sen, että taimesta kasvaa, jos yleensäkään kasvaa, laho puu. Sellaista puunkasvatusta ei kyllä saa kannattavaksi Pietarin trollikaan!
Luonnontaimet nitistävät julmasti istutustaimia ja hirvet kaikkia mahdollisia taimia. Mutta kun raivaussaha nitistää taimen, se on hyvää metsänhoitoa se.
Mikä ero on vapautetulla alikasvolsella ja isojen kuusten alla kasvavilla???? taitavat olla sama asia.
Yleensä puhutaan alukasvus kuusilla koivujen alle syntyneistä tai jääneistä kuusista. Kuusi menestyy valopuiden alla jollakin tavalla, mutta huonosti vanhan kuusikon alla.
Hirvi valitsee varmaan parhaanmakuisen taimen omasta mielestään.
Luonnonvalintaan kuuluu kai yleensä, että valitaan vahvin. Se on varmasti metsänhoidon kannalta hyvin haitallista. Sosiaalidemokratian perusteiden mukaisesti kaikille tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja edetä elämässä. Taimikkoa kasvattaessa kannattaakin aina kaataa isommat pois ja jättää pienemmät.
Ja jos luonnontaimen nitistämillä istutustaimilla on jokin hinta, joka muuttuu luonnontaimen kuluksi, kun ilkeä luonnontaimi tekee pahat tekonsa, niin kannattaa ehkä miettiä, aiheuttiko sen kulun se luonnontaimi vai se metsänomistaja, joka istutti ne taimet, joilla ei ollut koskaan edellytyksiä päästä elämässä eteenpäin ja joita ei oikeastaan koskaan tarvittu yhtään mihinkään.
Kuvan taimikossa ei ole toivoa saada kunnollista täysillä tuottavaa männikköä, kun susipuut ovat tehneet reikiä männikköön ja haittaavat mäntyjen kehittymistä.
Elikkäs : Jos alueelle olisi istutettu kuusentaimet, niin nuo sudet eivät haittaisi niin paljon.
Kuitenkin, jos metsä on ollut 130 vuotta vanhaa (aluskasvoskuusilla kyllä on mennyt kymmeniä vuosia päästä rinnankorkuiseksi).- Puusto on siis kasvanut 130 vuotta ja kuutioita 300 /ha. Eli keskikasvu on ollut pyöreästi 2 kuutiota hehtaarilla / vuosi.
Olisi se ehkä voinut enemmänkin olla, jos olisi kasvatettu jaksollista metsää.
Kerrankin olen Jätkän kanssa samaa mieltä, ei tosiaan tule tuosta kuviosta täysillä tuottavaa männikköä. Syynä tähän on joko se, että puulajitunnistus tuottaa vaikeuksia joko meille molemmille tai sitten puulajitunnistus tuottaa vaikeuksia vain meistä toiselle. Veikkaan jälkimmäistä, koska uskon osaavani erottaa kuusen männystä ja Pihkaniskan mukaan kuva on samalta kuviolta kuin aiempi kuva, jossa istutuskuuset kasvaa huonosti. Mielestäni niitä samoja on tuossakin noiden isompien, alikasvosasemasta karkuun päässeiden alla.
Pelkkä usko ei aina riitä.
Kannattaisi tarkistaa vaikka jostain puulajitunnistusta opastavasta opuksesta, jossa kerrotaan, onko kuusessa ehkä lyhyemmät neulaset kuin männyssä, vai päinkövastoinko on tilanne?
Kuva on kuva, eikä sillä, että se on EHKÄ samalta kuviolta, ei ole merkitystä.
Mielestäni – jos otetaan kuva jostain kohteesta, sen on tarkoitus esittää kuvassa olevaa näkymää, eikä jotain erikoislänttiä isommassa kuviossa.
Jos tuossa kuvan tapauksessa on tarkoitus kasvattaa kuusi, niin kaikki on join kuin kondiksessa, mutta jos tarkoitus on, että alla oleva täystiheä metrinen männyntaimikko on seuraavan puusukupolven pääpuulaji, niin nuo susipuut pois niinkuin olisi jo.
Seuraavan kuvakohteen omistajataho kaatoi surutta ,joskin vähän myöhään ,hakkuun yhteydessä unohtuneen kuusikasvoksen maahan männyn uudistusalalta. Kookkaimmat rungot olivat tilavuudeltaan 150 litraa. K
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Niin todellakin nämä kuvat on samasta taimikosta josta käytiin pitkä keskustelu. Liekö jatkuvan kasvatuksen syytä nämä ihmeellisesti kasvavat alikasvoskuuset, joita kuviolla on muutamia yksittäisiä ja joitakin ryppäitä jätettynä jättöpuiksi.
Elkää nyt kuitenkaan menettäkö yöunianne näiden kuvien takia.
HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE
Mitä erikoista tuossa on?
Hakkuuaukon esi/jälkiraivaus on jätetty tekemättä, lopputulos on tuo. Jos haluaa kaksijakoisen metsän tai tulevia jättöpuuryhmiä niin noinhan se onnistuu…
Jos on sulkeutunut metsä pitkää kuusikkoa, alla ei ole elinvoimaisia kuusen taimia. Heti kun on aukkoisuutta ja/tai sekapuustoa, alla kasvaa monenlaista puuvartista. Tavoite on monella se, että päätehakkuu puusto on täystiheä valtapuista, jolloin tuollaisia ei alle synny tai ne hajoavat kaikki pitkien puiden avohakkuussa, mutta jos syntyy ja onnistuu noita säilyttämään, niin mikä ettei. Kuten on monesti todettu, mitä heikompi kasvu ja lyhempi puusto, sen enempi järkeä alikasvoksen hyödyntämisessä.
Lyhyemmän puuston plussa on se, että tuuli ei puhalla sitä juurikaan kumoon. Miinus on vastaavasti se, että järeimmistäkään puista ei saa montaa tukkia/ runko.
Pohjanmaan moneen kertaan harsituissa metsissä puut ovat lyhyitä, eikä niistä tule pääsääntöisesti kuin kaksi tukkia: Tyvitukki ja terveoksainen latvatukki.
Etelä- ja Keski-Suomessa tulee jo hintelämmästäkin tukkirungosta kolme pölkkyä ja varttuneemmista puista välitukkeja jopa useampia. Jos tällaisissa paremmissa puustoissa hoitohakkuut ovat jääneet ”pitkiin kantimiin”, ne ovat tuulituhoille alttiita.
Henkilökohtaisesti pidän pitkää puustoa todella hienona metsänä ja pohjanmaan rääseikköjä ”perseensuteina”.
Näyttäisi, kuin aukolle olisi jätetty kasvamaan jo olevat kuusenalut. Kuusentaimikko syntynyt hyvän siemenvuoden seurauksena.
Yleensä perilliset ”kiittää” näitä pellehermanneja, jotka luulee jatkuvan kasvatuksen autuuteen.
Mitä yrität Pihkaniska kuvalla sanoa?
Isommat, ehkä 60-vuotiaat alikasvoskuuset ovat lopulta päässeet hyvään kasvuvauhtiin. Pienemmät, toisen kuvan istutuskuusten kokoiset sen sijaan jurovat vähintään samalla tavalla. Kun vain suurimmat puut kasvavat ja niiden runkoluku on vaatimaton, kuvion kuutiomääräinen kasvukin on vaatimatonta. En tiedä, milloin nuo pienemmät pääsee vauhtiin. Jos kuitenkin pidetään ongelmana istutuskuusikossa olevaa kiertoajan alun pitkää ajanjaksoa, jolloin hakattavaa ei ole, ei tämä paljon parempi ole. Noiden ylispuiden keräilyhän on lähinnä puuhastelua.
Me emme tiedä, millainen metsä päältä on hakattu eli millaisen kasvun tuloksena tämän kuvan taimikko on saatu aikaan eli mikä sen hinta todellisuudessa on ollut. Aukkoisuudestaan huolimatta kovin kuusivaltaisilta nuo alikasvospuustot näyttää ja kuten toisaalla jo totesin, kuusen alla kuusen uudistuminen on hyvin epävarmaa useimmilla kasvupaikoilla. Tuloksena on siis aikanaan kuusikon päätehakkuu ja metsän viljely. Ihan ok, kunhan tämän hyväksyy eikä yritä Lähteen jk-kirjallisuuden tavoin saarnata jk:n olevan ratkaisu kaikkiin jatsollisen kasvatuksen ongelmiin. Siksi jossain yhteydessä esitetty hybridimalli, jossa käytetään sekä jatksollisen, että jatkuvan kasvatuksen menetelmiä on periaatteessa hyvä. Ainoa siihen liittyvä ongelma on se, että päätehakkuuseen johtavasta metsänkäsittelymenetelmästä ei mielestäni voi käyttää nimitystä jatkuva kasvatus. Mutta se on lähinnä poliittinen ongelma, joka kiinnostaa kai ainoastaan kettutyttöjä ja muita toisten rahoilla eläviä tahoja. Oikea ongelma siitä tulee, jos asetetaan jotain rajoituksia metsänkäsittelymenetelmien valinnavapaudelle vastoin tuoreen metsälain tavoitteita.
Kuten Oksapuu tuolla edellä totesi, niin aukon siistiminen on jätetty tekemättä. Eivät nuo puut taida kuvion kasvua lisätä, koska levittelevät tarmokkaasti oksiaan ja siten valtaavat ison alan. Eikä niitä kannata kerätä kuin ensiharvennusvaiheessa, jolloin paikalle jää melko suuri tyhjä tila, minkä seurauksena sen vieressä olevat puut helposti lenkoutuvat
Vaikka kuinka houkuttelisi, niin kaikki ylisuuret puut pois kasvatustaimikoista. Tietysti on tarpeen jättää jättöpuita. Minä pyrin jättämään louhikoihin ja vastaaviin, joissa puu kasvaa huonosti.
Jotkut väittivät ettei alikasvoskuuset lähde kasvamaan, tässä taimikossa alikasvoskuuset kasvavat paremmin kuin istutetut.
Vaan mikä on ikäero puilla ? Kuten joku jo kommentoikin, vapautettu alikasvos on ihan eri asia kuin isojen kuusten alla kasvavat.
En tiedä, mihin kommenttiin tarkalleen viittaat. Itse totesin että luontaisista metsiköistä mitatut kasvumallit meni uusiksi, kun piti ennustaa viljeltyjen metsiköiden kasvua. Motti-ohjelmiston mukaan täällä kuusella kestää 39 vuotta kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukaisella menetelmällä ensiharvennukseen. Jos kuvassa olevat kuuset ovat olleet kuusikon alikasvustoa, niiden ikä on vähintään 60 vuotta, eikä silti olla ihan normaalin ensiharvennuksen mitoissa.
Jos kuusten päällä on ollut koivua tai mäntyä, iän voi puolittaa. Siinähän ei ole mitään erikoista, että kuusi kasvaa valopuiden alla kohtuullisen hyvin. Se on luonnon rakentama järjestelmä ja siten miljoonien vuosien mittaisten testien aikana toimivaksi todettu. Ongelmia tuleekin vasta, kun noiden kuusten alle pitäisi uusia taimia saada kasvuun. Siellähän niitä jo nyt juroo. Ikää niillä voi olla kymmeniä vuosia. Saa metsänomistaja seuraavaa puukauppatiliä odottaa ihan rauhassa.
Tuo oli siis pihkaniskalle tarkoitettu kommentti. Puuki vain ehti väliin.
Huomasin , että ei sitä alikasvoksen ja vapautetun kasvueroa olekaan komentoitu tässä ketjussa . (Jatkoin vain omissa ajatuksissani pihkatapin juttua alikasvoksista).
Noissa vanhempaa painosta olevissa kuusissa on monesti laho kaupantekijäisinä . Lahokasaan menee helposti pölli tai kaksi ,kun ensiharvennuksen aika koittaa . Unelma tukista haihtuu viimeistään siinä vaiheessa .
Ostin kymmenen vuotta sitten metsän, josta tiedettiin että on harsimalla hakattu isot puut pois 50-luvulla (sen myös pystyi toteamaan kannoista). Metsäsuunnitelmassa iäksi oli määritelty 130v ja parhailla paikoilla puuta oli 300m3/ha.(meidän korkeudella kova kuutiomäärä). Hakkuussa ei löytynyt lahoa.
Mikä ero on vapautetulla alikasvolsella ja isojen kuusten alla kasvavilla???? taitavat olla sama asia.
Se ero näkyy tuossa kuvassasi. Kun ympäriltä on puut korjattu, jää tilaa , ravinteita ja valoa entisten alikasvospuiden kasvuun.
Siksihän ne esim. jk:n kasvatuksen kestokoealoilla kasvaneet kuuset kasvoi niin hitaasti, että saavuttivat 1,3 m rk:n vasta keskimäär. 42 vuoden ikäisinä.
Ainakin kuusen juurikääpä onkin Pohjois-Pohjanmaalla lähes olematon riski verrattuna eteläisempään osaan Suomea. Jostain syystä tuokin vaiva vauhdilla kohti pohjoista leviää, joten kuten metsätaloudessa muutenkin, tuonkin suhteen kannattaa yrittää katsoa kymmeniä vuosia tulevaisuuteen.
Mutta se vapautettu alikasvoshan on ollut ennen vapautusta isojen kuusten alla. Tämän taimikon päältä hakattu metsä oli kuusi/mänty sekamatsä eikä koivikko.
Gla saattaa olla oikeassa kuusen juurikäävästä, kaikkista lahopuista meillä on aina löytynyt vaurio. Ilmaston lämmetessä talvet huononee puunkorjuun suhteen ja korjuuvauriot lisääntyy jos ei metsänomistaja vaadi huolellista työtä.
Alikasvoksen ikä saattaa olla kymmeniä vuosia enemmän kuin puun koon perusteella olettaisi. Kuten Puuki totesi, kuusten alla kuusi kasvaa todella hitaasti. Vapautettuna sen kasvu alkaa kiihtyä ja jos tuossa kuvassa alikasvos on saanut kymmenisen vuotta olla ollut vapaana, hyvään vauhtiin kasvu siinä ajassa ehtii päästä.
Itse pyrin kasvattamaan kuusikoiden sijaan sekametsiä. Riippuu tietysti kuusen osuudesta, mutta niiden alle en haaveile saavani alikasvoksesta toista sukupolvea. Sitä kannattaa yrittää, jos valtaosa puista on mäntyä ja/tai koivua. Kuvassakin männyn ja kuusen muodostaman sekametsän alle alikasvoskuusia on tullut vain muutama, niistä ei metsää saa aikaan.
Alan kohta epäillä, että näissä keskusteluissa on läsnä joku Pietarin trollitehdas, koska argumentit alkavat olla jo sen verran epäloogisia keskenään.
Ei siis saa kasvattaa taimikossa siellä jo luontaisesti olevia taimia, koska ne lihovat liikaa ja vievät tilaa niiltä maksetuilta taimilta. Toisaalta tarkoitus on ylipäätään, että puut kasvaisivat mahdollisimman paljon kuutioita. Lisäksi usein (ei tässä ketjussa, vielä) väitetään, että hehtaari kasvaa joka tapauksessa saman, jos se on täystiheä. Taimikonhoitoa suositellaan, jotta kasvu kohdistuisi rajattuun määrään puita.
Lisäksi voidaan muistaa, että nämä nykyisen taimikon näkökulmasta etukasvuiset puut voidaan haluttaessa poistaa myös ensiharvennuksessa tukkirunkoina, jos ensiharvennus tehdään yläharvennuksena ja jos laatu riittää. Ja saattaa hyvin riittääkin.
Toinen, mistä jaksetaan höpöttää, on alikasvostaimien korkea ikä, olipa se sitten 15, 30 tai 100 vuotta. Mitä haittaa siitä on, että taimi on kasvanut ensimmäiset vuotensa hitaasti? Pienikokoinen alikasvostaimi ei haittaa ylempien latvuskerrosten kasvua varjostamalla eikä sen ravinteiden kulutuksella ole oikeastaan mitään merkitystä metsän kokonaisuuden kannalta. Jos ravinteilla olisi merkitystä, joka kolmanneksi puuksi taimikkoon pitäisi istuttaa leppä.
Luonnontaimen mahdollisesti hitaalla alkukehityksellä ei ole merkitystä, koska sen euromääräisestä kustannuksesta (0) ei saada diskonttaamalla syntymään järkevää kuluerää (vrt. ketjuun taimi 0,19 snt+alv + istutustyö). Olemattomalla menolla ei ole aika-arvoa.
Kiitos vaan Jean. En ole trolli, mutta, jos mielipiteeni ei miellytä, kummassa on vika?
Olen perkaillut aika paljon erilaisia taimikoita, mihin mielipiteeni perustuvat. Jollakin toisella voi olla toisenlaisia kokemuksia. Voimme siis kumpikin olla joskus oikeassa tai väärässä.
Luonnontaimella ei ole alkuhintaa. Sehän on totta. Jos luonnontaimi nitistää vaikka 5 istutustainta, niin luonnontaimen hinta muuttuukin myöhemmin negatiiviseksi. Tästä on kyse, kun mietitään miten noihin ylikasvuisiin perkausvaiheessa suhtaudutaan. Meillä ne kaadetaan.
Kiitos Jean S. Kyllä nämä ymmärtävä ja osaavat varmasti myös laskea. Mutta ???
Alikasvostaimien liian hitaalla kasvulla on merkitystä , jos pyritään jatkuvuuteen (jk:ssa) vaikka se ei ole aina käytännössä mahdollista . Onnistuakseen (kannattavasti) pitää taimia saada syntymään ja kasvamaan kohtuullisessa ajassa korjuukelpoisiksi.
Ei koske tietenkään jokaista tapausta .
Joskus tulee jonkinlainen ”ajatushärö” tuossa korkolaskentaan perustuvassa kannattavuuslaskennassa. Jos katsotaan pelkästään NNA:n pysymistä mahdollisimman korkeana, niin voi unohtua luonnonolosuhteiden vaikutus ja muutama muukin asiaan vaikuttava seikka.
Kyllä sillä taimen iällä on paljonkin merkitystä. Pari vuotta juromista ei maata kaada, mutta parikymmentä, – tai jopa enemmän, varmistaa sen, että taimesta kasvaa, jos yleensäkään kasvaa, laho puu. Sellaista puunkasvatusta ei kyllä saa kannattavaksi Pietarin trollikaan!
Luonnontaimet nitistävät julmasti istutustaimia ja hirvet kaikkia mahdollisia taimia. Mutta kun raivaussaha nitistää taimen, se on hyvää metsänhoitoa se.
Totta. Raivuri valitsee säästettävät taimet metsänhoidolliset seikat huomioiden. Luonto ja hirvet eivät valitse.
Mikä ero on vapautetulla alikasvolsella ja isojen kuusten alla kasvavilla???? taitavat olla sama asia.
Yleensä puhutaan alukasvus kuusilla koivujen alle syntyneistä tai jääneistä kuusista. Kuusi menestyy valopuiden alla jollakin tavalla, mutta huonosti vanhan kuusikon alla.
Hirvi valitsee varmaan parhaanmakuisen taimen omasta mielestään.
Luonnonvalintaan kuuluu kai yleensä, että valitaan vahvin. Se on varmasti metsänhoidon kannalta hyvin haitallista. Sosiaalidemokratian perusteiden mukaisesti kaikille tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja edetä elämässä. Taimikkoa kasvattaessa kannattaakin aina kaataa isommat pois ja jättää pienemmät.
Ja jos luonnontaimen nitistämillä istutustaimilla on jokin hinta, joka muuttuu luonnontaimen kuluksi, kun ilkeä luonnontaimi tekee pahat tekonsa, niin kannattaa ehkä miettiä, aiheuttiko sen kulun se luonnontaimi vai se metsänomistaja, joka istutti ne taimet, joilla ei ollut koskaan edellytyksiä päästä elämässä eteenpäin ja joita ei oikeastaan koskaan tarvittu yhtään mihinkään.
Vakuutuskin on tarpeeton ,jos vahinkoa ei satu?
Kannatan ilman muuta, että jatkossa isojen pahojen edellisen sukupolven puiden taimikolle aiheuttamat vauriot korvataan metsävakuutuksesta.
Ja niin sanoi kuusi, ja karisti lunta kuolevan poikansa peitoksi, ei kun miten se meni se runo.
Kuvan taimikossa ei ole toivoa saada kunnollista täysillä tuottavaa männikköä, kun susipuut ovat tehneet reikiä männikköön ja haittaavat mäntyjen kehittymistä.
Elikkäs : Jos alueelle olisi istutettu kuusentaimet, niin nuo sudet eivät haittaisi niin paljon.
Kuitenkin, jos metsä on ollut 130 vuotta vanhaa (aluskasvoskuusilla kyllä on mennyt kymmeniä vuosia päästä rinnankorkuiseksi).- Puusto on siis kasvanut 130 vuotta ja kuutioita 300 /ha. Eli keskikasvu on ollut pyöreästi 2 kuutiota hehtaarilla / vuosi.
Olisi se ehkä voinut enemmänkin olla, jos olisi kasvatettu jaksollista metsää.
Kerrankin olen Jätkän kanssa samaa mieltä, ei tosiaan tule tuosta kuviosta täysillä tuottavaa männikköä. Syynä tähän on joko se, että puulajitunnistus tuottaa vaikeuksia joko meille molemmille tai sitten puulajitunnistus tuottaa vaikeuksia vain meistä toiselle. Veikkaan jälkimmäistä, koska uskon osaavani erottaa kuusen männystä ja Pihkaniskan mukaan kuva on samalta kuviolta kuin aiempi kuva, jossa istutuskuuset kasvaa huonosti. Mielestäni niitä samoja on tuossakin noiden isompien, alikasvosasemasta karkuun päässeiden alla.
Pelkkä usko ei aina riitä.
Kannattaisi tarkistaa vaikka jostain puulajitunnistusta opastavasta opuksesta, jossa kerrotaan, onko kuusessa ehkä lyhyemmät neulaset kuin männyssä, vai päinkövastoinko on tilanne?
Kuva on kuva, eikä sillä, että se on EHKÄ samalta kuviolta, ei ole merkitystä.
Mielestäni – jos otetaan kuva jostain kohteesta, sen on tarkoitus esittää kuvassa olevaa näkymää, eikä jotain erikoislänttiä isommassa kuviossa.
Jos tuossa kuvan tapauksessa on tarkoitus kasvattaa kuusi, niin kaikki on join kuin kondiksessa, mutta jos tarkoitus on, että alla oleva täystiheä metrinen männyntaimikko on seuraavan puusukupolven pääpuulaji, niin nuo susipuut pois niinkuin olisi jo.
Seuraavan kuvakohteen omistajataho kaatoi surutta ,joskin vähän myöhään ,hakkuun yhteydessä unohtuneen kuusikasvoksen maahan männyn uudistusalalta. Kookkaimmat rungot olivat tilavuudeltaan 150 litraa. K