Syöksyvirtaus teki kuvan aukon heinäkuussa 2006. Istutettiin kuuset seuraavana vuonna. Myyrät söivät valtaosan niistä 2009. Istutettiin uudet keväällä 2009, mutta osa syödyistäkin elpyi. Siksi kuusia paikoin liikaa. Männyt ovat luontaisesti syntyneet. Muutama vuosi sitten varhaisperkasin alueen.
Tosiaan ihmetystä herättää, että männyt ovat saaneet olla näin rauhassa vaikka kuvio on talvella käyttämättömän tien varrella.
Yleensä kuusien valjostuksessa olevat männyt maistuvat hyvin, kuvan taimikko näyttää erittäin maistuvalta. Uskon selityksen olevan, että kuvan taimikossa ei ole ollut talvella hirviä. Hyvä, että tärkeällä puuntuotantoalueella Keski-Suomessa ei ole hirviongelmaa.
Joko alueella on hoidettu hirvikanta riittävän alas tai hirvet siirtyvät talveksi muualle. Pääkuvan koivuhan on jossain vaiheessa taitettu, joten kesällä hirvet ovat käyneet taimikossa.
Kyllä meillä hirviä riittää. Tänä vuonna kaatokiintiö 6+5 2800 ha:n alalla.
Yleensä mäntytaimikot ja tällaiset sekametsät saavat olla hirviltä jokseenkin rauhassa. Joku sekametsäkuvio ei sitten. Minulle on tullut mieleen sellainen vaihtoehto, että vaihteleva maistuvuus hirville saattaisi johtua jostakin maapohjan ominaisuudesta. Maistuvissa kohteissa puuttuu jotain maasta tai niissä on jotain erittäin mieleistä. Vuonna 2003 istutettiin kuuselle samana viikonloppuna kaksi lähekkäistä kuviota. Toisessa on nyt aika runsaasti mäntyjä. Toisesta männyt syötiin suurelta osin. Tämä syöty kuvio on mielestäni vähän rehevämpi.
Timppa. Yleensä tällaiset taimikot eivät todellakaan saa olla rauhassa. Varsinkin MT pohjalla olevat männyn taimet,
Alue ei takuulla ole talvehtimisaluetta.
Toissa talvena nauhoin mäntyvaltaista uudistushakkuukuviota, jossa hirvet oleskelivat. Pari karkoitinkin. Vieressä oli vähän tuota aukkoa nuorempi saman näköinen kuusien sekaan kasvanut mäntytaimikko. Sekin sai olla rauhassa vaikka hirvet asustivat siis aivan vieressä.
Kyllä meillä riittää talvellakin hirviä.
Tuolla ei ole 3…5 hirveä ja 30…50 kpl / 1000 ha peuroja täydentämässä hirvien työtä. Siellä on 2…3 hirveä ja siten onnistumisen todennäköisyys suurempi kuin 1% toisin kuin täällä.
Siis meillä kaatolupia 3,9 yksilöä/1000 ha. Suurin kaatomäärä on ollut 6 yksilöä/1000 ha. Peuroja ei kylläkään ole.
”kaatolupia 3,9 yksilöä/1000 ha”
Tarkoittaako tämä, että kaatolupia on 1,95 / 1000 ha ja teoreettisesti kaatamalla pelkkiä vasoja kaatolupia on 3,9 ”yksilölle” ?
Hirvitiheys (talvikanta) on siellä kuitenkin Luken mukaan alle 3,9 / 1000 ha. Saako siellä lupia koko talvikannan määrälle?
Tarkoittaa, että yhteislupakiintiöstä meillä on lupia on 6 aikuiselle ja 5 vasalle.
Ei täälläkään syödä taimikoita, jotka ovat asutuksen vieressä. Kilometri lähimpään taloon, niin kaikki lähtee, eikä keltaiset nauhat ja saippuat auta mitään. Trico näyttää toimivan, mutta on liian työläs tapa.
Tämä on osa laajaa erämaa-aluetta. Lähin talo on n. 1.5 km:n päässä. Muihin suuntiin saa kulkea vähintään 4 km ennen kuin talo tulee vasstaan.
Jos mäntytaimikkoa on hehtaari, niin Tricolla voi ruiskutella. Jos suojattavaa taimikkoa on 10 hehtaaria ja se pitäisi ruiskuttaa 10 vuoden ajan, niin voi jäädä tekemättä. Katkovat vielä 4 metrisiä taimia, taitaa olla aika hankalaa sellaisen taimikon ruiskutus.
Hirven pääasiallinen talviravinto on kuitenkin mänty. Jos alueella on mäntytaimikkoja ja hirviä, niin sinne ne hirvet tunkevat, elleivät hirvet tule jatkuvasti häirityksi. Taimikkotuhoja tulee Luke:n tutkimusten mukaan 2,5 ha/hirvi/vuosi.
Täällä Varsinais-Suomessa on aika tiheä asutus, paljon peltoja ja siten hirville sopivaa rauhallista metsää huomattavasti vähemmän kuin Keski-Suomessa. Siitä huolimatta täällä on alueellisen riistaneuvoston asettama hirvikantatavoite kaksinkertainen Keski-Suomeen verrattuna. Lisäksi on niitä valkohäntäpeuroja kymmenkertainen määrä hirviin nähden.
Olisiko kuitenkin Keski-Suomessa hirvieläimiä matillinen määrä suhteessa mäntyvaltaisiin taimikoihin, jos erämaan herkullisia mäntytaimikoita jää kuvien mukaisesti syömättä. Joko on ”ylimääräistä” ruokaa tai vara valita parhaat maut.
Täällä ei onnistu:
https://aijaa.com/GgMijF
Miten pitäisi menetellä? Kasvatetaan 12 vuotta, päätehakataan 13 vuoden iässä, istutetaan kuiva kangas uudestaan kuuselle ja tältä kiertoajalta saa hirvituhokorvausta 130 €/ ha. Seuraaville sukupolville jää aika huonot metsät.
Pahimmilla hirvituhoalueilla olisi parempi, kun korvausta saisi hirviaidan tekoon jo etukäteen. Betoniverkosta tms. saisi aidan tehtyä muutamalla sadalla €:lla /ha. Korvaus saisi olla tosin suurempi kuin tuo 130 /ha. Mutta kokonaishyöty olisi paljon suurempi verrattuna kahteen istutuskertaan ja kasvutappioihin.
se korvaussummakin olisi yhteiskunnan kannalta tuottava sijoitus halvan puun kasvatukseen.
Tällaista tuli joskus ehdotettua:
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/vahinkojen-korvaamisesta-niiden-torjuntaan/sivu/25/
Tuohon Planterin teoriaan, että metsäisellä ja etenkin runsaasti mäntyä kasvavalla alueella hirvillä on vara valita mieleisin ruoka. Tietysti silloin syöntipainekin jakaantuu laajalle alueelle. Lähetän toisen kuvasarjan aiheesta.
Jospa ne hirvet vain välttää kivikkoja , jos parempiakin ruokailumaastoja löytyy samalta alueelta.
Kyllä varmaan hirvet kivikoita välttävät. Meillä on vain sen verran vähän kivettömiä maita, ettei kivikkojen välttely helposti onnistu. Jos jotain on syöty, niin usein sitten tienvarresta. Tässäkin olisi voitu syödä suoraan tieltä.
Eikös ainakin tuossa keskimmäisessä kuvassa ole hirven syömiä mäntyjä tienvarressa ?
On joku. Ei ole enempää kelvannut. Tuntuu, että maistettu ja kitkeräksi havaittu.