Aluksi kuvaaa katsoessa näytti,ettäkaatokolon puolella laho olisi pinnallisempaa,heräsi epäily juurenniskan vauriosta.Taitaa olla kuitenkin tavanomainen juuristopeäinen maannousemalaho
Onko muita vaihtoehtoja kuin maannousemasieni?
Omassa metsässämme (Uusimaa) oli paljon pystyyn kuolleita kuusia, mutta niissä syyllinen oli ötökkä: kirjanpainaja. Sen jäljiltä ei sentään lahoa, joten polttopuiksi ne kuuset hyvin vielä kelpaavat.
Lahokuva on hyvä,. kaatokuvana huono. Ammattilaisen olisi kaatokolon jälkeen pitänyt sahata juuren niskat. Niskat ovat revenneet tasaisesti rungon mukaan. Aina ei näin ole, vaan saattaa seurata hallitsematon kaato. Josko sahatessa näkyy lahoa, niin sen tarkempana sietää olla. Olisihän tältäkin kommentilta voitu säästyä, jos repeämät olisi sahattu ennen kuvan ottoa.
Nuori metsämies, kiva että olet samaa mieltä. Juuri tästä kirjoitin, eikä niiden viiltojen tarvitse olla mitään pieniä. Joskus kaadettavien joukossa on tätä tapausta paljon juurekkaampia, jolloin viillotkin ovat isompia.
Minkälaista hallitsematonta kaatoa ensolainen evakko tarkoittaa? Tarkoitatko että lähtee kiertymään tuon niskan ympäri vai kuinka? Olisiko tässä ajanut saman asian syvempi kaatokolo..?
Vai ennemmin sitä että lahossa puussa ei paljon pitopuu pidättele jos se on pönttölaho sisältä. Itselleni on kerran käynyt näin ja täysin yllättäen meni mihin sattuu se puu. Ei tullu katseltua millasta purua raosta lensi.
Touko.
Kaatokolo on juuri oikein tehty. Kuten edellinen kirjoittaja kertoi niin liian syvä kaatokolo, etenkin lahossa, vain pahentaa tilannetta. Kuvaa katsoessa näkee selvästi, että pitopuun olisi helposti saanut sahattua nolliin. Jos kaataja ei vaivaudu sahaamaan juurenniskoja, niin tuloksena voi olla hallitsematon kaato. Puu kaatuu enemmän tai vähemmän tuurillaan jomman kumman juuren puolelle. Tämä oli yksi muutamasta olennaisesta konstista jotka opetetiin 120 opintoviikkoa kurssilla. Ennen kurssia en tätä mieltänyt riittävästi.
Ok, tehdäänkö se viilto kaatokolon tasalle, vai alemmas? Mietin vaan sitä, että kuinka se tehdään, ettei se heikennä pitopuuta leveyssuunnassa tarpeettomasti. Itse olen aina ajatellut että mahdollisimman leveä(leveyssuunnassa) ja reunoilta vahva pitopuu on kaiken a ja o, jotta puu kaatuu haluttuun suuntaan.
Touko.
Kaatokolon alta katkaistaan ”juurenniskat”. Ei siinä hommassa tarvitse ”körmylleen” mennä. Sahaus saa (pitää) olla vino, eli poikittain kyseiseen juureen. Käytännössä homma kyllä erottuu. Jos ei kyseisiä juuria ole, niin ei niitä tarvitse etsimäänkään lähteä. Kyseinen kuva oli riittävän tyypillinen….sahaus olisi ollut paikallaan.
Ensolainen.Kiitos hyvistä vinkeistä!Tiedätkö löytyykö netistä esim.video tai kuvia tarkoittamallesi toimenpiteelle (katkaistaan juurenniskat oikeaoppisesti).Itselläni on vähänlaisesti kokemusta tukkipuun kaadosta ja välillä käy niinkuin kuvassani.
Aluksi kuvaaa katsoessa näytti,ettäkaatokolon puolella laho olisi pinnallisempaa,heräsi epäily juurenniskan vauriosta.Taitaa olla kuitenkin tavanomainen juuristopeäinen maannousemalaho
Mites voisko olla kyseessä mesisieni?Laho nousi n.1,5metriin.
Onko muita vaihtoehtoja kuin maannousemasieni?
Omassa metsässämme (Uusimaa) oli paljon pystyyn kuolleita kuusia, mutta niissä syyllinen oli ötökkä: kirjanpainaja. Sen jäljiltä ei sentään lahoa, joten polttopuiksi ne kuuset hyvin vielä kelpaavat.
Huskun puute
On ajettu joskus juurenniskojen yli, joko juonnettu tai muuten
vain niin siitähän se muannousema alkaa.
Lahokuva on hyvä,. kaatokuvana huono. Ammattilaisen olisi kaatokolon jälkeen pitänyt sahata juuren niskat. Niskat ovat revenneet tasaisesti rungon mukaan. Aina ei näin ole, vaan saattaa seurata hallitsematon kaato. Josko sahatessa näkyy lahoa, niin sen tarkempana sietää olla. Olisihän tältäkin kommentilta voitu säästyä, jos repeämät olisi sahattu ennen kuvan ottoa.
Eikös repäisyä voi ehkäistä sahaamalla pienet viillot kaatokolon sivuille.
Nuori metsämies, kiva että olet samaa mieltä. Juuri tästä kirjoitin, eikä niiden viiltojen tarvitse olla mitään pieniä. Joskus kaadettavien joukossa on tätä tapausta paljon juurekkaampia, jolloin viillotkin ovat isompia.
Minkälaista hallitsematonta kaatoa ensolainen evakko tarkoittaa? Tarkoitatko että lähtee kiertymään tuon niskan ympäri vai kuinka? Olisiko tässä ajanut saman asian syvempi kaatokolo..?
Vai ennemmin sitä että lahossa puussa ei paljon pitopuu pidättele jos se on pönttölaho sisältä. Itselleni on kerran käynyt näin ja täysin yllättäen meni mihin sattuu se puu. Ei tullu katseltua millasta purua raosta lensi.
Touko.
Kaatokolo on juuri oikein tehty. Kuten edellinen kirjoittaja kertoi niin liian syvä kaatokolo, etenkin lahossa, vain pahentaa tilannetta. Kuvaa katsoessa näkee selvästi, että pitopuun olisi helposti saanut sahattua nolliin. Jos kaataja ei vaivaudu sahaamaan juurenniskoja, niin tuloksena voi olla hallitsematon kaato. Puu kaatuu enemmän tai vähemmän tuurillaan jomman kumman juuren puolelle. Tämä oli yksi muutamasta olennaisesta konstista jotka opetetiin 120 opintoviikkoa kurssilla. Ennen kurssia en tätä mieltänyt riittävästi.
Ok, tehdäänkö se viilto kaatokolon tasalle, vai alemmas? Mietin vaan sitä, että kuinka se tehdään, ettei se heikennä pitopuuta leveyssuunnassa tarpeettomasti. Itse olen aina ajatellut että mahdollisimman leveä(leveyssuunnassa) ja reunoilta vahva pitopuu on kaiken a ja o, jotta puu kaatuu haluttuun suuntaan.
Touko.
Kaatokolon alta katkaistaan ”juurenniskat”. Ei siinä hommassa tarvitse ”körmylleen” mennä. Sahaus saa (pitää) olla vino, eli poikittain kyseiseen juureen. Käytännössä homma kyllä erottuu. Jos ei kyseisiä juuria ole, niin ei niitä tarvitse etsimäänkään lähteä. Kyseinen kuva oli riittävän tyypillinen….sahaus olisi ollut paikallaan.
Ensolainen.Kiitos hyvistä vinkeistä!Tiedätkö löytyykö netistä esim.video tai kuvia tarkoittamallesi toimenpiteelle (katkaistaan juurenniskat oikeaoppisesti).Itselläni on vähänlaisesti kokemusta tukkipuun kaadosta ja välillä käy niinkuin kuvassani.
Landwirdschaftliche Dienstleistungen
Laita tuo yuotubeen hakusanaksi
Kiitti vinkistä!Enään ei ole niskat revenneet.