Mikä lienee iskeneen keskellä ojitusaluetta oleviin viiteen mäntyyn? Männyt ovat halkaisijaltaan kymmenen metrin ringissä ja n. 10-15 vuotta sitten niistä on irronnut ympäri runkoa kaarnaa ja muodostunut korot. Korkeus ei selitä hirvien aikaansaannosta, karhun jäljiltä taas olisi rungossa raapaleita…
Keskellä rinkiä on erittäin kostea kohta, voisiko salama ollut iskenyt maahan ja aiheuttanut vauriot?
Ei ole mahdollista, alueen ensiharvennus tehtiin tänä talvena. Ja vauriot ovat eri puolilla runkoja, korkeimmillaan neljässä metrissä. Ja vain männyissä, lähellä olleet kuuset ja koivut normaaleja…
Onkos nuo puut tehneet tavallaan kaksi lähtöä joista toinen kelottuu pois. Itse asiassa huomasin samantyyppistä vikaa istutusmännikössä harvakseltaan. Minusta mutuna ajattelin viittaa jalostuksen geenivirheeseen?
Korot ovat syntyneet (syvyyden perusteella) samaan aikaan ja alimmat lähtevät maan alta, juurenniskojen väleistä. Jotain sienitautiakin pohdin syylliseksi, mutta missään muualla alueella ei vastaavaa ole.
No, näistä tullee mielenkiintoinen jättöpuuryhmä tulevaisuudessa, en aio niitä koskaan kaataa.
Kyllä juuri samalla tavalla oli mullakin ne ongeömapuut, itse katkaisin pinoon. Epälin ensin että istutus virhe mutta tosiaan juuresta asti tuo virhe, elikkä joku kasvuhäiriö geenistössä tms. Ei ravinto kait niin viereisistä puista eroa.
Olisiko mahdollista, että aikanaan ylispuiden korjuussa puut olisivat jääneet kaatuvan puun latvuksen alle ja vahingot olisivat syntyneet siinä yhteydessä.
Sekään ei selitä, alue on ollut avointa suota ja alueella olleet vanhat männyt ovat kaikki edelleen pystyssä aihkimäntyinä. Tämä kohta oli viimeinen käsittelemätön kohta muutaman hehtaarin suokuviolla. Kitukasvuisuus johtuu osaltaan liian harvoista ojaväleistä, tässä kohtaa peräti 80 metriä.
Kuvaajan selän takana, 40 metrin päässä ojan reunalla on 20 metrinen kaistale, jossa suurimmat kuuset ovat kolmen tukin koossa ja pienemmätkin kahden tukin koossa. Kuvaa, kuinka paljon ohutturpeinen kohta voi kasvaa.
Pahkeinen, Hyötelikkö taisi osua oikeaan, kun googletin niin hyvin kuvaava määritelmä löytyi Metlan arkistoista !
”Korojen alla puu on voimakkaasti sinistynyttä tai mustunutta.” -metinfo.
Se onkin sitten mielenkiintoista, mistä tauti on voinut pudota paikalle. Muualla tiluksilla ei vastaavaa ole löytynyt.
Tuohan sorakka oli myös se mun hakkuulla eteentullut tautipuu. Paikka oli rehevä entinen kosteikon reuna joka on nyt sitten kuivunut kun on puut isontuneet. Se oli kuivattanut keskeltä puun, ei sen puoleen kuitupuuksi kyllä kävi.
Minun 20 v räkämännikössäni oli korokkasieni ei sorokka. Korokkaa esiintyy vain pohjoisessa Oulujoki-Oulujärvi rajalta pohjopiseen Lappiin.
Korokkaa oli noin 0,5 m korkeudella maasta melkein joka toisessa männyssä ja enimmmillään se oli kuolettanut puun kasvusolukon puolet ympärysmitasta.
Leimasin hakkuuta varten kaikki korokkatartunnan saaneet poisotetattvaksi.
Korokka oli vain läiskä ymp.10..15cm puun tyvellä ei tuollaisia monta metrejä korkeita koroja.
Sallittakoon vielä tarkennus tuohon korokkaan ja sorokkaan vaikka menisikin liian tieteelliseksi.. Mäntykorokka (Lachnella pini) ja sorokka (Crumenulopsis sororie) ovat eri sieniä.Mäntykorokka tosiaan esiintyy Pohjois-Suomessa. Puun väri kellertävä haavaumassa. Sorokan haavaumassa puuaines tummansininen tai lähes musta.
Mikä lienee iskeneen keskellä ojitusaluetta oleviin viiteen mäntyyn? Männyt ovat halkaisijaltaan kymmenen metrin ringissä ja n. 10-15 vuotta sitten niistä on irronnut ympäri runkoa kaarnaa ja muodostunut korot. Korkeus ei selitä hirvien aikaansaannosta, karhun jäljiltä taas olisi rungossa raapaleita…
Keskellä rinkiä on erittäin kostea kohta, voisiko salama ollut iskenyt maahan ja aiheuttanut vauriot?
Korjuuvaurio.
Ei ole mahdollista, alueen ensiharvennus tehtiin tänä talvena. Ja vauriot ovat eri puolilla runkoja, korkeimmillaan neljässä metrissä. Ja vain männyissä, lähellä olleet kuuset ja koivut normaaleja…
Onkos nuo puut tehneet tavallaan kaksi lähtöä joista toinen kelottuu pois. Itse asiassa huomasin samantyyppistä vikaa istutusmännikössä harvakseltaan. Minusta mutuna ajattelin viittaa jalostuksen geenivirheeseen?
Joku pienialainen ravinnetasapaino ongelma maaperässä, mutta en osaa sanoa mikä
Korot ovat syntyneet (syvyyden perusteella) samaan aikaan ja alimmat lähtevät maan alta, juurenniskojen väleistä. Jotain sienitautiakin pohdin syylliseksi, mutta missään muualla alueella ei vastaavaa ole.
No, näistä tullee mielenkiintoinen jättöpuuryhmä tulevaisuudessa, en aio niitä koskaan kaataa.
Kyllä juuri samalla tavalla oli mullakin ne ongeömapuut, itse katkaisin pinoon. Epälin ensin että istutus virhe mutta tosiaan juuresta asti tuo virhe, elikkä joku kasvuhäiriö geenistössä tms. Ei ravinto kait niin viereisistä puista eroa.
Nämä rungot ovat syntyneet luontaisesti 50-luvulla ojitetulle suoalueelle. Eli istutusvirheet on pois vaihtoehdoista.
Olisiko mahdollista, että aikanaan ylispuiden korjuussa puut olisivat jääneet kaatuvan puun latvuksen alle ja vahingot olisivat syntyneet siinä yhteydessä.
Sekään ei selitä, alue on ollut avointa suota ja alueella olleet vanhat männyt ovat kaikki edelleen pystyssä aihkimäntyinä. Tämä kohta oli viimeinen käsittelemätön kohta muutaman hehtaarin suokuviolla. Kitukasvuisuus johtuu osaltaan liian harvoista ojaväleistä, tässä kohtaa peräti 80 metriä.
Kuvaajan selän takana, 40 metrin päässä ojan reunalla on 20 metrinen kaistale, jossa suurimmat kuuset ovat kolmen tukin koossa ja pienemmätkin kahden tukin koossa. Kuvaa, kuinka paljon ohutturpeinen kohta voi kasvaa.
Ihan vähemmän valistunut arvaus. Jotenkin vain tulee mieleen sienitauti. Sorokka.
Pahkeinen, Hyötelikkö taisi osua oikeaan, kun googletin niin hyvin kuvaava määritelmä löytyi Metlan arkistoista !
”Korojen alla puu on voimakkaasti sinistynyttä tai mustunutta.” -metinfo.
Se onkin sitten mielenkiintoista, mistä tauti on voinut pudota paikalle. Muualla tiluksilla ei vastaavaa ole löytynyt.
Tuohan sorakka oli myös se mun hakkuulla eteentullut tautipuu. Paikka oli rehevä entinen kosteikon reuna joka on nyt sitten kuivunut kun on puut isontuneet. Se oli kuivattanut keskeltä puun, ei sen puoleen kuitupuuksi kyllä kävi.
Anteeksi joudun korjaamaan kommenttiani.
Minun 20 v räkämännikössäni oli korokkasieni ei sorokka. Korokkaa esiintyy vain pohjoisessa Oulujoki-Oulujärvi rajalta pohjopiseen Lappiin.
Korokkaa oli noin 0,5 m korkeudella maasta melkein joka toisessa männyssä ja enimmmillään se oli kuolettanut puun kasvusolukon puolet ympärysmitasta.
Leimasin hakkuuta varten kaikki korokkatartunnan saaneet poisotetattvaksi.
Korokka oli vain läiskä ymp.10..15cm puun tyvellä ei tuollaisia monta metrejä korkeita koroja.
Tässä tuo Metinfon linkki.
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/lapini-n.htm
Sallittakoon vielä tarkennus tuohon korokkaan ja sorokkaan vaikka menisikin liian tieteelliseksi.. Mäntykorokka (Lachnella pini) ja sorokka (Crumenulopsis sororie) ovat eri sieniä.Mäntykorokka tosiaan esiintyy Pohjois-Suomessa. Puun väri kellertävä haavaumassa. Sorokan haavaumassa puuaines tummansininen tai lähes musta.
tarkemmin katsottuna nuohan ovat naaras mäntyjä