Nävertäjät syövät uusia vuosikasvaimia ytimestä, eli puuhaavat latvustossa aiheuttaen mäntyjen harsuuntumista – jos minä oikein muistan. Juuri niiden takia kuoripäällistä mäntyä ei saa varastoida mäntymetsän välittömässä läheisyydessä. Nuo jäljet eivät ole nävertäjän tekemiä. Ajelin Äänekoskella ja siellä on tehtaan lähellä harsulatvaista mäntyä yllikyllin.
Harvemmin näkee männyssä tuon tapaisia viimekesäisiä vuosikasvaimia. Jäljet ovat varmaan rungon vastakkaisella puolella samanlaiset, syntyneet ilveksen tai vastaavan kynsistä, kun se on kiivennyt oravanpesälle.
Joo, ilveksen jälkiä niiden täytyy olla , kun ei voi olla ensin ehdotetun ötökän jälkiä. Mutta miksi sillä ilveksellä on toistakymmentä kynttä vierivieressä?
Metsänhoito
Semonenkin ötökkä on olemassa kuin vaakanävertäjä. Tai sitten toinen veikkaus on tikka.
Palokärki. Koputtelee onko ketään kotona.
Nävertäjät syövät uusia vuosikasvaimia ytimestä, eli puuhaavat latvustossa aiheuttaen mäntyjen harsuuntumista – jos minä oikein muistan. Juuri niiden takia kuoripäällistä mäntyä ei saa varastoida mäntymetsän välittömässä läheisyydessä. Nuo jäljet eivät ole nävertäjän tekemiä. Ajelin Äänekoskella ja siellä on tehtaan lähellä harsulatvaista mäntyä yllikyllin.
Näyttää vahvasti vaakanävertäjän emokäytävän mallisilta. Onko kuoren alla ”lokin muotoinen” käytävä pintapuussa?
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/kuvadocs/kh44-3.htm
Harvemmin näkee männyssä tuon tapaisia viimekesäisiä vuosikasvaimia. Jäljet ovat varmaan rungon vastakkaisella puolella samanlaiset, syntyneet ilveksen tai vastaavan kynsistä, kun se on kiivennyt oravanpesälle.
Joo, ilveksen jälkiä niiden täytyy olla , kun ei voi olla ensin ehdotetun ötökän jälkiä. Mutta miksi sillä ilveksellä on toistakymmentä kynttä vierivieressä?
Se on kiivennyt myös alas!
Pa skan marjat mikään ilves ole jälkiä jättänyt . Sen näkee jo sokeahko reettakin.
Ahma sitten, taikka Näätä!