Tosiaan tyvitervasta itsekin epäilin.Kuviolle tehtiin 1996 talvella päätehakkuu.?Maapohja männylle hivenen liian rehevä,,kuivahko kangas.Sen tiedän,että isoisäni suunnitteli kuviolle pellonraivausta 1930-luvulla.Ojiakin on kaivettu
Eikös tuo tyvitervas ole levinnyt Pirkanmaalle vasta 1900-luvun viimevuosina
Mitähännoille kuolleille ja kuolemassa oleville puille pitäisi tehdä?Leviääkö edelleen terveisiin puihin?Alue on aarin kokoinen ja sairastuneita puita n 10kpl
Itse olen joskus hakannut isännälle noita puita motolla. Sillä oli niitä tasaisesti 2 ha alueella, joten aika paljon oli puita kuolemassa. Hänen mukaan tauti leviää ja sen vuoksi puut poistetiin. Suosittelen samaa.
Juuritervasta eniten hikevillä hietakankailla.
Leviään etenkin havupuita tappaen, etenee hitaasti vuosi vuodelta puiden juurienkautta. Katajat ruskettuu ensin.
Saastunta tullut aikoinaan kesähakkuun yhteydessä tai tuulenkaatojen kautta.
Meidän metsiin tartutettu 50-luvun lopulla, kun hakattu kesällä nuorista männiköistä ns.egyptin-parrua.
Silloin ei vielä ymmärretty mitä vahinkoa saatiin aikaan ja kaikki ei ymmärrä vieläkään.
Metsäalan lehdissä metsäpäälliköt mainostaa..”juuri nyt kysyntää etenkin kesähakkuu kohteille ”
Käytännössä mahdoton hävittää maasta.
Sellainen tuntuma , että saastunta etenee hitaammin ,kun antaa vikaiten mäntyjen olla juurillaan ,kunnes viimeinen vihreä neulanen putoaa, sitten pois pinoon.
Meilla pahimpia kohteita jouduttu uusimaan jo koivulle.
Koko alue aukoksi, mieluusti kulotus. Koivun istutus.
On katsottu pellonmetsitysalue, jossa on ollut kolme koealaa, Mänty, Koivu ja lehtikuusi.
Mäntyalue (n. hehtaari, kaikissa puissa tyvitervastauti)
Raudus upea, täydellinen koivikko. Lehtikuusi järeitä runkoja, mutta epätasainen metsä.
Kaikki alat samanlaisia ja saman kokoisia.
Uudistusaloilla kannattaisi tehdä kulotus, kunhan aukko olisi riittävän iso, mitä isompi sen parempi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Onko laajat alueet. vai yksitäiset puut. Ettei vain olisi mäntytauti.
Kolmevuotta sitten oli muutama pystyyn kuollut männyntaimi(kylvetty männylle 1998).Nyt viereisiä puita kuolemassa.
Tyypillinen tyvitervastaudin tappama nuori mänty.
Sulanmaan hakkuissa levitetty tauti metsään.
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/manty-tyvitervas.htm
Tosiaan tyvitervasta itsekin epäilin.Kuviolle tehtiin 1996 talvella päätehakkuu.?Maapohja männylle hivenen liian rehevä,,kuivahko kangas.Sen tiedän,että isoisäni suunnitteli kuviolle pellonraivausta 1930-luvulla.Ojiakin on kaivettu
Eikös tuo tyvitervas ole levinnyt Pirkanmaalle vasta 1900-luvun viimevuosina
Mitähännoille kuolleille ja kuolemassa oleville puille pitäisi tehdä?Leviääkö edelleen terveisiin puihin?Alue on aarin kokoinen ja sairastuneita puita n 10kpl
Itse olen joskus hakannut isännälle noita puita motolla. Sillä oli niitä tasaisesti 2 ha alueella, joten aika paljon oli puita kuolemassa. Hänen mukaan tauti leviää ja sen vuoksi puut poistetiin. Suosittelen samaa.
Juuritervasta eniten hikevillä hietakankailla.
Leviään etenkin havupuita tappaen, etenee hitaasti vuosi vuodelta puiden juurienkautta. Katajat ruskettuu ensin.
Saastunta tullut aikoinaan kesähakkuun yhteydessä tai tuulenkaatojen kautta.
Meidän metsiin tartutettu 50-luvun lopulla, kun hakattu kesällä nuorista männiköistä ns.egyptin-parrua.
Silloin ei vielä ymmärretty mitä vahinkoa saatiin aikaan ja kaikki ei ymmärrä vieläkään.
Metsäalan lehdissä metsäpäälliköt mainostaa..”juuri nyt kysyntää etenkin kesähakkuu kohteille ”
Käytännössä mahdoton hävittää maasta.
Sellainen tuntuma , että saastunta etenee hitaammin ,kun antaa vikaiten mäntyjen olla juurillaan ,kunnes viimeinen vihreä neulanen putoaa, sitten pois pinoon.
Meilla pahimpia kohteita jouduttu uusimaan jo koivulle.
Empä ole nähnyt harmaakaristeen tappavan mäntyjä.
Koko alue aukoksi, mieluusti kulotus. Koivun istutus.
On katsottu pellonmetsitysalue, jossa on ollut kolme koealaa, Mänty, Koivu ja lehtikuusi.
Mäntyalue (n. hehtaari, kaikissa puissa tyvitervastauti)
Raudus upea, täydellinen koivikko. Lehtikuusi järeitä runkoja, mutta epätasainen metsä.
Kaikki alat samanlaisia ja saman kokoisia.
Uudistusaloilla kannattaisi tehdä kulotus, kunhan aukko olisi riittävän iso, mitä isompi sen parempi.