Tuleeko tähän niitä hiilensidontataimia valtion tuella. Ainakin ehdot täyttävältä näyttää. Voisihan ensin yhden kesän vaikka kauraa kasvattaa kun on kuvassa musta mullikko.
Kuvassa näkyy 2/3 osaa alueesta, kolmannes jää kuvaajan selän taakse. Osalla alueesta turpeen nosto on loppunut jo jokin aika sitten. Voi olla vuosia. Vesakoituminen on ollut aika vähäistä. Ja niin on ollut heinittyminenkin.
On siinä työtä. Alueella on jonkin verran kymmenien senttien mittaista taimiainesta, ja myös aivan pientä sirkkataimea. Mäntyä siis. Liikaahan taimia ei saa entuudestaan olla, tai ei mene metsitystuen piiriin. Ei projektissa ilman metsitystukea mitään järkeä olisi. Toki tukijärjestelmä näkyi myös hankintahinnassa. Vapohan se on ollut metsitystuen suurin hyötyjä. Oli iso metsitettävien alueiden myyntiohjelma päällä kun tuki lanseerattiin.
Näitä tehtiin joskus aikoja sitten erään sellufirman maille metsityksenä testi mielessä kymmenisen vuotta sitten. Joku koivun ja männyn tappi kasvaa siellä täällä.
Luontainen metsäpohja puuttuu eli kyllä siinä ongelmia aivan millä puulajilla tahansa on lähteä hyvään kasvuun. Sienitoiminta pitää viriä ja ehkä ravinnevinoutumaakin aika paljon. Eka puupolvi saattaa olla vähän sitä ja tätä mutta seuraavasta jo alkaa metsäkin tulla.
Jees kertoo asiaa. Turve on erittäin hygieninen materiaali – käytönnössä steriili. Saattaisi olla iso apu männynkasvulle, jos taimien mukana saisi riittävästi sienijuurta paakussa.
Naapurikuvassa on Argrow-käsiteltyä istutusta. Voisiko sienijuuresta ja näistä kasvuhormoneista olla apua turvesoiden metsityksiin?
Tuo sienikysymys on mielenkiintoinen. Sienirihmaston lisääminen puuntaimeen on uusi keksintö. Luke on asiaa tutkinut ja kehitellyt yhdessä Kääpä Biotech Oy:n kanssa. En ole ainakaan kuullut, että olisi jo tuotteistettu.
Erittäin hieno asia jos ei paljon taimen hintaa nosta. Kyllähän se nopeasti juuriston lähiympäristön rihmoittaa ja siten parantaa huomattavasti kasvupohjan toimivuutta. Tuossa yhteydessä jopa parin lannoitenapin painaminen juuripaakkuun olisi kovastikkin kasvuunlähtöä piristävä vaikutus. Olisko tuota aika tasaiseksi lanattua pohjaa mitenkään mahdollista pökkyröirä taimien alustalta?
Jo avojuuritaimien aikaan tunnettiin Mykorritsan vaikutus = Puu ei kasva ilman niitä. Sienirihmasto eleli taimitarhalla mullassa ja siirtyi juuriston mukana olevan mullan mukana istutuskuoppaan. En nukkunut Raatikais-Villen oppitunneilla, vaan imin tiedon, jota hän meille ammansi.
Männylle, kuuselle ja koivulle on periaatteessa omat – parhaiten sopivat mykorritsat, eli niitä ei pitäisi sekoittaa.
Nythän on alettu sienirihmastoa lisäämään myös paakkutaimiin, sellaisilla taimitarhoilla, jotka ovat seuranneet kehitystä.
Otaksun, että kuvan kaltaisilla loppuunkalvetuilla turvesoilla ei ole Mykorritsaa juurikaan, vaan se pitää sinne tavalla tai toisella saada. Käytännössä ei kannata istuttaa taimia ”Puhtaaseen” maastoon.
Kuten sanoin: Ennen avojuuritaimien mullassa oli Mykorritsaa. Raatikais-Ville varoitteli juurien liiallisesta vedessä lontraamisesta, jotkut kun valeistuttivat taimet veteen.
Ottakaa selvää netistä, kyllä sieltä paljastuu sekin taimituottaja, jonka paakkutaimiin on Mykorritsat istutettu.
Hieman omatoimisuutta – sitä esim koulutuksessa on nuoremmille henkilöille painotettu, esim kotitehtävien myötä. Ja päälle tentti – onko asia ymmärretty.
Olisipa hyvä kuulla nykyisten taimitarhojen ja taimitutkijoiden kommentteja mykorritsasta ja niiden määrän lisäämisestä paakkutaimille.
Jos kasvattaisin itse metäpuutaimia, sekoittaisin perusturvemultaan kunttakompostia ja samalla kompostoitunutta lahonnutta puuta (hakekomposti – havupuuhakekomposti). Taatusti paremmat lähtökohdat mykorritsan kehittymiselle kuin steriili kasvuturve.
Tuohon jos saisi mukaan vielä argrowta tms vastaavaa, niin luulisi taimien lähtevän kasvuun.
Yksi jo mainittu vaihtoehto entisille turvesuopohjille on yksi sukupolvi lehtipuuta.
Puurtaja, tarkoitin juuri lisäämistä taimen kasvualustaan, eli metsäpuun taimien osalta turpeeseen.
Raatikais-Ville on ollut jäljillä – ja aikaansa edellä. Koska olen jo vuosikauden kasvattanut kaikki taimet itse, tämä kysymys on erityisen mielenkiintoinen. Ei olisi mikään temppu pyörittää kasvatusalusta (siis turve) esim. betonimyllyssä ja lisätä sekaan sienirihmastoa. Turvesuo on tarkoitus metsittää männyntaimilla, ja mänty on puulajina kaikkein riippuvaisin mykorritsoista.
Kuitupuunkasvattaja, lähetin juuri asiasta kysymyksen asiaan perehtyneelle Luken tutkijalle, Taina Pennaselle. Katsotaan vastaako mitään. Luin, että jotkut sienet voivat jopa haitata taimen kehitystä. Mutta jos mäntyä meinaa istuttaa, niin varmaankin joku mäntykankaan humus voisi toimia.
Kokeilin ArGrowta viime kevään istutuksista. Liian aikaista vielä vetää mitään johtopäätöksiä. Mutta kun kasvattelen omat taimet itse, niin rakeethan tietty olisi järkevintä lisätä jo sinne paakkutaimen kasvualustan sekaan. Jää istuttaessa yksi työvaihe pois. Meillä kun ei ollut sellaista oikeaa annostelijalla varustettua pottiputkea, niin työlästähän se oli. Kyse toki olikin vaan kokeilusta.
Metsänhoitaja Vilho.E Raatikainen oli monipuolinen tietomies Evon metsäoppilaitoksella eläkepäiviinsä asti. Johti Metsätyökoulun toimintaa ja samalla sekaantui myös konetouhuihin . Oli siitä poikkeuksellinen metsänhoitaja, että oli kaikissa toiminnoissa mukana – Kulotuksista puuntuottamiseen ja tientekoon asti. Kokeili myös moottorikelkalla tukinajoa.
Äijästä näkyi kinoksen sisältä vain kypärä, kun kelkka ei kuormalla kääntynytkään, vaan rysähti n. 15 cm paksun kuusen tyveen ja koko lumikuorma valahti kelkan ja Villen päälle. Kasasta kuului armoton nauru, kun Ville otti lumikuorman vastaan.
Kyllä metsänhoitajat jo ksata vuotta sitten tiesi Mykorritsan tehtävän metsässä.
Minä vain olen luullut, että KAIKKI tietävät sen jo nykypäivinä.
Tässä on tullut erinäisiä hehtaareja metsitettyä omia kivennäismaiden peltoja ja hyvin ovat kasvaneet ilman sienilisäystä. Samoin kuivattujen järvien pohjamurakkopelloilla. Sienten itiöt leviävät pääasiassa ilman mukana ja niitä on kesäkelillä kaikkialla. Kesäaikaisissa hakkuissa on ongelma juuri ilman mukana leviävät juurikääpäitiöt. Samalla tavalla ne leviävät hyötymykorritsatkin.
Anton oikeassa kyllä. Ilmastahan ne itiöt leviävät mutta itiöstä on vielä pitkä matka sienirihmastoon. Paljon nopeampi tapa olisi valmis rihmasto oikeaa mykorritsaa. Ilmasta tulee myös noita ei-toivottuja jotka voivat saada jopa voiton maaperässä ja huonolaatuisuus näkyy aikanaan lahona tyvellä.
On eri sienilajeja, jotka toimivat symbioosissa eri puulajin kanssa parhaiten. Voi olla, että esim joillakin männikkökankailla on syystä tai toisesta valtasienenä joku sellainen rousku, joka jopa heikentää männyn kasvua.
Näinkin kuulemma on, eli taimitarhalla tehty lisäys lienee varmin tapa saada HETI oikea sienirihmasto.
Joku laaja turvesuo saattaa kestää vuosikausia lähes mahona siksi, että siellä ei ole oikeanlaisia mykiäisiä juuristossa.
On kuulemma löytynyt sellainen sieni, joka estää kuusen tyvilahon leviämistä kuusikossa, mutta sen tutkiminen / kokeileminen on vielä alkutaipaleella.
Tuhkahan on hyvä neutraloija happamaan turpeeseen mutta siinä ei ole ravinteita eikä sienirihmastoa joka hajottaisi ravinteet puun käyttöön. Ei haittaa tietenkään mutta ei pelkästään riitä.
Itsekin oletin, että tuhkanlevitys riittäisi männyn istutustaimikon aikaansaamiseksi. Meinaatteko, että turvekentän metsityksen onnistumisen varmistaminen voisi vaatia istutuksen yhteydessä Argrow tai Biolan RootGrow Mykorritsa rakeita pottiputkeen taimien juureen? Mielelläni kuulisin asiasta kommentteja. Itsellänikin olisi turvesuokentän istutus keväällä ohjelmassa.
Miten niin ei ole ravinteita. Niitähän siinä nimenomaan on paitsi typpeä mutta sitähän on turpeessa. Ja miten niin ei ole sienirihmastoja. Luuleeko Jessi ettei niitä rihmaston basillin kokoisia pätkiä sinne lentele ympäröivista metsista kun turvetta parikymmentä vuotta ohuina siivuina irroitellaaan – ajoneuvotkin niitä levittävät. Steriilinkö luulet turbesuon olevan. Ojiakin mokomat ovat sinne tonkineet
Kääpä Biotech – tai jotain sinnepäin on yhtiö, joka tuottaa Mykorritsalla varustettuja taimia. En tiedä, saako sieltä tälle keväälle enää tilaamallakaan oikeita taimia, mutta jos saa, niin pieni satsaus kunnon aloitukseen lienee hyvinkin kannattavaa.
Kuusella, männyllä ja koivulla on parhaat sienet ovat kaikilla erimerkkisiä. Tuollaisella ohueksi kalvetulla turvesuolla oikea maanmuokkaus voisi ehkä olla aika syvältäkin koukattu kääntömätästys ja joka paakku tiivistettynä. Kun pintaan nousee kivennäismaa, siitä ei varmaan ole haittaa.
No juuri noin. Syvältä haetut mättään pohjat ja sieltä löytyy kasvun eväät. En kyllä steriilistä turpeesta alkaisi mielikuvilla kasvua loihtia. Turpeen tuhkaus vaatisi valtavan määrän tuhkaa ennenkuin siitä olisi todella mainittavaa hyötyä. Kun tyhjään pohjustat määrät tarvittaisiin runsaina. Ja ei niitä sienirihmastoja kyllä mistään lentele, siivet puuttuu.
Ohjeita turvesuon pohjan metsittämiseen.
Sivulla 8 kuva, jossa vain lannoitetun pohjan taimet lähteneet kasvuun.
Sivulta 15 lainaus: ”””Ohutturpeisilla kohteilla tuhkalannoituksen vaihtoehtona on ojitusmätästys, jossa kiven-näismaasta saadaan ravinteita puiden juurten ulottuville. ””””
Tuhkalannoitus ja heinäntorjunta ensin. Sitten muokkaus sen mukaan minkälainen taimikko halutaan.
Kyllä mykorritsoista on tiedetty jo vuosikymmenet. Maaperän hiilivaraston vetäminen tähänkin (!) yhteyteen on hieman erikoista, ottaen huomioon että artikkelin mukaan taimeen ympätty sienilaji säilyy siinä vain muutaman vuoden ja korvautuu sitten toisilla lajeilla.
Linkissä ei mainintaa puiden lyhytaikaisista hienojuurista, jotka ovat yhdysside puiden juurten ja sienirihmaston välissä.
Sienirihmaston sanotaan lisäävän hiiltä maaperään, mutta niitä ei lasketa metsien hiilinieluun mukaan Lulucf-asetuksen mukaan. Pelkästään puun biomassa.
Luke on vaatinut hienojuuria mukaan metsien hiilinielulaskentaan. Ne tunnetaan riittävän hyvin.
Luken Ilvesniemi laskee niin hienojuuret kuin sienirihmaston plus muunkin maaperän eliöstön ja mikrobit mukaan metsien hiilinieluun periaatteella 40%/60%.
Sienisymbioosin merkitys on, että sienet auttavat puuta ottamaan maaperästä ravinteita. Erityisesti fosforin hyödyntämisessä sienillä on iso merkitys. Mutta jotta ne sienetkään voivat avustaa ravinteiden otossa, niitä ravinteita täytyy olla. Tämä turvesuo on tyypillinen vanha turpeenottoalue. Typpeä on riittävästi, mutta kaliumista ja fosforista on puutetta. Lannoitus on siten välttämätön. Tuhkalannoitus on nimenomaan kustannustehokkain tapa lannoittamiseen. Toki lannoitetta menee paljon, 3000 kg hehtaarille.
Koska kasvatan istuttamani taimet pääosin itse, minulla on mahdollisuus vaikuttaa kasvualustan koostumukseen. Tarkoitus on nyt kokeilla sienirihmastojen lisäämistä paakkutaimien turpeeseen. Sain asiasta neuvoja Luken tutkijalta.
Metsänhoito
Tuleeko tähän niitä hiilensidontataimia valtion tuella. Ainakin ehdot täyttävältä näyttää. Voisihan ensin yhden kesän vaikka kauraa kasvattaa kun on kuvassa musta mullikko.
Näin on tarkoitus. Ja niin pian kuin mahdollista!
Siinä on työtä ennen kuin metsä kasvaa. Aika otollinen kasvualusta lehtipuulle/pajulle. Jota tulee varmasti paljon.
Kuvassa näkyy 2/3 osaa alueesta, kolmannes jää kuvaajan selän taakse. Osalla alueesta turpeen nosto on loppunut jo jokin aika sitten. Voi olla vuosia. Vesakoituminen on ollut aika vähäistä. Ja niin on ollut heinittyminenkin.
On siinä työtä. Alueella on jonkin verran kymmenien senttien mittaista taimiainesta, ja myös aivan pientä sirkkataimea. Mäntyä siis. Liikaahan taimia ei saa entuudestaan olla, tai ei mene metsitystuen piiriin. Ei projektissa ilman metsitystukea mitään järkeä olisi. Toki tukijärjestelmä näkyi myös hankintahinnassa. Vapohan se on ollut metsitystuen suurin hyötyjä. Oli iso metsitettävien alueiden myyntiohjelma päällä kun tuki lanseerattiin.
Näitä tehtiin joskus aikoja sitten erään sellufirman maille metsityksenä testi mielessä kymmenisen vuotta sitten. Joku koivun ja männyn tappi kasvaa siellä täällä.
Luontainen metsäpohja puuttuu eli kyllä siinä ongelmia aivan millä puulajilla tahansa on lähteä hyvään kasvuun. Sienitoiminta pitää viriä ja ehkä ravinnevinoutumaakin aika paljon. Eka puupolvi saattaa olla vähän sitä ja tätä mutta seuraavasta jo alkaa metsäkin tulla.
Jees kertoo asiaa. Turve on erittäin hygieninen materiaali – käytönnössä steriili. Saattaisi olla iso apu männynkasvulle, jos taimien mukana saisi riittävästi sienijuurta paakussa.
Naapurikuvassa on Argrow-käsiteltyä istutusta. Voisiko sienijuuresta ja näistä kasvuhormoneista olla apua turvesoiden metsityksiin?
Tuo sienikysymys on mielenkiintoinen. Sienirihmaston lisääminen puuntaimeen on uusi keksintö. Luke on asiaa tutkinut ja kehitellyt yhdessä Kääpä Biotech Oy:n kanssa. En ole ainakaan kuullut, että olisi jo tuotteistettu.
Erittäin hieno asia jos ei paljon taimen hintaa nosta. Kyllähän se nopeasti juuriston lähiympäristön rihmoittaa ja siten parantaa huomattavasti kasvupohjan toimivuutta. Tuossa yhteydessä jopa parin lannoitenapin painaminen juuripaakkuun olisi kovastikkin kasvuunlähtöä piristävä vaikutus. Olisko tuota aika tasaiseksi lanattua pohjaa mitenkään mahdollista pökkyröirä taimien alustalta?
Jo avojuuritaimien aikaan tunnettiin Mykorritsan vaikutus = Puu ei kasva ilman niitä. Sienirihmasto eleli taimitarhalla mullassa ja siirtyi juuriston mukana olevan mullan mukana istutuskuoppaan. En nukkunut Raatikais-Villen oppitunneilla, vaan imin tiedon, jota hän meille ammansi.
Männylle, kuuselle ja koivulle on periaatteessa omat – parhaiten sopivat mykorritsat, eli niitä ei pitäisi sekoittaa.
Nythän on alettu sienirihmastoa lisäämään myös paakkutaimiin, sellaisilla taimitarhoilla, jotka ovat seuranneet kehitystä.
Otaksun, että kuvan kaltaisilla loppuunkalvetuilla turvesoilla ei ole Mykorritsaa juurikaan, vaan se pitää sinne tavalla tai toisella saada. Käytännössä ei kannata istuttaa taimia ”Puhtaaseen” maastoon.
Jätkä, meinaatko oikeasti että jossain taimitarhoilla oikeasti lisätään jo sienirihmastoa taimiin?
Ei välttämättä tarvi lisätä, voi olla valmiiksi lisättynä multaan jo. Saa kaupastakin säkeissä
Kuten sanoin: Ennen avojuuritaimien mullassa oli Mykorritsaa. Raatikais-Ville varoitteli juurien liiallisesta vedessä lontraamisesta, jotkut kun valeistuttivat taimet veteen.
Ottakaa selvää netistä, kyllä sieltä paljastuu sekin taimituottaja, jonka paakkutaimiin on Mykorritsat istutettu.
Hieman omatoimisuutta – sitä esim koulutuksessa on nuoremmille henkilöille painotettu, esim kotitehtävien myötä. Ja päälle tentti – onko asia ymmärretty.
Olisipa hyvä kuulla nykyisten taimitarhojen ja taimitutkijoiden kommentteja mykorritsasta ja niiden määrän lisäämisestä paakkutaimille.
Jos kasvattaisin itse metäpuutaimia, sekoittaisin perusturvemultaan kunttakompostia ja samalla kompostoitunutta lahonnutta puuta (hakekomposti – havupuuhakekomposti). Taatusti paremmat lähtökohdat mykorritsan kehittymiselle kuin steriili kasvuturve.
Tuohon jos saisi mukaan vielä argrowta tms vastaavaa, niin luulisi taimien lähtevän kasvuun.
Yksi jo mainittu vaihtoehto entisille turvesuopohjille on yksi sukupolvi lehtipuuta.
Puurtaja, tarkoitin juuri lisäämistä taimen kasvualustaan, eli metsäpuun taimien osalta turpeeseen.
Raatikais-Ville on ollut jäljillä – ja aikaansa edellä. Koska olen jo vuosikauden kasvattanut kaikki taimet itse, tämä kysymys on erityisen mielenkiintoinen. Ei olisi mikään temppu pyörittää kasvatusalusta (siis turve) esim. betonimyllyssä ja lisätä sekaan sienirihmastoa. Turvesuo on tarkoitus metsittää männyntaimilla, ja mänty on puulajina kaikkein riippuvaisin mykorritsoista.
Kuitupuunkasvattaja, lähetin juuri asiasta kysymyksen asiaan perehtyneelle Luken tutkijalle, Taina Pennaselle. Katsotaan vastaako mitään. Luin, että jotkut sienet voivat jopa haitata taimen kehitystä. Mutta jos mäntyä meinaa istuttaa, niin varmaankin joku mäntykankaan humus voisi toimia.
Kokeilin ArGrowta viime kevään istutuksista. Liian aikaista vielä vetää mitään johtopäätöksiä. Mutta kun kasvattelen omat taimet itse, niin rakeethan tietty olisi järkevintä lisätä jo sinne paakkutaimen kasvualustan sekaan. Jää istuttaessa yksi työvaihe pois. Meillä kun ei ollut sellaista oikeaa annostelijalla varustettua pottiputkea, niin työlästähän se oli. Kyse toki olikin vaan kokeilusta.
Metsänhoitaja Vilho.E Raatikainen oli monipuolinen tietomies Evon metsäoppilaitoksella eläkepäiviinsä asti. Johti Metsätyökoulun toimintaa ja samalla sekaantui myös konetouhuihin . Oli siitä poikkeuksellinen metsänhoitaja, että oli kaikissa toiminnoissa mukana – Kulotuksista puuntuottamiseen ja tientekoon asti. Kokeili myös moottorikelkalla tukinajoa.
Äijästä näkyi kinoksen sisältä vain kypärä, kun kelkka ei kuormalla kääntynytkään, vaan rysähti n. 15 cm paksun kuusen tyveen ja koko lumikuorma valahti kelkan ja Villen päälle. Kasasta kuului armoton nauru, kun Ville otti lumikuorman vastaan.
Kyllä metsänhoitajat jo ksata vuotta sitten tiesi Mykorritsan tehtävän metsässä.
Minä vain olen luullut, että KAIKKI tietävät sen jo nykypäivinä.
Tässä on tullut erinäisiä hehtaareja metsitettyä omia kivennäismaiden peltoja ja hyvin ovat kasvaneet ilman sienilisäystä. Samoin kuivattujen järvien pohjamurakkopelloilla. Sienten itiöt leviävät pääasiassa ilman mukana ja niitä on kesäkelillä kaikkialla. Kesäaikaisissa hakkuissa on ongelma juuri ilman mukana leviävät juurikääpäitiöt. Samalla tavalla ne leviävät hyötymykorritsatkin.
Lukijoiden kuvista löytyy yksi pellonmetsityskuva vuodelta 2015, metsitetty 2003.
Anton oikeassa kyllä. Ilmastahan ne itiöt leviävät mutta itiöstä on vielä pitkä matka sienirihmastoon. Paljon nopeampi tapa olisi valmis rihmasto oikeaa mykorritsaa. Ilmasta tulee myös noita ei-toivottuja jotka voivat saada jopa voiton maaperässä ja huonolaatuisuus näkyy aikanaan lahona tyvellä.
On eri sienilajeja, jotka toimivat symbioosissa eri puulajin kanssa parhaiten. Voi olla, että esim joillakin männikkökankailla on syystä tai toisesta valtasienenä joku sellainen rousku, joka jopa heikentää männyn kasvua.
Näinkin kuulemma on, eli taimitarhalla tehty lisäys lienee varmin tapa saada HETI oikea sienirihmasto.
Joku laaja turvesuo saattaa kestää vuosikausia lähes mahona siksi, että siellä ei ole oikeanlaisia mykiäisiä juuristossa.
On kuulemma löytynyt sellainen sieni, joka estää kuusen tyvilahon leviämistä kuusikossa, mutta sen tutkiminen / kokeileminen on vielä alkutaipaleella.
Tuhkaahan sitä pitää pistää entisille turpeenottoaloille. Sen vaikutuksesta löytyy kyllä kuvia koealoilta kun nettiä vähän vaivautuu selaamaan.
Tuhkahan on hyvä neutraloija happamaan turpeeseen mutta siinä ei ole ravinteita eikä sienirihmastoa joka hajottaisi ravinteet puun käyttöön. Ei haittaa tietenkään mutta ei pelkästään riitä.
Itsekin oletin, että tuhkanlevitys riittäisi männyn istutustaimikon aikaansaamiseksi. Meinaatteko, että turvekentän metsityksen onnistumisen varmistaminen voisi vaatia istutuksen yhteydessä Argrow tai Biolan RootGrow Mykorritsa rakeita pottiputkeen taimien juureen? Mielelläni kuulisin asiasta kommentteja. Itsellänikin olisi turvesuokentän istutus keväällä ohjelmassa.
Tuo Jees:n kommentti on totta. Tuhka on hyvä olla terästettynä hivenillä. Saattaahan nuo sienirihmastot olla hyödyllisiä.
Miten niin ei ole ravinteita. Niitähän siinä nimenomaan on paitsi typpeä mutta sitähän on turpeessa. Ja miten niin ei ole sienirihmastoja. Luuleeko Jessi ettei niitä rihmaston basillin kokoisia pätkiä sinne lentele ympäröivista metsista kun turvetta parikymmentä vuotta ohuina siivuina irroitellaaan – ajoneuvotkin niitä levittävät. Steriilinkö luulet turbesuon olevan. Ojiakin mokomat ovat sinne tonkineet
Kääpä Biotech – tai jotain sinnepäin on yhtiö, joka tuottaa Mykorritsalla varustettuja taimia. En tiedä, saako sieltä tälle keväälle enää tilaamallakaan oikeita taimia, mutta jos saa, niin pieni satsaus kunnon aloitukseen lienee hyvinkin kannattavaa.
Kuusella, männyllä ja koivulla on parhaat sienet ovat kaikilla erimerkkisiä. Tuollaisella ohueksi kalvetulla turvesuolla oikea maanmuokkaus voisi ehkä olla aika syvältäkin koukattu kääntömätästys ja joka paakku tiivistettynä. Kun pintaan nousee kivennäismaa, siitä ei varmaan ole haittaa.
No juuri noin. Syvältä haetut mättään pohjat ja sieltä löytyy kasvun eväät. En kyllä steriilistä turpeesta alkaisi mielikuvilla kasvua loihtia. Turpeen tuhkaus vaatisi valtavan määrän tuhkaa ennenkuin siitä olisi todella mainittavaa hyötyä. Kun tyhjään pohjustat määrät tarvittaisiin runsaina. Ja ei niitä sienirihmastoja kyllä mistään lentele, siivet puuttuu.
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/suonpohjasta-metsaksi-opas.pdf
Ohjeita turvesuon pohjan metsittämiseen.
Sivulla 8 kuva, jossa vain lannoitetun pohjan taimet lähteneet kasvuun.
Sivulta 15 lainaus: ”””Ohutturpeisilla kohteilla tuhkalannoituksen vaihtoehtona on ojitusmätästys, jossa kiven-näismaasta saadaan ravinteita puiden juurten ulottuville. ””””
Tuhkalannoitus ja heinäntorjunta ensin. Sitten muokkaus sen mukaan minkälainen taimikko halutaan.
Kyllä mykorritsoista on tiedetty jo vuosikymmenet. Maaperän hiilivaraston vetäminen tähänkin (!) yhteyteen on hieman erikoista, ottaen huomioon että artikkelin mukaan taimeen ympätty sienilaji säilyy siinä vain muutaman vuoden ja korvautuu sitten toisilla lajeilla.
Biolan RootGrow ei sovi havukasveille.
Lisää aiheesta Kääpä Forest: https://forest.fi/fi/artikkeli/sienirihmaston-lisaaminen-puuntaimeen-lisaa-kasvua-samalla-kasvaa-maaperan-hiilivarasto/#4716a84f
Linkissä ei mainintaa puiden lyhytaikaisista hienojuurista, jotka ovat yhdysside puiden juurten ja sienirihmaston välissä.
Sienirihmaston sanotaan lisäävän hiiltä maaperään, mutta niitä ei lasketa metsien hiilinieluun mukaan Lulucf-asetuksen mukaan. Pelkästään puun biomassa.
Luke on vaatinut hienojuuria mukaan metsien hiilinielulaskentaan. Ne tunnetaan riittävän hyvin.
Luken Ilvesniemi laskee niin hienojuuret kuin sienirihmaston plus muunkin maaperän eliöstön ja mikrobit mukaan metsien hiilinieluun periaatteella 40%/60%.
Sienisymbioosin merkitys on, että sienet auttavat puuta ottamaan maaperästä ravinteita. Erityisesti fosforin hyödyntämisessä sienillä on iso merkitys. Mutta jotta ne sienetkään voivat avustaa ravinteiden otossa, niitä ravinteita täytyy olla. Tämä turvesuo on tyypillinen vanha turpeenottoalue. Typpeä on riittävästi, mutta kaliumista ja fosforista on puutetta. Lannoitus on siten välttämätön. Tuhkalannoitus on nimenomaan kustannustehokkain tapa lannoittamiseen. Toki lannoitetta menee paljon, 3000 kg hehtaarille.
Koska kasvatan istuttamani taimet pääosin itse, minulla on mahdollisuus vaikuttaa kasvualustan koostumukseen. Tarkoitus on nyt kokeilla sienirihmastojen lisäämistä paakkutaimien turpeeseen. Sain asiasta neuvoja Luken tutkijalta.
Tuhkan levitys kaiketi lentolaitteella, ettei ne terhakat taime vaurioidu?
Tuhkan levitys lentolaitteella kyllä.