Metsien käyttö ei uhkaa mustikkaa.

Kuvassa hoidettu, toiseen kertaan harvennettu ja kertaalleen lannoitettu metsäkuvio. Mustikoita on metsä sinisenään . Marjaämpäri täyttyy eläkeläiseltäkin vajaassa tunnissa. Tähä ei jatkuvan kasvatuksen yritelmillä pystytä. Tehometsätalouden parjaaminen mustikkakadon aiheuttajaksi on täyttä huuhaata ja kateellisren panettelua.

Kommentit (8)

  1. Kyllä näin on; metsiköiden käsittely nimenomaan lisää marjasatoja. Parhaat marikot olen aina löytänyt aukoista, suojuspuumetsiköistä, pienistä taimikoista tai pariin kertaan harvennetuista metsistä. Useampana vuotena on mustikkapaikkani ollut karu, muutama vuosi sitten toiseen kertaan harvennettu karu loiva kalliokkorinne; heinäkuussa olen hakenut sieltä jo yhtä monta kympin ämpäriä mustikkaa kuin on Raamatun kertomuksen Jaakobilla poikia. Puheet pölyttäjien sukupuuttoon kuolemisesta ovat myös suuresti liioiteltuja, sillä ainakin siinä on luonto suorastaan tuhlaavainen mitä tulee sadon määrään.
    Älylaitteen karttasovelluksien ilmakuvilta kannattaa hakea aukko- ja sp-kuvioita ja sinne vaan ämpärit kolisten. Jos harvennuskuvioiden laanipaikoilta menee metsään, niin ajourien mukaan pääsee takaisin lähtöpaikalle, jos sattuu pyörähtämään ”suunnat sekaisin.”

  2. Korjaan suojuspuumetsikön siemenpuumetsiköksi!

  3. …minäkin pysyin hyvin kartalla ,kun läksin avaamastani laanista itse tekemiäni ajouria pitkin (kuvassa). Harvensin kuvion vuonna 2006 . Aiemminkin mustikka olisi palautunut ,jos kuusialuskasvos olisi poistettu aikanaan . Se kaadettiin vasta ennakkoraivauksen yhteydessä. Nykyään liika risukko lähtee jo varhaisperkauksen yhteydessä ,jonka seurauksena mustikka valtaa maan jo kymmenen vuotta aikaisemmin.

    Kuvan metsäkuvion vieressä tien toisella puolella on muutaman hehtaarin aukko neljän vuoden takaa. Sen ympäriltä keräsin viime syksynä talven puolukat, 15 ämpärillistä. Neljä ämpäriä mustikkaa irtosi kuvan maisemasta vain ”raapaisemalla pintaa” alle kolmessa tunnissa .

  4. Miten Suorittava näkisit kyseisen männikön jatkon? Yksi harvennus ja päätehakkuu? Aluskasvillisuus poisto vai jättö?

  5. Ennakkoraivaus ja päätehakkuu seuraavaksi samalla kaavalla, kun kuvaajan selkäpuolella tien takakana on tehty. Kuvion toisella sivulla kaadettiin kymmenkunta hehtaaria kontortaa aukoksi vuosi sitten. Kymmenen vuoden sisällä on aukkona tämäkin. Vuoden sisällä ja mahdollisesti jo samoilla sulilla alue muokataan ja istutetaan . Veikkan ,että käyttävät mänty/kuusi sekaistutusta. Ko menetelmä on tuottanut nopeasti vakiintuvan ja tasaisen taimikon lähitienoilla. Esimerkkejä onnistumisesta on runsaasti .

  6. Meillä saman tyyppinen mustikkapaikka 04;n männikössä kun kuvassa. Muutama vuosi taaksepäin kuviosta myrsky kaatoi lähes kaikki kuuset, mutta männyt säilyi, runkoja nyt n. 300 kpl ha, tämä kuvio oli myös lannoitettu ja lehtipuusto raivattu pois.

    Nyt isoa hyvälaatuista mustikkaa oli paljon, eli tuntui, ettei kuviolle voi jalallaan astua.:Mustikka näyttää tykkäävän valoisasta kasvupaikasta !

  7. En kyllä tiedä mistä tuo väite mustikoiden vähentämisestä syntyy. Vanhat kuusikot eivät koskaan ole olleet mustikkamaita. Nytkin emäntä 55 litraa noukkinut pari vuotta sitten harvennetusta männikköharvennukselta. Eikä tunnu pöyttäjistäjään olevan puutetta. Hyvin olivat ehtineet mustikan kukan pölyyttää. Liekö syynä ympärillä olevat aukot jotka ovat täynnä kukkia.

  8. Sitä olen ihmetellyt, mistä ne kaikki pölyttäjät tulevat. Meillä päin on kuivahkoja kankaita satoja hehtaareja eikä välissä kasva pajuja tai raitoja. Meilläkin mustikkaa erittäin hyvin. Mitä ne kimalaiset syövät ennen mustikankukintaa. Pitäisi olla syntynyt monta kimalaista, että ennättäisivät tuollaisen urakan hoitaa.

Metsänhoito Metsänhoito