Hyvä muistutus metsäautoteistä. Niiden rakentaminen maksaa. Ne vaatii myös kunnossapitoa, jotta ne pysyvät käyttökelpoisena. Ihan joka nurkkaan niitä ei kannata rakentaa. Vaikka tulisi koneelle ajomatkaa muutama sata metriä lisää ja puusta saatu hinta olisi pienempi, on lopputulos parempi, kuin tien tekeminen ja ylläpitäminen. Tie todellisen tarpeen mukaan.
Niinpä, metsä kaipaa kirvestä, mutta anta risukon kasvaa kun ei tuommoset harv.leimikot kelpaa etes ilmaseksi Kainuun alueen firmoille.Talvikorjuu esteenä myös, mutta silloin koneet tukkileimikoilla. Kesäkorjuuseen ei sovellu ko alue. 10 ha samanlaista harvennustarvetta(n.500 m3).Alueella kasvu n.6-7 m3/ha/v Polttopuuta tulee. Vielä kerkeisi myöhästyneen taimikonhoidon tehdä. Runkoluku jättää 800-900 kpl/ha ja sen jälkeen 500 kg/ha NPK lantaa.
Sekin silmälle kauniinpaa, kaataa sikinsokin rungot maahan, kuin tiheikkö pystyssä. Tuossakin aikoinaan v.1990 taimikonhoidossa jätettiin liikaa runkoja. Turhaan niitä kuusikkoja 1600-2000 kpl/ha kasvattaa, 1100-1300 riittää 3-3.5 m väli taimille ja kaikki muu pois.Kuusen oksikkuus ei yleensä ongelma.Oksia on. Sitten ei tarvitse kun ootella muutama vuosikymmen ja unohtaa kaikenmaailman ensiharvennukset ja kakkosharvennukset. Vaikka kuin kirjoitellaan kolmasosa metsäntuotosta tulee harvennuksista, mutta harventamaton metsä tuottaa loppupelissä huomattamasti enempi tuloja. Kun ei tosiaan sullota istutuksessa liikaa taimia maahan.
Totta myös ko tien heinä valtaa. Tie tehty toukokuussa 2012, nyt seuraava käsittely on Roundup ja sillä saadaan edullisimmin heinänkasvua kurissa pidettyä.
kyllä varmaan hakkuun pystyisi ajouran havutuksella suorittamaan kesäkorjuuna, mutta ajokoneen kanssa voisi olla niin ja näin
en tiijä kannattaneeko mennä uria tekemään ja juuristovaurioita. Osalla alueesta ei ole samanlaista kantavuutta, joka kestäisi samoten
Saapihan sitä haaveilla harvennushakkuita, jos ostomiehiä ei kuitupuuvoittoiset leimikot kiinnosta.
Se vaan on Kainuun alueella raaka tosiasia, että siellä jää harvennuksia tekemättä huomattava määrä, kun ostajat ei lähde markkinoimaan/ostamaan esim. alueellisia harvennuskohteita. Kun kuitupuu ei vedä se ei vaan vedä. Kulj.matkat jalostukseen pitkät.
Kyllä ne maajussit jne möisivät varmaan nekin harv.kohteet, jos ostajat ja mhy markkinoisi ja ostaisi puuta. Ja niin saataisiin alueen metsät kuntooon. Kymmenenkin jussia myy 10 ha harv.leimikon samalta alueelta se on jo 4000-5000m3 ja alueela saapi motoketju ryskyttää yön-päivän kanssa jonkin aikaa. Eikähän alue olisi laaja, vain 100-150 ha(1 km*1.5 km). Karkeesti ajateltuna, jos kaikki alue olisi harvennushakkuukelpoista.
Savossa ajaessa huomaa, että siellä käy myös harvennusleimikot kaupan,Ainakin paljon näkee harvennettuja metsiä
Eipä paljoa vallan vieraat uskalla mennä ajelemaan. Autoilla.
Minkähän takia tämä tie on tehty, kun näkyy metsä sen laidassa jääneen kuitenkin harventamatta?
Topiko siellä ratin takana istuu.
Hyvä muistutus metsäautoteistä. Niiden rakentaminen maksaa. Ne vaatii myös kunnossapitoa, jotta ne pysyvät käyttökelpoisena. Ihan joka nurkkaan niitä ei kannata rakentaa. Vaikka tulisi koneelle ajomatkaa muutama sata metriä lisää ja puusta saatu hinta olisi pienempi, on lopputulos parempi, kuin tien tekeminen ja ylläpitäminen. Tie todellisen tarpeen mukaan.
Hyvin on tie maastoutettu.
Niinpä, metsä kaipaa kirvestä, mutta anta risukon kasvaa kun ei tuommoset harv.leimikot kelpaa etes ilmaseksi Kainuun alueen firmoille.Talvikorjuu esteenä myös, mutta silloin koneet tukkileimikoilla. Kesäkorjuuseen ei sovellu ko alue. 10 ha samanlaista harvennustarvetta(n.500 m3).Alueella kasvu n.6-7 m3/ha/v Polttopuuta tulee. Vielä kerkeisi myöhästyneen taimikonhoidon tehdä. Runkoluku jättää 800-900 kpl/ha ja sen jälkeen 500 kg/ha NPK lantaa.
Sekin silmälle kauniinpaa, kaataa sikinsokin rungot maahan, kuin tiheikkö pystyssä. Tuossakin aikoinaan v.1990 taimikonhoidossa jätettiin liikaa runkoja. Turhaan niitä kuusikkoja 1600-2000 kpl/ha kasvattaa, 1100-1300 riittää 3-3.5 m väli taimille ja kaikki muu pois.Kuusen oksikkuus ei yleensä ongelma.Oksia on. Sitten ei tarvitse kun ootella muutama vuosikymmen ja unohtaa kaikenmaailman ensiharvennukset ja kakkosharvennukset. Vaikka kuin kirjoitellaan kolmasosa metsäntuotosta tulee harvennuksista, mutta harventamaton metsä tuottaa loppupelissä huomattamasti enempi tuloja. Kun ei tosiaan sullota istutuksessa liikaa taimia maahan.
Totta myös ko tien heinä valtaa. Tie tehty toukokuussa 2012, nyt seuraava käsittely on Roundup ja sillä saadaan edullisimmin heinänkasvua kurissa pidettyä.
Miksi ko. alue ei sovellu kesäkorjuuseen?
kyllä varmaan hakkuun pystyisi ajouran havutuksella suorittamaan kesäkorjuuna, mutta ajokoneen kanssa voisi olla niin ja näin
en tiijä kannattaneeko mennä uria tekemään ja juuristovaurioita. Osalla alueesta ei ole samanlaista kantavuutta, joka kestäisi samoten
Saapihan sitä haaveilla harvennushakkuita, jos ostomiehiä ei kuitupuuvoittoiset leimikot kiinnosta.
Se vaan on Kainuun alueella raaka tosiasia, että siellä jää harvennuksia tekemättä huomattava määrä, kun ostajat ei lähde markkinoimaan/ostamaan esim. alueellisia harvennuskohteita. Kun kuitupuu ei vedä se ei vaan vedä. Kulj.matkat jalostukseen pitkät.
Kyllä ne maajussit jne möisivät varmaan nekin harv.kohteet, jos ostajat ja mhy markkinoisi ja ostaisi puuta. Ja niin saataisiin alueen metsät kuntooon. Kymmenenkin jussia myy 10 ha harv.leimikon samalta alueelta se on jo 4000-5000m3 ja alueela saapi motoketju ryskyttää yön-päivän kanssa jonkin aikaa. Eikähän alue olisi laaja, vain 100-150 ha(1 km*1.5 km). Karkeesti ajateltuna, jos kaikki alue olisi harvennushakkuukelpoista.
Savossa ajaessa huomaa, että siellä käy myös harvennusleimikot kaupan,Ainakin paljon näkee harvennettuja metsiä
Haittaako tuollainen heinä tietä rakenteellisesti? Jos tuota kuitenkin käytetään vain auraamisen jälkeen talvella puunajoon.