Tuollaista se saisi olla normimetsätaloudessakin. Kaivuri mätästää jo samaa kyytiä kun puutavaraa korjataan pois. Tuohon pitäisi ehdottomasti pyrkiä. Ja heti seuraavana keväänä taimet perään.
Itse pyrin kuusimailla kerään myös latvusmassan uudistaminen jotenki helpompaa äkeellä ja maanmuokkaus helpottuu. Ojitus tietty kuntoon. Tuo mätästys suopohjilla kait ainoo mahdollisuus, mutta on pitkään kauhea kävellä ja hoitaa rs sahalla. Vaikee sanoa tuossa miksi tuossa on valittu mätästys yhden kuvan perusteella, hyvä kuusipoja kuiteskin on ja uuditamisella kiiru, ei kait kuiteka noin kiiru….
Kommenteista päätellen tämä vaikuttaa jotenkin poikkeukselliselta kohteelta. Minusta tausta näyttää ihan peruskuusikolta, jossa koivun osuus on hyvin pieni. Etualalla näkyy koivun lehtiä, joten myös hakkuualalla lienee koivua ollut.
Miksi juuri tätä pitää nimittää puupelloksi? Vaikka ei puupelto pahalta kuulosta, niin siinä on pieni pilkan vivahde. Jopa ripe kateutta.
Onko pellon metsittäjä puufarmari? Mikäs sitten on taimien istuttaja? Onko sekin jotenkin epäilyttävä henkilö kestävän kehityksen linssien läpi katsottuna?
Mikä olisi sopiva nimitys hyvin hoidetulle tasapituiselle päätehakkuuikäiselle kuusikolle ?
Kun semantiikka on minunkin mieleen, niin kertoisitko, vai pystytkö erittelemään tuntemuksiasi, mikä ilmaisussa ”saattohoidettava suikale” on huvittavaa?
Arvon kisi. Semanttinen keskustelumme terminologiasta jatkukoon.
Saattohoito yhdistettynä suikaleeseen muodostaa päässäni paradoksin, jonka äärellä ei voi olla hymyilemättä. Yhdistelmä eriytyy ihan omaksi kategoriakseen enkä löydä sille mitään aikaisempaa asiayhteyttä.
Sanayhdistelmässä on kyse yllättävästä verbaalinokkeluudesta ja innovatiivisuudesta, että hymyilen pelkälle ajatukselle keksiä taustalla näkyvälle metsälle näin uskomaton, mutta silti täysin järkeenkäypä selite. Kiitos siis suomen kielen värikkäästä käytöstä.
No, minä hymyilen yksinkertaisille asioille ja tunnustan lukevani Fingerporia…
Metsä hävitetty … :-((((
Tuollaista se saisi olla normimetsätaloudessakin. Kaivuri mätästää jo samaa kyytiä kun puutavaraa korjataan pois. Tuohon pitäisi ehdottomasti pyrkiä. Ja heti seuraavana keväänä taimet perään.
”Metsä hävitetty”
Metsän hävittäminen on vaikeaa ja kallista. Vaikka tonttinsa asfaltoi niin muutamassa ihmissukupolvessa taas kasvaa jotain.
Tuleeko tuollaisella kauhalla riittävän tiiviitä ja matalia mättäitä ?
Kyllä se metsä on totaalisesti hävitetty.
Tilalle todennäköisesti tilalle viljellään puupelto.
Puupeltohan taustallakin näkyy, joten tuskin tilanne kuvan alalla mihinkään muuttuu. Mitä nyt tuottaa puuta entistä tehokkaammin.
Eikö latvusmassaa ole korjattu talteen?
Kannotkin jätetty nostamatta?
Jos näin on, uudistamiskulujen arvosta jää tavarra maastoon.
Kas vain, eihän tuo mitään mätästä. Mikä lie ojamaakari.
Tuonlaista kauhaa käytetään usein navero- ja ojitusmätästyksessä.
Itse pyrin kuusimailla kerään myös latvusmassan uudistaminen jotenki helpompaa äkeellä ja maanmuokkaus helpottuu. Ojitus tietty kuntoon. Tuo mätästys suopohjilla kait ainoo mahdollisuus, mutta on pitkään kauhea kävellä ja hoitaa rs sahalla. Vaikee sanoa tuossa miksi tuossa on valittu mätästys yhden kuvan perusteella, hyvä kuusipoja kuiteskin on ja uuditamisella kiiru, ei kait kuiteka noin kiiru….
Jos kyseessä on metsänhävitys niin meilläpä on porkkanamaa hävitetty ja tänään hävitetään punajuuretkin maasta.
Ei kyseessä ole hävitys vaan sadonkorjuu.
Se on muuten just näin , kun pähkäilijä toteaa.
nimim. ”molemmista ammatillista kokemusta”
Kuvan otsikkoa pitäisi sitten hieman entrata:
PUUPELTOPÄIVÄ KALAJOKILAAKSOSSA
Kommenteista päätellen tämä vaikuttaa jotenkin poikkeukselliselta kohteelta. Minusta tausta näyttää ihan peruskuusikolta, jossa koivun osuus on hyvin pieni. Etualalla näkyy koivun lehtiä, joten myös hakkuualalla lienee koivua ollut.
Miksi juuri tätä pitää nimittää puupelloksi? Vaikka ei puupelto pahalta kuulosta, niin siinä on pieni pilkan vivahde. Jopa ripe kateutta.
Onko pellon metsittäjä puufarmari? Mikäs sitten on taimien istuttaja? Onko sekin jotenkin epäilyttävä henkilö kestävän kehityksen linssien läpi katsottuna?
Mikä olisi sopiva nimitys hyvin hoidetulle tasapituiselle päätehakkuuikäiselle kuusikolle ?
Hiluksi meinaa hiiltyä – ja aivan tarpeettomasti. En havaitse pilkkaa tai kateutta kommenteissa.
Puupeltoa tuossa ollaan hyvää vauhtia puuhaamassa, oletettavasti monokulttuuri mielessä. Sellaista se usein on ”metsänhoito”.
Taustan tasamittainen, lähes puhdas kuusikko lienee luontaista perua? Nimittäisimmekö sitä vaikka ”saattohoidettavaksi suikaleeksi”?
Anteeksi kisi. Tarkoitukseni ei ollut hiiltyä eikä edes harmistua saatikka aiheuttaa pahaa mieltä. Nöyrimmät pahoitteluni.
Minä vaan olen kiinnostunut sanoista, niiden takana olevista merkityksistä ja niillä luotavista mielikuvista.
Saattohoidettava suikale on hyvä. Mua alkoi naurattamaan kun luin tuon.
Kaikin mokomin, herra Hiluksi.
Kun semantiikka on minunkin mieleen, niin kertoisitko, vai pystytkö erittelemään tuntemuksiasi, mikä ilmaisussa ”saattohoidettava suikale” on huvittavaa?
Arvon kisi. Semanttinen keskustelumme terminologiasta jatkukoon.
Saattohoito yhdistettynä suikaleeseen muodostaa päässäni paradoksin, jonka äärellä ei voi olla hymyilemättä. Yhdistelmä eriytyy ihan omaksi kategoriakseen enkä löydä sille mitään aikaisempaa asiayhteyttä.
Sanayhdistelmässä on kyse yllättävästä verbaalinokkeluudesta ja innovatiivisuudesta, että hymyilen pelkälle ajatukselle keksiä taustalla näkyvälle metsälle näin uskomaton, mutta silti täysin järkeenkäypä selite. Kiitos siis suomen kielen värikkäästä käytöstä.
No, minä hymyilen yksinkertaisille asioille ja tunnustan lukevani Fingerporia…
Pitikö mennä kyselemään?
Hiluksin perusteellinen, ehkä aavistuksen yliampuvakin analyysi hiljentää minut.
Pitikin mennä vastaamaan?
Ja vastauskaan ei osunut kun se ampui aavistuksen yli. No positiivista on kuitenkin ettei tullut rimanalitusta.