Tuli loppukesän kaupassa vähän haastavampaa kuviota 5-6 ha. Ennakkoraivaus menossa ja tulevana talvena määrä ”käsitellä”. Kuuset ja männytkin vielä näyttävät suomalaisilta metsäpuilta, mutta koivuista tulee mieleen eukalyptusviljelmät. Koivu taitaa olla puista huonoin toipumaan riukuuntumisesta? Kuuset ja männyt ovat paikoin elinvoimaisen oloisia – saisikohan tästä metsän vielä rakennettua vai kannattaisiko laittaa sileäksi? Kuvat vähän huonoja, ja näyttäsivät olevan pahimmista kohdista.
Nyt heti raivaus ja kevyt harvennus, jossa huonot ja pahiten riukuuntuneet puut pois.
Varsinainen harvennus sitten 3 – 5 vuoden kuluttua, jonka jälkeen tuosta varttuu komea sekametsä. Nyt tässä vaiheessa näyttää lohduttomalta, mutta kymmenen vuoden kuluttua tuossa on tukkia kasvava metsä.
Juurikin noin, lehtipuuta pääsääntöisesti poistaen jää hyvä sekametsän aihio, kunhan nyt tehtävä harvennus on sopivan mieto. Ja motokuskille tai manumetsurille vinkki valita koivuista tuuheinlatvaisia.
Siis tuuheinlatvaisia jäämään.
Kyllä siitä kelvollinen metsä tulee.Jos lumi ym. tuhoilta vältyy harvennuksen jälkeisinä vuosina.
Ja harvennuskertymä on todella hyvä vaikka vähän varovaisemminkin ottaisi. ja pitäisikin.
Nämä ovat palstoja , joiden tukiosuus ei tule koskaan nousemaan korkeaksi . Paksuuskasvu on vatimatonta kun vihreää osuutta puun pituudesta on onnettoman vähän(10-15%) . Saattaa käydä niin , että jos poistaa pelkästään kaikki huonolatvaiset , on jäljellä päätehakkuutieheydessä kasvava riukumetsä .
Jonkin kuvan voisi ottaa latvuksistakin, niin näkisi paremmin metsän tilanteen.
Noiden kuvien perusteella ei koko alueesta voi kovin varmasti sanoa kannattaisiko pistää sileäksi vai kasvattaa vielä edelleen harventaen.
1:ssä koivikkokuvassa näyttäisi kuusialikasvos olevan vielä hyvässä kunnossa ja tarpeeksi tiheääkin. Koivut enimmäkseen jo liiaksi supistuneet latvuksiltaan.
Tukkiosuus jäänee etenkin koivun osalta lopullisesti alhaiseksi. Koivua toki tarkoitus poistaa mahdollisimman paljon harvennuksissa. Ilmeisesti konsensus on, että ensin tulisi tehdä kevyempi harvennus ja muutaman vuoden päästä poistaa enemmän. Vihreä osuus on kaikilla puulajeilla liian alhainen, mutta sitä mukaa kun latvusta kasvaa lisää, niin jossain määrin tilanne kaiketi korjautuu. Tässä mielessä voisi ajatella myös niin, että kannattaisi heti harventaa aika reippaasti, jotta valon ja tilan puutteesta johtuva karsiutuminen vähintäänkin hidastuisi. M83, alkunäky on tosiaan paikoin aika lohduton. Mutta pelkkä ennakkoraivaus tuntuu jo kummasti kohentavan näkymää. Tällä kohteella puut tuntuvat ainakin pituutta kasvavan. Voi olla esimerkiksi tukkipaksuinen koivu, jonka vieressä kasvaa pari-kolme ranteen paksuista koivua, jotka ovat kuitenkin yhtä pitkiä kuin tukki. En ole varmaan eläissäni nähnyt yhtä pientä rungon kapenemaa.
Minusta kuusissa on ainakin vihreää riittävästi. Männyistä ei oikein noista kuvista voi sanoa mitään. Koivut ovat pahasti riukuuntuneita.
Noiden kuvien perusteella havupuita jättäisin.
Tiheydeltään vastaavaa koivun ja männyn hallitsemaa kuviota olen viitisen vuotta seurannut, kun matkan varrelle on osunut. Pari vuotta sitten harvennettiin mäntyä suosien ja yllättävän hyvin puut on pystyssä pysyneet. Kasvun elpymisestä ei vielä voi sanoa mitään, mutta onhan 02-ylärajalla olevalla puustolla siihen aikaan. Vaikka noissa kuvissa kuusi näyttää elinvoimaiselta, harvennuksen jälkeen tuulituhojen riski on niissä suuri. Siksi mäntyä suosien harvennuksen tekisin. Koivun kasvu on taantunut liikaa, joten muutaman yksilön jättäisin lähinnä monimuotoisuuden ja päätehakkuun jälkeisen siementämisen takia. Ja ensimmäinen harvennus varovaisena.
Koivikkojen kuvissa ei näy yhtään mäntyä. Jokunen isompikin kuusi. Kuusikon hyväksi niissä kohdin kannattaa aluksi varovaiset harvennukset tehdä.
Kuvat eivät tosiaan parhaita mahdollisia. Ja koska alue on noinkin iso ja luonnolla on tainnut ollut iso rooli puustonmuodostuksessa, alaan mahtuu monenlaista. Pääsääntöisesti yhdistelminä on joko kuusi ja koivu tai mänty ja koivu. Pystyynkuolleita puita on ainoastaan männyissä. Toisaalta juuri männyissä vihreä osa on selkeästi lähinnä suosituksia. Paksuuskasvun elpymisen lisäksi tuulituhoriskihän tässä myös arveluttaa. Tässäkin on toinen puoli se, että korkealle karsiutuneissa puissa on vähemmän tuulipinta-alaa. Kuten Gla toteaa, eniten eläviä oksia säilyttäneet kuuset lienevät pahimmin liipasimilla.
Kyllä tuommoisista tulee vielä hyvälaatuinen puusto.
Runkoluku jää aika isoksi varmaan harvennuksen jälkeen, mutta laatu on melko hyvää.
Koivut ja männyt tasarakenteisessa tiheässä metsässä kasvavat pituutta aivan mahdottomasti, pahiten riukuuntuneissa vain pieni tupsu latvassa. Silti hyvälatvaisiakin puita on yleensä riittävä määrä. Pienilatvaisiahan voi jättää täydennykseksi. Ne kasvavat niin hitaasti, etteivät haittaa valiopuiden kasvua ja niiden menetys lumituhoina on pieni.
Tuollainen hoitamaton joskus ennakkoraivattiin ja harvennettiin motolla heti perään. Sitten tuli myrsky ja perään lumituho jonka jälkeen katsottu vajaatuottoista ja pohdittu uudistamista. Varovaisuutta ja muutama kevyt harvennus niin tuossa on eväät hyvään lopputulokseen.
Todella, ite harventelin tuollaisen varovasti ensiharvennuksena männylle pääasiassa ja ei yhtään tuulenkaatoa. Nyt vain pitäisi jo päästää moto samaan kuvioon kun se on taas niin hemmetin täyden näköinen. Mutta vartoan vielä muutaman vuoden että kerkeää hiukan juuristo vahvistua.
Onkohan niin, että kuvien perusteella tilanne näyttääkin huonommalta kuin se on. Raivauksen jälkeen vain normaali harvennus mäntyä suosien ja tästä tuleekin ihan hyvä kasvatusmetsä. Voisiko tästä kohteesta saada kuvia ennakkoraivauksen jälkeen?
Otan ensi viikonloppuna lisää kuvia.
Mietin tässä vielä sitäkin, että kun alalla on joitain sellaisia kohtia, joissa taitaa olla lähinnä pelkkää koivua (kuten kuvissa 2 ja 3), niin voisikohan tuollaisiin kohtiin ajatella pienaukkohakkuuta (esim 10 x 20m)? Pirukseen kun ei ole mitään kokemusta, miten tuollainen kiistatta liikaa karsiutunut koivu kasvaa tai pysyykö ylipäätään elossa. Toisaalta kun aukot jäisivät aika pieniksi, niin ei sinne varmaan kovin hyvin kuusentaimia saisi kasvamaan ympäröivän metsän tiheydestä ja läheisyydestä johtuen. Ja menisiköhän tuollaisten pikkuaukkojen tekeminen vähän näpertelyksi. Matti Kärkkäinen ei ainakaan taida olla mikään pienaukkomies 🙂 https://www.metsalehti.fi/artikkelit/tarkeinta-on-kuviokoko/
Koivuosioille tekisin mieluummin harvennuksen kuin pienaukkohakkuun, koska koivun alle tulee kuusen taimikko luontaisesti vähemmällä vaivalla kuin pienaukkoon istuttamalla.
Kyllä koolla on väliä: kuvion koko ja rungon koko!