5 vuotta lannoituksesta. Kuivahko kangas. Neulasten väri muuttui mielestäni ei muuta vaikutusta. Hukka sijoitus ainakin nykyään. Tuulituhot ehkä lisääntyi joita tässä korjataan.
5 vuotta lannoituksesta. Kuivahko kangas. Neulasten väri muuttui mielestäni ei muuta vaikutusta. Hukka sijoitus ainakin nykyään. Tuulituhot ehkä lisääntyi joita tässä korjataan.
Metsänhoito
Niin. Jos puissa ei ole luonnostaan kasvupotentiaalia, ei se kyllä lihotuslannoituksellakaan virkoa. Kuvan perusteella ”kuparikylkisimpiin” on tappi latvaan ilmestynyt, muut jo nukkuvat.
Tosiaan, ensin luulinkin että sikari tosissaan kehuu lannoituksen vaikutusta kuvallaan. Mutta aivan samoin on hänkin huomioinut, kun ei kasvulatvoja enää häävisti ole on kasvu lähinnä vahvuuskasvua jossa saattaa aivan pieni lisäys olla. Väri tosiaan hyvä. Nyt vain ei kannata lannoittaa eikä se aina ennenkään ole kannattanut, jos ottaa haitat huomioon. Osan sikarikin huomannut.
”Nyt vain ei kannata lannoittaa eikä se aina ennenkään ole kannattanut, jos ottaa haitat huomioon.”
Jees siis kumoaa muitta mutkitta Metsäntutkimuslaitoksen ja nyk. Luken tutkimustulokset kuin myös käytännön kannattavuuden.?!
Siis yleensä kaikki muut kasvutekijät on oltava saatettu kuntoon (myös tarvittava ojitus,haittoja on siinäkin), ennen kuin lannoitukseen ryhdytään.
Metsäntutkimuslaitos ja Luke tutkii vain puuston elkeitä lannoitukseen. Kun aletaan myös ottaa luonnon ja vesistön haitat huomioon aletaankin olla aivan toisenlaisissa tuloksissa. Esimerkiksi alikasvoksen ”räjähtäminen” on iso ongelma kun vanha puusto poistuu päältä.
Terveyslannoitus on tietenkin vielä halpaa ja saatava hyöty huomattava.
No eikös Jees olekaan Perkon peesissä jk:n räjäytystaimia odottelemassa, jossa Joovain ynnäilee tuliko voittoa alveista…?
Lannoituksen jälkeisinä vuosina kuusetkin kehittää juuristoa latvusmassaa aluksi, mutta kuvan kuusissahan on vielä pituuskasvua, joten runkoonkin muodostuu vielä lannoituksen lisälustoa.
Tällä hetkellä on ehkä kumminkin on kannattavampaa tarkastella nuoria metsiä, että onko niissä ravinnetasapaino kunnossa. Nuorissa metsissä häiriintynyt ravinne-epätasa paino kestää vuosikymmeniä ja vaikuttaa siten lopulliseen puuston määrään ja laatuun.
Mehtäukolle voisi vastata etten ole yhtään kuusta taimesta istuttanut eli kyllä-luontaista taimiainesta käytän. Ja aika kovia metsiä on aikaan saatu. Ei valittamista.
Nämä on kyllä hauskoja.
>”Nyt vain ei kannata lannoittaa eikä se aina ennenkään ole kannattanut, jos ottaa haitat huomioon.”
>Kun aletaan myös ottaa luonnon ja vesistön haitat huomioon aletaankin olla aivan toisenlaisissa tuloksissa. Esimerkiksi alikasvoksen ”räjähtäminen” on iso ongelma kun vanha puusto poistuu päältä.
Ottamatta nyt mitään omaa kantaa, koetan vaan ymmärtää satakuntalaista… Lannoittaminen ei siis kannata nyt, eikä ennenkään ainakaan aina. Puu kuitenkin kasvaa sen avulla paremmin (sitä Lukekin tutkii), mutta muut haitat ovat liian suuria. Kuka Satakunnassa on tätä tutkinut? Ensin ravinteet siis kulkeutuvat vesistöön, mutta sitten avohakkuun jälkeen vaikutusta onkin vielä hurjasti, koska alikasvos räjähtää. Melkoista päättelyä.
Todellista päättelyä koska kokemuspohjaa yhden lannoitusalan ongelmista on ollut. Puusto ei pysty niin voimakasta lannoituksen aiheuttamaa ravinnepiikkiä hyödyntämään vaan lähinnä muu kasvillisuus saa siitä lisäravintoa kun metsä päältä poistuu. Tietysti satakunnassa pahentaa tilannetta ilmasta tuleva lisätyppi. Vesistöönkin kulkeutuu osansa mutta silti sitä jää liikaa pintakarikkeen hyödyksi.
Kenttäkerroskin hyötyy lannoituksesta, mutta palauttavat ravinteet kiertoon maatuessaan. Vesistöön ravinteet ei varmastikkaan mene siinä määrin kuin esim. pelloilta. Ranta metsiä en minä ainakaan ole lannoitanut.
Jos (kun) vaikkapa puolirungosta mitatut vuosilustot ovat esim 2 mm paksut ja kolme vuotta lannoituksesta alkaen ne ovat 2,5 mm, niin laskeppa Jeessi, paljonko kasvu on lisääntynyt?
AINIIN! Sinähän et osaa laskea – varsinkaan prosenttilaskua.
Puolen millin kasvunlisäys on silmävaraisesti vaikea havaita, mutta ”havainnoillaan” voi helposti muodostaa haluttuja tuloksia ja jopa muokata mielipiteitä – Eikä totuutta ole edes mausteeksi.
Jeessin kokemukset ovat yhtä tyhjän kanssa. Perustuvat MUTUun, joka taas ei ole minkäänlainen fakta.
Onhan se myös niin, että kasvu olisi voinut alkaa taantumaan ilman lannoitusta.
Vaan mistä saisi edullista typpilannoitusta nyt, kun apupaskan hinnat on 2 x:stuneet ? Puutuhkasta saa muut ravinnelisät mutta typpeä ei. Leppä, jotkut palkokasvit ja puna-apila kerää typpeä suoraan ilmasta. Pitäisi ehkä alkaa viljellä leppää sekapuuna tai kylvää apilaa muokkausjälkeen istutustaimien väleihin. Karjan lietelanta kompostoituna turpeen kanssa olisi hyvä lannoitelisä mutta vihriät lopetti ”viisaasti” kotimaisen turpeen käytön.
Puutuhka on vain välittäjä joka saa ravinteet puun juuristolle sopivaan muotoon eli muokkaa lähinnä maaperän PH-arvoa. Leppä kasvaa hyvin sekana ja sitä ainakin minä annan kasvaakkin aina kuusikoissa mukana. Jopa hiukan aivan omana kasvatuksenakin. Mutta on sen lähellä kuuset aina kovia kasvamaan.
MIkä ihmeen välittäjä ? Niitä välittäjiä on metsämaassa mykorritsasienet. Puutuhkassa on melkein kaikkia puiden tarvitsemia ravinteita patsi ei typpeä. ”Poika, sulla on vielä oppimista”.
Jeessi on maailman hidasoppisin tyyppi. Kun Puuki nyt taas kerran sen sanoi, menee Jeessillä vähintään kolme vuotta tästä – luultavasti viisi vuotta, että hän asian käsittää ja vielä pari vuotta, että uskoo. Taitaa krematorion ovi aueta ennemmin?
Voinette kuitenkin opiskella itsekkin hiukan tuhkan toimintaa maaperässä. Voitte aloittaa vaikka metsälehden viime paperiversiosta. Muistaakseni siinäkin mainittiin tuhkan hyvät ja huonot ominaisuudet maan parannukseen.
Nostaahan se tuhka maan pintakerroksen pH arvoa jolloin ravinteiden käyttö paranee. Normaaleilla väkilannoitteilla ei sellaista vaikutusta ole ja määräkin on pieni /ha verrattuna emäksiseen tuhkaan jota pistetään hehtaarille tonneittain.
Metsien ”maanparannus” kalkilla ei vaikuta puiden ravinteiden käyttöön, vaikka se peltoviljelyssä onkin välttämätön.
Kalkin levitys on todettu turhaksi toimenpiteeksi, ainakin jos on uskominen siihen tietoon, joka minulle on aikoinaan annettu Evolla.
Jeessin rosenttilaskua ootellessa…