Siinä on n. 30v leppää, joka on alkanut lahoamaan. Samaan aikaan on syntynyt kuusialiskasbos männikköön kun männikkö on saanut alkunsa. Lahoavat lepät ovat osuneet kuusialiskasvokseen joka on saanut lahon lahot kuusialiskasvokset tappavat männyt ympäriltään vapauttaen tilaa ja aurinkoa kuusille.
Tuossa on nyt kuusialiskasvoksen ja pihlajien ennakkoraivaaminen n. 25-30 buotiiasta männiköstä. Jaksollinen kasvatus pitää männyt hengissä, että suurin osa niistä kasvaa tukkipuiksi. Tuota juurikäävän on myös maassa. Kasvukilpailun voittaneilla on paras vastustuskyky siihen ja pienillä kuusilla huonoin. Kellertävään taittavat kuuset tuossa kanerva kasvavassa mäessä ovat parasta kasvualustaa juurikäävälle.
Jatkuva kasvatus säästää kuusialiskasvosta ja jatkuva isojen puiden kaatuminen kuusien päälle kiihdyttää metsän luonnollista tapaa tuhoutua ja sitten uudistua taas avovaiheen kautta. Jaksollinen kasvatus vastustaa siis kaiken metsän luonnollista pyrkimystä tuhoutumiseen.
Loistavia kuvia kertomaan siitä, mitä ”mahdollisuuksia” kuusialuskasvos tarjoaa jatkuvaan kasvatukseen hurahtaneille. Ei paljon naurata ,kun viimeiset ja vähälukuiset isot puut on kaadettu ja todetaan aluskasvoksen olevan läpeensä lahon saastuttama. Edessä alueen raivaus ,muokkaus ja istutus toisella puulajilla. Viimeinen puutili ohenee siinä projektissa kummasti. Hyvä jos edes riittää.
Kuusenjuurikääpä ei käsittääkseni tartu leppään eikä sitä kautta kuuseen. Lehtipuille on ihan omat lahottajansa.
Ei, leppä alkaa lahoamaan luontaisesti 30 vuoden iässä. Rehevillä mailla vähän myöhemmin.
Lepät ovat romahtaessaan tehneet sivuosumia kuusien ja kun katsot tarkkaan, kohdan missä laho on kuoren kohdalle asti. Nyt lahoamisvauhti männyissä kiihtyy kun kuuset saavat yhdessä nitistettyä isojakin mäntyjä. Muutenhan laho on pääasiassa pienimmissä ja heikoimmassa männyissä.
Kuusialiskasvoksen rikkontumiseen ja vaurioitumiseen voi suhtautua eri tavallakin: https://arvometsa.fi/neljas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/
”nimittäin ole vakavaa, jos osa tiheästä kuusialikasvoksesta tuhoutuu hakkuussa.” ”Järeiden, 30 metrin pituisten mäntyjen hakkuussa lakosi jonkin verran kuusialikasvosta. Kyseessä oli ns. ”hyödyllinen tuho.”
Toisessa kuvassa näkyy kuollut mänty. Ainakun näen, noh 95%, kuolleen männyn ja kuusialiskasvosta niin kyse on juurikäävästä mikä on kuusialiskasvoksesta. Ihan aina joka kerta en löydä sitä vauriotunutta, mutta tiedän, että juurikääpään kuolleiden puiden kokoluokka suurenee kuusialiskasvoksen vieressä.
Linkistä…” Koeala 1. Etualan viisi tukkia ovat samasta puusta (kasassa on neljä 5,15 metrin tukkia ja yksi 3,75 metrin tukki). Tukkiosan päättymiskorkeus on 24,35 m. Muita puutavaralajeja puusta ei tullutkaan eli tukin osuus käyttöosan tilavuudesta oli 100 %. Samaan hakkuutuloon, jonka sain tästä yhdestä puusta, olisi pitänyt hakata noin 70 kuiturunkoa…”
Köykäistä on puolustus, kun tukin latva on tuhoutunut ja sen perusteella tukkisaanto on 100 % !!
Kun ne 70 kuiturunkoa ovat HARVENNUKSEN TARPEESSA, sen laistaminen voi johtaa nollaan (0) tukkirunkoon…
Juurikääpä ei tarvitse puihin levitäkseen uusia osumia puun runkoon. Jos se on maassa tai leviää sinne tuoreiden havupuun kantopintojen kautta, juuriyhteydet riittävät saastuttamaan terveet puuyksilöt. Pahasti tyvilahoisessa metsässä kuusi pitäisi poistaa kokonaan. Ei ainakaan kasvattaa edelleen kuusialikasvoksia. Pahimmassa vitsauksessa mäntykin sairastuu. Sitten onkin puulajivalinnat vähissä: alueella tarvitaan vähintään vuosien mittainen lehtipuuvaihe. Kantojen nosto ja kulotus voi avittaa vähän.
Ihan totta. Tuohon on tulossa ensiharvennus. Ensiharvennusmetsä ei hyvin näy tuossa, sitä on kahta kokoluokkaa tuossa. Tuoreita kantoja ei ole ollut vielä tuossa metsässä. Isompia kuusialiskasvosta taitaa olla jo edellisestäkin puusukupolvesta ja nuo parimetriset on 25-30 vuotta vanhoja laskemani mukaan. Isommissa aliskuusissa varsinkin nuo osumat ovat pahoja koska tappavat isoja mäntyjä. Siellä missä on maasta tulevaa lahoa mäntyihin niin niihin kuolevat ovat pienempiä.
On ollut 2- vaihe riimittelyjä, jossa aliskasvos on tervettä mitä harvennan ja jokainen osuman saanut on lahon saanut. Tilanne voi jopa ennen isojen mäntyjen poistoa tuntua hyvältä mutta varmasti kostautuu myöhemmin.