Tämä männikkö liki Teuvan rajaa sai heli- lannoitusta 11ha alalle. Mustikkaa alkaa näkymään ja aluskasvukin entisestä elpynyt.
Tämä männikkö liki Teuvan rajaa sai heli- lannoitusta 11ha alalle. Mustikkaa alkaa näkymään ja aluskasvukin entisestä elpynyt.
Metsänomistus
Ehkä harvennus ennen lannoitusta olisi ollut paikallaan. Loppukasvatusasentoon ja sitten lannoitus.
Tuo kohde ei ainakaan ensimmäisen kuvan perusteella ole ollut sellaisessa kunnossa, että lannoituksen olisin siihen huitaissut.
Männyt huonokuntoisia, eikä hoitohakkuuta ole tehty oikein useampaan vuosikymmeneen. (Harsittu?)
Voihan sen rahan huonomminkin sijoittaa, en vaan keksi, MITEN!
Viimeisin harvennus ei ole kovinkaan kauan sitten…
Ainakin noiden kuvien perusteella, jos tuo minun männikköä olisi, laittaisin heti raivaussahan soimaan ja siivoaisin alakerran turhasta kasvuvoimaa vievästä roinasta ja teettäisin perään uuden harvennuksen.
En noita muutamaa lehtipuun vesaa rupeisi sahuuttamaan. Tarjoavat talvella hirville ruokaa.
Harvennusajankohta on hankala tapaus. Olisi ehkä pitänyt poistaa edellisellä kerralla vähän enemmän. Nyt poistuma olisi aika pieni. Lannoitus menisi osin hukkaan, jos nyt harventaisi. Antaisin kasvaa.
Kohde näyttää hyvältä ja tuottoa tulee varmasti. Lannoitus parantaa metsätyyppiä joten sopii siellä olla enemmän puita kuin ilman lannoitusta. Parempi vaan että on täyspuustoinen. Jos/kun reaktio on hyvä, niin lannoitus kannattaa uusia seuraavan harvennusken jälkeen. Alikasvosta tuolla ei minusta ole raivattavaksi asti.
Jokainen tekee tietysti omien mieltymystensä mukaan. Olen katsonut lannoituksen voimalla kasvavan aliskasvoksen liian kalliiksi rehuksi hirville. Raivaan aina lannoituskohteet puhtaiksi, jotta lannoituksen teho kohdistuisi vain arvopuihin.
Apupaska on huonompaa kuin olisi esim. kompostoitu ja lisälannoitettu orgaaninen tavara. Suoloja joita apulannat oikeastaan on, kasvattavat kyllä väkisin kasveja vaikka ilman maata vesiseoksessa mutta lopputulos ei ole koskaan sen vertainen mitä maaperää parantavalla lannoituksella saadaan parhaimmillaan aikaan. Suurin ero tulee ruokakasveissa mutta puun kasvatuksessakin tulee eroja puun laadussa.
Kyllä lannoitus parantaa kasvupaikkaa- ainakin yhden luokan, se on tullut todettua jo n. 35 voden aikana, kun alkun alettiin korjata boorin puutteesta kärsiviä kuusen istutuksia.
Kasvatuslannoituksen jäi tältä vuodelta väliin, mutta terveys- ja tuhka lannoituksia tuleen molempia n. 11 ha. Harvennuksesta ja lannoituksesta johtuva lisä kasvu näyttää tuovan alkuvuosina lumituhoja jos lannoituskohteet on 180-220 metrin korkeudessa ja alueet on lumisia.
Visakallion kanssa samoja kokemuksia hirvistä ja peuroista, jotka on ruokailemassa aluskasvustoa ja siinä samalla ainakin hirvet järsivät niitä silopintaisia mäntyjäkin. Aluskasvuston raivaaminen vähentää etenkin hirvien oleilua kuviolla.
Siis minun mielestäni paras paikka hirville on juuri tuollainen metsä. Eivät ole aukoissa. En ole huomannut minkäänlaista vahinkoa arvopuissa.