Syksyllä ostetun metsäpalstan kuntoon laittoa. Täysin hoitamattoman 35-40v mustikka-puolukkakankaan ennakkoraivuu ja ensiharvennus. Saanto 3 kuutiota tukkia ja 35 kuitua hehtaarilta… Sieltä se metsä löytyi, nyt toivotaan pari talvea ilman suurempia lumikuormia.
On tainnut olla ammattimiehet asialla?
Tuossa voisi hieman räknäillä, olisiko kertymä ollet isompi, jos raivaussaha olisi ollut käytössä pari kertaa aikaisemmin?
veikkaan, että tukkia olisi kertynyt paljon enemmän ja kuitua ainakin saman verran. Taikka harvennus olisi tehty huomattavasti aikaisemmin.
Metsä on kyllä nätti!
Hyvä kuvasarja.
Sopivan kevyt harvennus. Viiden vuoden päästä toinen.
Pannaan kymmenen vuotta lisää…
Tosiaan hyvin otettu huomioon metsän lähtökohta joka on ollut hyvin tiheä. Maltillisen harvennuksen jälkeen jäljelle jäänyt puusto todennäköisesti kestää lumikuormat ja tuulen kohtalaisen hyvin.
Jos siellä vanhat ajourat näkyy noinkin selkeästi ei taida aivan hoitamaton olla ollut. Tiheä muttei mitään raivattavaa, loistava ensiharvennuskohde josta tulee runsaasti kuitua. Firmathan olisi tehneet tuosta 55-60 kuutiota pois. Voisin kutakuinkin omistaa hyvinkin tuollaisen tilan lähtökohdiltaan.
Jos olisi ollut mahdollista hoitaa ja harventaa aikaisemmin, olisin ehdottomasti ne tehnyt aikaisemmin. Metsä kestäisi lumikuormat ja myrskyt paremmin, ja saanto ei olisi ollut ensiharvennuksessa sen pienempi. Kuvassa näkyvä ”vanha ajoura” on n. 15v takaa jolloin viereinen kuvio päätehakattiin ja ajo tapahtui tämän kuvion läpi. Valitettavasti nykyisillä kuitupuun hinnoilla tälläiset ensiharvennuskohteet menee nollatuloksella jos teettää ennakkoraivuun ulkopuolisella, mutta jääpä hieno metsä kasvamaan toimenpiteiden jälkeen. Tälläisiin hoitamattomiin kohteisiin se on nykyään tyytyminen, jos ei halua maksaa kovaa ylihintaa metsäpalstoista. Onneksi omalle työlle ei laske tuntihintaa…
Jeessi:”-Jos siellä vanhat ajourat näkyy noinkin selkeästi ei taida aivan hoitamaton olla ollut. Tiheä muttei mitään raivattavaa, loistava ensiharvennuskohde josta tulee runsaasti kuitua. Firmathan olisi tehneet tuosta 55-60 kuutiota pois. Voisin kutakuinkin omistaa hyvinkin tuollaisen tilan lähtökohdiltaan.”
Luetun ymmärtäminen ei ole ennenkään kuulunut Jeessin vahvuuksiin, mutta kun häneltä ei ole kysytty mitään, niin ei kannattaisi sitten vastatakkaan.
Eipä täällä tosiaan ole jätkältäkään ketään mitään kysynyt mutta aina vain näyttää ”monttu” auki olevan kommentoimassa. Yhdessä kuvassa joka on ennen hakkuuta on aivan selkeä ajoura joka ei ole uutta tekoa. Jos sitten jätkältä ensin kysyisi että mitä se omasta mielestäsi kertoo?
On hyvännäköinen lopputulema.
Itse tuollaisesta kohteesta otan kuidun,parrun ja tukin. Kuivalla kankaalla,jossa rungon laatu oli kohillaan, saimme parru/tukki-% :ksi 77…
Paksun näköistä latvaa on urilla…?
Pitää varmaan kysyä aloittajalta mitä se kertoo ”täysin hoitamattomasta” metsästä ettei mitään haittaavaa alikasvosta ole ja ajoura oikeanpuoleisessa kuvassa on alle kaksikymmentä vuotta vanha. Päättelen metsän kasvuiän mukaan tehtyjä taimikon ja nuoren metsän hoitotoimia. Johon varmaan kyseistä ajouraakin tarvittu. Todennäköisesti poltinpuiden ajoon pois metsästä.
Mikä on vihreän osuus latvassa, neljännes ?. Kuinka lannoitus auttaa ,ja mikä laji.?
Tuossahan aloittaja aiemmin kertoo viereisen avohakkuun puiden ajosta kuvion läpi…
Aika kapoinen on ura isompaan ralliin. kaikki kunnia selitykselle mutta eipä tuo metsä silti hoitamattomaksi tule vaikka siitä olisi vierikuviohoitoakin tehty. Hoitamaton metsä ei kasva lähes puhdasta kuitupuuta vaan siellä olisi tosiaan monen sorti suttua ja rytöä ja vähemmän kuitua. Hoidettu metsähän tuo ainakin taimikkovaiheen ohi. Taaja mutta hoidettu.
Ja syksyllä ostettu ja 15v. takaiset asiat hyvin tiedossa ajourien sun hoidonkin suhteen, joopa.
Kuinkahan tyhmiä Harjavallassa on palkattukaan palveluammattiin? Kyseessä lienee kuitenkin pohjanoteeraus.
Pohjia on yli neljäkymmentä vuotta. Harvempi palkkatyössä yhtäjaksoa niin kauaa. Että sitkeä sissi lajissaan. Ja kaiken huipuksi vieläkin tykkää ”pissittää” ihmisiä työkseen. Harvempi on mukana pysynyt, tarinoita piisaa, moneen lähtöön.
Harjavallassa ei kannata enää puuta tuottaa, kun sitä on jo yli neljäkymmentä vuotta liiennyt puupäiden tekemiseen.
Kun tämän ketjun sanoma ei ole auennut Harjavallassa, niin täytyy vain todeta, että pölkky on jo alkanut lahota – joskus on sanottu, että Maannousema on iskenyt, mutta näyttää tässä olevan kyse latvalahosta.
Lähtökohdat huomioituna hyvä sijoitus tulevaisuuteen, hyvin harvennettu metsä.
Tapion toimesta on aiemmin huomioitu ansiomerkillä metsänomistajia hyvästä metsän hoidosta, tässä olisi huomionosoitukseen aihetta !
mehtäukko:-On hyvännäköinen lopputulema.
Itse tuollaisesta kohteesta otan kuidun,parrun ja tukin. Kuivalla kankaalla,jossa rungon laatu oli kohillaan, saimme parru/tukki-% :ksi 77…
Paksun näköistä latvaa on urilla…?”
Nuo latvat hieman ihmetyttää, kun kuitenkin kuidulla on minimipituutena 25 – 27 dm. Eikö sitä pituutta ole tehty lainkaan?
Myös ekakuvassa oikeassa laidassa näyttäisi hieman siltä, että ajourien puolivälin paikkeille olisi jäänyt liian tiheään – vai näenkö väärin?
Jospa nuo muutamat kuuset vain sotkevat avaruutta..?
Mutta paksuja latvoja jätättää joko että mittalaitteen säätö on aivan pielessä (kalibrointi,matriisi…) tai huoleton työnteko.
Näyttäisi että on hakattu vain pitkää kuitua. Nopeaa tehdä. Mutta polttopuuta jää sitten reilusti mo:lle.
Ei helkkarissa!
Ka tietysti jos tavoitteena on polttopuu…
Vai nollatuloksella enskaria, eipä aivan häävi tarjous. Eipä olekkaan itellä vielä sellaista vastaan tullut. Kuullostaa aika tietyn lafkan toiminnalta. Minulla tehdään tiekin vielä että päästään kohteen viereen.
Jäävän puuston vihreä osuus vaihteli suuresti ja on keskiarvoltaan siellä 30% kieppeillä. Kuitu otettiin 6cm asti pituuksilla 27-55, eikä tätä paksumpia latvoja jäänyt juurikaan. Tässä tapauksessa tuloja tuli vain nuoren metsän hoidon kemeran verran, muuten olisi ollut nollatulos. Valitettavasti pohjois-pohjanmaalla ja talvihakkuuna 60 litraa/runko ensiharvennuksesta ei saa yli kymppiä kuutiolta, vaikka hehtaareita oli riittävästi. Tuossa syy miksi ajallaan ja tarpeeksi voimakkaasti tehdyt taimikon hoidot on paikallaan…
Tai sitten pieni vartoilu metsäelämän nykytilaan ja kuidun hinnan nousuun. Ei tuo olisi enempää pilalle mennyt vaikka sen olisi kasvattanut hiukan järeämmäksikin taajassa.
Kuvien kaksi ja kolme tapaiset metsät ovat kriittisessä tilassa ja harvennus on jo myöhässä, mutta se ei suinkaan edellyttäisi, että lykätään harvennusta vuosikausia.
Metsässä on riittävän paljon erinomaisen hyvämuotoisia mäntyrunkoja, joissa kehittyy hyvälaatuista tukkia, kunhan kuivat oksat karisevat pois ainakin viiteen metriin asti.
Laatuharvennus, hieman tiheähköksi harvennus, rankka tuhkalannoitus ja ihailua puuston kehittymisestä.
Kuten omistaja varmasti totesi, kuidun kasvattaminen on höhlän puuhaa, ainakin siinä mielessä, että siitä talous kohentuisi selvästi.
Pienistäkin tileistä se metsäelämä toimii ja en väheksy kuitutiliä joten haluan sen olevan kuitenkin edes asiallisen. En ole myynyt enskaa 10:n taksalla enkä myy. Yhden meinasin antaa mennä männikön harvennuksen kylkiäisenä mutta onneksi se ei silloin talven huonouden puolesta toteutunut ja homma tehtiin vain männikössä. Olin tyytyväinen ja kuusikko harvennetaan nyt sitten varmaan samaisen männikön päätehakkuun kylkiäisenä ehkä muutaman seuraavan vuoden aikana. Kasvua ja hintaa lisää.
ST maksanut tälle talvea 9 € enskalta ja MG 11€ . Hinnat matalat , mutta ei pystykaupalla mene miinukselle . Hinta ei kyllä päätä huimaa !
Aika nopeasti siirtyy latvusraja ylöspäin, jos männikkö kasvaa liian tiheässä eh -vaiheessa. Kannattaa harventaa ja ottaa vaikka polttopuita , jos/kun ei pystyhinta ole siedettävällä tasolla. Jatkossa tulee kasvutappioita, kun latvusraja menee 40 %:n alle.
SE muuten uudistaa Veitsiluodon sahaa, jotta voi käyttää myös pikkutukkia ja norm. lengoista pystyy sahaamaan parempaa tavaraa kuin aiemmin. Voi olla harvennuspuun hintaan jotain vaikutusta.
En ehkä välttämättä lähtötilannetta ryteiköksi sanoisi. Eikä myöskään hoitamaton. Ainoastaan harvennus jäänyt ajallaan tekemättä. Pieniä kasvutappioita elävän latvuston supistuttua liikaa, mutta tuosta saa ”helpolla” hyvän ilman ns. vaikeita päätöksiä.
Jätkä on tunkemassa tuhkaa joka paikkaan. Tässä siitä ei ole mitään iloa. Typpeä (+booria) voisi ehkä muutaman vuoden kuluttua laittaa, mutta taitaa olla parempi odotella seuraavaan harvennukseen, joka on tarpeen jo 8-10 vuoden kuluttua.
Tuhkan kylvö ei paljoa maksa, mutta sen vaikutuksia monessa paikassa ei olla tyhjentävästi ja todistettavasti tutkittu.
Kuitenkin jokaisessa paikassa, missä on poltettu reilummanpuoleista puista tehtyä valkeaa, on lähivuosina huomattava rehevä paikka.
Miss` laaja aukee pohjanmaa, puhutaan : ”Täällä kytösavun aukeilla mailla—–” Turvemaat / suot on kulotettu kerran vuodessa ja tuhkaan on kylvetty ruis, joka ei ole muuta lannoitusta tarvinnut.
Palstan ”Tiedemiehet” voivat vääntää millaista herjaa hyvänsä, mutta todistamaan he eivät pysty herjojansa.
Lämpövoimaloiden tuhka on muuten ongelmajäte, ellei sitä ”keksi” levittää metsään.
On se kumma juttu että tuhkankylvöä joka paikkaan puolustellaan vaikka ”varmuuden vuoksi” vaikka se maksaa 400€/ha alv0%, mutta muiden järkevienkin investointien osalta kitsastella viimeiseen asti. Tuhkan omatoimiset levittäjät ovat asia erikseen, kustannuksia ei tule mutta varmaan tulee hyvä mieli. Antaa mennä vaan.
Tämä tuhkan hyödyttömyys kivennäismailla on kyllä moneen kertaan tieteellisesti ja epätieteellisesti todistettu, mutta tämä on tietysti ”minkälaista herjaa vaan”.
Pelkkä tuhkalannoitus kivennäismaalle saattaa pahimmillaan päinvastoin vähentää kasvua kuin lisätä sitä. Sama vaikutus kuin kalkituksella.
Saattaa ja ”saattaa”. Sopisi näyttää vaikkapa sellainen nuotipaikka, jonka ympärillä on puusto ja kasvillisuus kärsinyt.
Puolukoita se ei varmaan kasva yhtään huonommin kuin viereinenkään kangas, puhumattakaan vadelmista.