On koivulla A-laatukin, mutta harvoin sitä nykyisellään näkee ja tehdään. Se on käytännössä virheetön pintaviilulaatu ja tasalaatuinenkin väriään myöten. On komeaa tavaraa mitä siitä tulee.
Kuva voi valehdella, mutta ei tuo kuvio 350 kuutioiselta näytä. Silmällä mitattuna näyttäisi olevan 100 m3 liikaa. Hyvän näköinen kohde joka tapauksessa. Ei pellot aina huonoja kohteita ole, vaikka hiukan työtä alkuvaiheessa teettääkin. Millainen maaperä tuossa on ja onko sitä tarvinnut lannoittaa?
PPA 36,Läpimitta 24, pituus 23. Kuutiomäärät metsätaloussuunnitelmasta, voi olla siis heittoja.
Kuvio on täystiheä, ei ajouria, se nostaa kuutiotilavuuden hyväksi.
Ei ole lannoitettu, kivennäispelto.
Palleauraus maataloustraktorilla, istutus. Taimikonhoitoakaan ei tarvinnut tehdä. Lisäksi kuvio oli verovapaa pinta-ala verossa, ja ensiharvennusvähennykset päälle aikoinaan.
Reloskooppi – koealataulukko antais 36 PPA:lla ja 23 metrin pituudella karkeesti yli 500 mottia tohon. Taitaa olla arvioijalle tullut vähän yliarviointia ainakin pohjapinta-alan suhteen. Taitaa 250 olla lähempänä totuutta.
Noilla mitoilla 24 cm 23 m, runkotilavuus taulukko näyttää koivulle 475 litraa per runko, ja näyttäis olevan lähellä +- 800 kappaletta hehtaarilla joten 300 kuutiota ainespuuta vois olla hyvin lähellä totuutta
Ajourista vielä. Niiden vaikutus puun tuotantoon ei ole 20-30%, kuten niiden viemästä alasta voisi teoreettisilla mitoilla laskea. Osa ajourasta on reunapuiden latvuksen alla, joten puun tuotannosta pois oleva ala on kehitysvaiheesta riippuen 1-3 m leveä. Lisäksi n. 3 metrin etäisyydelle reunasta puusto hyötyy ylimääräisestä tilasta. Metlan tutkimuksissa on arvioitu, että ensiharvennuksen ja kakkosharvennuksen välissä ajourista johtuva kasvutappio on enintään 10% ja myöhemmin tätäkin vähäisempi.
Aiheeseen liittyvä kirjoitus löytyy Metsälehden numerosta 3/2013.
No ei nyt tietenkään mihinkään taimikkoon ole menemistä. Sehän menisi hukkaan siitä lamaantuva tavara. Mutta kuten omassani kun tehdään kuitenkin jo hyvää kuitutavaran kokoa se antaa hyödyn vastaavasti kuin ensiharvennuksellakin. Ja aikaisuus tietenkin järeyttää ympäristön puustoa parkytä vuotta kauemmin.
En minä tuolla kaavalla kasvutappiota saa kutistumaan. Mikään ei viittaa siihen, että kulmakertoimen nollakohta olisi taimikon ja ensiharvennuksen välissä. Muutenhan ajourien teko taimikkoon olisi taas kannattavaa ja mehän tiedämme, ettei näin ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
S- ja BB-laatua vähintään tulossa, eikä taida B olla sekään tiukassa.
Hienoa koivikkoa. Kyllä tuo aivan parasta A-laatua on minun silmääni. Vänkärillä tosin taitaa olla jatkojalostuksen kriteerit mielessä.
MERA kausi vaikuttaa siis tänäänkin. Kekkosen käsi on pitkä.
Peltopakettilaki tuli voimaan 1969.
Viljely 1973, harvennukset 1988,1992,2000. Kuivat oksat karsittu 199? rimalla.
Kuvion korjuu hoidettu pienellä traktorilla ja vinssillä. Puut tien varteen/pihalle. Siitä metsäraktorilla pinoon.
Tilavuus 350m3/ha, kasvu 16 m3/ha.
500 m3/ha siis tulossa.
On koivulla A-laatukin, mutta harvoin sitä nykyisellään näkee ja tehdään. Se on käytännössä virheetön pintaviilulaatu ja tasalaatuinenkin väriään myöten. On komeaa tavaraa mitä siitä tulee.
Hyvin on metsänvartija koivikkoa hoitanut,lopputuloskin sen mukainen.Kymmenen vuoden päästä passaa muuttaa paperirahaksi,eli tuoheksi.
Kuva voi valehdella, mutta ei tuo kuvio 350 kuutioiselta näytä. Silmällä mitattuna näyttäisi olevan 100 m3 liikaa. Hyvän näköinen kohde joka tapauksessa. Ei pellot aina huonoja kohteita ole, vaikka hiukan työtä alkuvaiheessa teettääkin. Millainen maaperä tuossa on ja onko sitä tarvinnut lannoittaa?
Onko sinulla tarkempia tunnuslukuja puustosta?
PPA 36,Läpimitta 24, pituus 23. Kuutiomäärät metsätaloussuunnitelmasta, voi olla siis heittoja.
Kuvio on täystiheä, ei ajouria, se nostaa kuutiotilavuuden hyväksi.
Ei ole lannoitettu, kivennäispelto.
Palleauraus maataloustraktorilla, istutus. Taimikonhoitoakaan ei tarvinnut tehdä. Lisäksi kuvio oli verovapaa pinta-ala verossa, ja ensiharvennusvähennykset päälle aikoinaan.
Koivikko on antanut siis vain tuloa.
Kännykkäkameralla kuvattu?
Omista kuvistani olen huomannut että kännykamera ”hoikentaa” puut, samaten ”vääntää vinoon”.
Jessen asiantuntemattomuutta tuo A-luokka?
Koivuvanerin laatuluokat B, S, BB ja WG.
Voisiko joku valaista minua tästä MERA-kaudesta?
Jura- ja liitukaudet kyllä tiedän, mutta mitä hyvää teki MERA-kauden metsäihminen ?
Canon digikamera, puut hoikkenee kuvatessa olen huomannut.
Tästä pääse eroon ottamalla joka 4. kuvan asettamalla tukkisakset rungolle. Näin näkyy läpimitta.
Kasvua voi seurata mm. kuvien avulla.
Esim. 4 koepuuta/ha ja merkkaa ne värillä.
________
Esimerkkinä;
Mustikkatyypin suolla 28 v. mänty oli kasvanut 5;ssä vuodessa 15 cm-> 18,5 cm (ikä nyt 33 v). Eli paksuutta 3,5 cm vuosi.
Reloskooppi – koealataulukko antais 36 PPA:lla ja 23 metrin pituudella karkeesti yli 500 mottia tohon. Taitaa olla arvioijalle tullut vähän yliarviointia ainakin pohjapinta-alan suhteen. Taitaa 250 olla lähempänä totuutta.
Huom! Täystiheä, ei ajouria.
20-30% jää ajourien alle normaalisti.
MERA aikakauteen pääsee tutustumalla, mera projektit Suomen metsätaloudessa, google_>helda Helsinki.
Yli 300 m3 löytyy/ha. Ehkä 320 on oikea m3.
Noilla mitoilla 24 cm 23 m, runkotilavuus taulukko näyttää koivulle 475 litraa per runko, ja näyttäis olevan lähellä +- 800 kappaletta hehtaarilla joten 300 kuutiota ainespuuta vois olla hyvin lähellä totuutta
Ajourista ei tarvi välittää, ne on huonioitu PPA:ssa.
Yläkanttiin veikkaan edelleen minäkin kuutiomäärän olevan arvioitu. PPA on aika kova.
Ajourista vielä. Niiden vaikutus puun tuotantoon ei ole 20-30%, kuten niiden viemästä alasta voisi teoreettisilla mitoilla laskea. Osa ajourasta on reunapuiden latvuksen alla, joten puun tuotannosta pois oleva ala on kehitysvaiheesta riippuen 1-3 m leveä. Lisäksi n. 3 metrin etäisyydelle reunasta puusto hyötyy ylimääräisestä tilasta. Metlan tutkimuksissa on arvioitu, että ensiharvennuksen ja kakkosharvennuksen välissä ajourista johtuva kasvutappio on enintään 10% ja myöhemmin tätäkin vähäisempi.
Aiheeseen liittyvä kirjoitus löytyy Metsälehden numerosta 3/2013.
Ja kun tehdään aikainen e-puuharvennus niin kakkosharvennukelle ajourista mennäänkin jo plussan puolelle.
Avaatko hiukan tuota laskelmaasi, kun Metlan mukaan ajourista aiheutuva tappio on sitä suurempi, mitä varhaisempaan kehitysvaiheeseen se tehdään.
No ei nyt tietenkään mihinkään taimikkoon ole menemistä. Sehän menisi hukkaan siitä lamaantuva tavara. Mutta kuten omassani kun tehdään kuitenkin jo hyvää kuitutavaran kokoa se antaa hyödyn vastaavasti kuin ensiharvennuksellakin. Ja aikaisuus tietenkin järeyttää ympäristön puustoa parkytä vuotta kauemmin.
En minä tuolla kaavalla kasvutappiota saa kutistumaan. Mikään ei viittaa siihen, että kulmakertoimen nollakohta olisi taimikon ja ensiharvennuksen välissä. Muutenhan ajourien teko taimikkoon olisi taas kannattavaa ja mehän tiedämme, ettei näin ole.