Juuri oikein tehty. Oksat ovat kuolleet ensimmäisen tukin osalta, eli tulevalle sahapuun laadulle on tehty suunilleen kaikki voitava. Voimakkaammalla harvennuksella olisi tuhoriski kasvanut. Seuraavassa harvennuksessa vidaan vielä ottaa huonolaatuisimmat pois ja saadaan jo tukkia ja parrua, eikä tarvitse odottaa kuin 6-8 vuotta kun päästään uudestaan tilintekoon. Näin menetellen minimoidaan myös halvan kuitupuun tuotanto.
On päässyt pikkuisen jo riukuuntuun, mutta lukumäärä on kyllä mielestäni ok. Katselin Peräseinäjoella naapuritilan edesottamuksia kun viime talvena oli tehty ensiharvennus, paljon lyhyemmässä metsässä kuin tuo, ja puita jätetty neljän viiden metrin välein! Maaperä on kasvavaa turvemaata ja meillä rajan takana kasvaa kolme kertaa enemmän lukumäärää päätehakkuu kokoista, joten hirveetä pinta-alan haaskausta sanon minä. Kuvitellaan että latvusto umpeutuu ja puiden kasvun lisäys kompensoi lukumäärää, mutta niin ei männikössä tietyn rajan jälkeen enää tapahdu. Minun mielipide on ettei taivasta saisi altapäin katsoen hirveästi näkyä, koska ylimääräisestä valosta ei ole alakerroksille hyötyä. Eri asia on kuiva kangas, jossa kilpailu kosteudesta vaatii harvaa kasvuasentoa. Tämä oli minun mielipide
Minusta myös jätetty turhan tiukaksi. kasvu käsii ilman muuta liikatiheydestä. Toisaalta myrskytuhojen mahdollisuus lisääntyy seuravassa harvennuksessa kun juuristo ei ehdi vahvistua. Suurin haitta on tuo kasvun pysähtyminen.Pituuta tulee vain lisää mutta paksuutta sitäkin vähemmän.
Olen Metsuri Motokuskin kanssa samaa mieltä. Tein oikean puoleiseen sarkaan hiukan liian varoovaisen harvennuksen. Vasemman puoleinen on myös mun mutta Jansson- vainaan aiemminharventama ja se osasi vanhana miehenä paremmin hakea oikean kasvatustiheyden. No ei se mittään n …10v kumpikin sarka tulee apuharvennukseen (alaharvennus) jos niin halutaan. Tai sitten ootellaan pitkään. Luonnon kilpailu hakee päävaltapuille ajanmittaan paksuuskasvua kuitenkin tälläisessä hoidetussa sarkamettässä uskoakseni.
Niin ja porukalle tiedoksi, että täähän mäki on aikoinaan siis Mauri- myrkyssä laajalti siipensä saanut mäki, jotenka 1978 tai silleen luonnon pakkohakkuussa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Varovaiselta harvennukselta kyllä kuvan perusteella näyttääkin.
Miksi noin varovainen harvennus? Tuonhan saisi heti harventaa uudestaan.
Niin, eipä tuota voi tuossa asennossa tukkikokoonkaan kasvattaa. Olisi mielenkiintoista kuulla perustelu moiselle hakkuulle.
Ehkä olisi nimenomaan metsurityönä kannattanut tehdä aikaisemmin. Nyt lähetyttäisiin toista ja viimeistä harvennusta
Yksi kuva valehtelee joskus enemmän kuin tuhat sanaa.
Mikä olikaan polttoväli?
Juuri oikein tehty. Oksat ovat kuolleet ensimmäisen tukin osalta, eli tulevalle sahapuun laadulle on tehty suunilleen kaikki voitava. Voimakkaammalla harvennuksella olisi tuhoriski kasvanut. Seuraavassa harvennuksessa vidaan vielä ottaa huonolaatuisimmat pois ja saadaan jo tukkia ja parrua, eikä tarvitse odottaa kuin 6-8 vuotta kun päästään uudestaan tilintekoon. Näin menetellen minimoidaan myös halvan kuitupuun tuotanto.
Pihkaniska oikeassa. Tuosta vielä materiaa piisaa ja laatua priimaa pukkaa.
On päässyt pikkuisen jo riukuuntuun, mutta lukumäärä on kyllä mielestäni ok. Katselin Peräseinäjoella naapuritilan edesottamuksia kun viime talvena oli tehty ensiharvennus, paljon lyhyemmässä metsässä kuin tuo, ja puita jätetty neljän viiden metrin välein! Maaperä on kasvavaa turvemaata ja meillä rajan takana kasvaa kolme kertaa enemmän lukumäärää päätehakkuu kokoista, joten hirveetä pinta-alan haaskausta sanon minä. Kuvitellaan että latvusto umpeutuu ja puiden kasvun lisäys kompensoi lukumäärää, mutta niin ei männikössä tietyn rajan jälkeen enää tapahdu. Minun mielipide on ettei taivasta saisi altapäin katsoen hirveästi näkyä, koska ylimääräisestä valosta ei ole alakerroksille hyötyä. Eri asia on kuiva kangas, jossa kilpailu kosteudesta vaatii harvaa kasvuasentoa. Tämä oli minun mielipide
Minusta myös jätetty turhan tiukaksi. kasvu käsii ilman muuta liikatiheydestä. Toisaalta myrskytuhojen mahdollisuus lisääntyy seuravassa harvennuksessa kun juuristo ei ehdi vahvistua. Suurin haitta on tuo kasvun pysähtyminen.Pituuta tulee vain lisää mutta paksuutta sitäkin vähemmän.
Olen Metsuri Motokuskin kanssa samaa mieltä. Tein oikean puoleiseen sarkaan hiukan liian varoovaisen harvennuksen. Vasemman puoleinen on myös mun mutta Jansson- vainaan aiemminharventama ja se osasi vanhana miehenä paremmin hakea oikean kasvatustiheyden. No ei se mittään n …10v kumpikin sarka tulee apuharvennukseen (alaharvennus) jos niin halutaan. Tai sitten ootellaan pitkään. Luonnon kilpailu hakee päävaltapuille ajanmittaan paksuuskasvua kuitenkin tälläisessä hoidetussa sarkamettässä uskoakseni.
Niin ja porukalle tiedoksi, että täähän mäki on aikoinaan siis Mauri- myrkyssä laajalti siipensä saanut mäki, jotenka 1978 tai silleen luonnon pakkohakkuussa.