Kujalan jutun innoittamana lähetin tämän kuvan. (Olen saman metsän jostain paikasta ennenkin lähettänyt)
Siis tällä aluella torpparit (oletettavasti) polttivat yli 100 ha metsää elokuussa 1911. Metsä on harvennettu 1970-luvulla ja toistamiseen n. 6-7 vuotta sitten. Alkuvuosien hidas kasvu on johtunut, ettei siihen aikaan tehty mitään perkauksia.
Haasteena tulee olemaan saada samantasoinen metsä syntymään.
Huomaa hyvä mustikanvarvikko
Eihän ole meikän asia sanoa mistä syntynyt, mutta kun en malta. Oletan syntyneen luontaisesti, mutta ei ole luontainen enää. Kuten lähettäjä kertoo on harvenneltu. Jatkuvasti täysillä luonnonehdoilla, olisi tiheämpi, keskikoko pienempi ja vikaisten tai muuten huonolaatuisten runkojen osuus melkoinen.
Hyvä. Eli luontaisesti syntynyt taimiaines on kehittynyt komeaksi ihmisen viisaan hoito- ja valintatyön tuloksena. Noin sata vuotta siinä hurahti. Kauanko menee nykymenetelmin tällä paikalla metsää uudistettaessa, että saadaan taas samanlainen kuva? Timppa myöntää haasteellisuuden. Hemputtaja ei ole tietenkään ennustaja, mutta innostunut vastaamaan, joten ole hyvä vaan minun puolestani!
Siis metsähän ei ole syntynyt luontaisesti, koska se on syntynyt ihmisen tuhotyön seurauksena.
Samanlaisen metsän syntyminen on mahdollista tekemällä uusi aukko ja ästämällä maa ja kylvämällä siemen. Vaatii tietenkin huolenpitoa. Aihioita on jo kasvamassa.
Tarkoitin ”luontaisella” uudistumisella sitä, että vuonna 1911 polttamalla hävitetyn metsän tilalle olisi syntynyt uusi metsä siemenistä, joita alueelle kulkeutui ympärillä olleista, palamattomista metsistä. Eli ei ihmisen valitsemaa siementä.
Ainakin täällä meilläpäin pohjoisessa kuloalueille jäi suuria yksittäisä tyveltään kilpikaarnaisia mäntyjä palamatta. Kaikkialla metsissä on ollut harvakseltaan vielä -60 luvulla näitä palokoroisia komeita maisemapuita. Ne ovat siementäneet uuden metsän. Lisää siemennystä on tullut palamatta jääneistä kosteammista paikosta.
Juuri näin on meilläkin. Vieläkin on pystyssä siellä täällä vanhoja kilpikaarnamäntyjä, jotka olivat jääneet henkiin ja siementäneet. Ei noin laajalle paloalueelle kasvaisi muuten tasalaatuista metsää.
Isossa palossa kuumuus noussee niin suureksi, että maaperästä kuolee heinänjuuret ym. Siksi arvelisin, että nykyisin käytettyä (40000 kpl/ha) pienempi siemenmäärä on riittänyt.
Sama kait on muuten se, että tuleeko se siemen sieltä lähipuusta vai jonkun siemenviljelmän tuottamana.
Elinvoimainen siemen on kaiken lähtökohta tietenkin. Eikö muuten nuo siemenviljelypuuyksilöt, joista kerätään nykyisin siementä uudistuksiin, ole eräällä tavalla valittua puukansaa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kujalan jutun innoittamana lähetin tämän kuvan. (Olen saman metsän jostain paikasta ennenkin lähettänyt)
Siis tällä aluella torpparit (oletettavasti) polttivat yli 100 ha metsää elokuussa 1911. Metsä on harvennettu 1970-luvulla ja toistamiseen n. 6-7 vuotta sitten. Alkuvuosien hidas kasvu on johtunut, ettei siihen aikaan tehty mitään perkauksia.
Haasteena tulee olemaan saada samantasoinen metsä syntymään.
Huomaa hyvä mustikanvarvikko
Komea puusto on siis syntynyt luontaisesti siemenistä?
Eihän ole meikän asia sanoa mistä syntynyt, mutta kun en malta. Oletan syntyneen luontaisesti, mutta ei ole luontainen enää. Kuten lähettäjä kertoo on harvenneltu. Jatkuvasti täysillä luonnonehdoilla, olisi tiheämpi, keskikoko pienempi ja vikaisten tai muuten huonolaatuisten runkojen osuus melkoinen.
Hyvä. Eli luontaisesti syntynyt taimiaines on kehittynyt komeaksi ihmisen viisaan hoito- ja valintatyön tuloksena. Noin sata vuotta siinä hurahti. Kauanko menee nykymenetelmin tällä paikalla metsää uudistettaessa, että saadaan taas samanlainen kuva? Timppa myöntää haasteellisuuden. Hemputtaja ei ole tietenkään ennustaja, mutta innostunut vastaamaan, joten ole hyvä vaan minun puolestani!
Siis metsähän ei ole syntynyt luontaisesti, koska se on syntynyt ihmisen tuhotyön seurauksena.
Samanlaisen metsän syntyminen on mahdollista tekemällä uusi aukko ja ästämällä maa ja kylvämällä siemen. Vaatii tietenkin huolenpitoa. Aihioita on jo kasvamassa.
Tarkoitin ”luontaisella” uudistumisella sitä, että vuonna 1911 polttamalla hävitetyn metsän tilalle olisi syntynyt uusi metsä siemenistä, joita alueelle kulkeutui ympärillä olleista, palamattomista metsistä. Eli ei ihmisen valitsemaa siementä.
Ainakin täällä meilläpäin pohjoisessa kuloalueille jäi suuria yksittäisä tyveltään kilpikaarnaisia mäntyjä palamatta. Kaikkialla metsissä on ollut harvakseltaan vielä -60 luvulla näitä palokoroisia komeita maisemapuita. Ne ovat siementäneet uuden metsän. Lisää siemennystä on tullut palamatta jääneistä kosteammista paikosta.
Juuri näin on meilläkin. Vieläkin on pystyssä siellä täällä vanhoja kilpikaarnamäntyjä, jotka olivat jääneet henkiin ja siementäneet. Ei noin laajalle paloalueelle kasvaisi muuten tasalaatuista metsää.
Isossa palossa kuumuus noussee niin suureksi, että maaperästä kuolee heinänjuuret ym. Siksi arvelisin, että nykyisin käytettyä (40000 kpl/ha) pienempi siemenmäärä on riittänyt.
Sama kait on muuten se, että tuleeko se siemen sieltä lähipuusta vai jonkun siemenviljelmän tuottamana.
Elinvoimainen siemen on kaiken lähtökohta tietenkin. Eikö muuten nuo siemenviljelypuuyksilöt, joista kerätään nykyisin siementä uudistuksiin, ole eräällä tavalla valittua puukansaa?