Kuvista vaikea sanoa, mutta mitä oltaisiin mieltä mutkaisuudesta?
Keskipituus 19 metrin paikkeilla näissä.
Lisäkuva samasta kohdasta, 10 metrin päästä eri suunnasta kuvattuna.
Kuvista vaikea sanoa, mutta mitä oltaisiin mieltä mutkaisuudesta?
Keskipituus 19 metrin paikkeilla näissä.
Lisäkuva samasta kohdasta, 10 metrin päästä eri suunnasta kuvattuna.
Puukauppa
Enimmillään hyvälaatuista kuvissa. Tuollaisesta kohteesta voi jo pylväitä hakata, ja todellinen laatu paljastuu edelleenkin kaadon jälkeen.
Arvokas ja hyvä pylväsleimikko. Kun ostajalla on täydellinen mittavalikoima pylväiden hankintaan on odotettavissa hyvä hyvä pylväs prosentti.
Joskus jopa keskinkertainen tukkileimikko antaa hyvän tuloksen, jos ostajan pylväät viedään eri maihin ja eri käyttötarkastuksiin. Laaduksi voi kelvata tyvekkäistä, jopa tukin oksaisuusuuden yli menevää osaa, mutta suoria runkoja, hitaasti kapenevat on yleisemmin kysyttyjä aihioita.
Metsänmyyjän kannalta kannattavin laji on harvennuksesta kertyvä ns. ”rinnaton seiska”, laji on hitaasti kapeneva ja saadaan kuitu kokoluokasta.
Mistä mutkaisuudesta? Joidenkin mielestä kameran linssi tuo aina mutkia runkoihin mutta ei tässä. Hieman lenkoutta näkyy joissakin rungoissa.
Kovin järeältä puusto ei näytä, varmaan voisi harventaa ja siinä ottaa pois lengot rungot.
Iästä roikkuu, eikä latvatkaan ole enää kartiokkaita. Harvennushinta korvautuuko lisäkasvulla…?
”..Metsänmyyjän kannalta kannattavin laji on harvennuksesta kertyvä ns. ”rinnaton seiska”..”
Sanoisimpa että erittäin petollinen laji kerätä parhaiten kasvavia keskenkasvuisia pikkupylväitä harvennushintaisesti, jossa syntyy omat korjuuhaasteet harvennukselta.
PasiLiskon kuvakin kertoo, että mäntykuvio on runkomuodoltaan pitkää suhteessa rinnankorkeuteen. Kun kuvan leimikko on hakkuu kypsää siihen soveltuu laajasta pylväsvalikosta ns.latvapylväs.
Latvapylväällä saadaan pylvään rintamitta ja latvan ihannemitta sovitettua ko. lajille sopivaksi, eli ostaja saa pylvään sopivalla sorvausvaralla eikä myyjä menetä tukkipaksuutta kuidun tyvessä sellupinoon.
Lähtökohtaisesti ”rinnaton seiska” kertyy valtapuista pienemmistä rungoista, jotka ei vielä täytä tukin minimi pituutta ja paksuutta.
Kiitos kommenteista.
Täällä, harmi kyllä, potentiaalisimmat pylvään ostajat eivät oikein operoi vaikka ihan kohtuullinen kuutiomäärä oli tarjolla, kun kaksi sanoi että liian kaukana ja käsittääkseni ei kuulu kovin laajasti useampien ostajien listoille. Kysyin kyllä useammaltakin kuin noilta. Mutta täytyy ensi kerralla paremmin vielä yrittää kaupata.
Tuosta kun nopeasti saa arvioitua viivottimella mutkat (vas.puoleinen kuva), niin laskin paljonko menisi tukkia hylkyyn. Kuvassa oli yksi, joka tyveltä lumpattuna menisi tukiksi, mutta jos hyväksytään ajatus ettei lumpata.
Laskettuja* runkoja, jotka näkyvät tyvestä lähtien, yht. 22kpl.
Hylkyyn menisi 1,975/10,81=18,2%.
Voi kommentoida, jos laskutavassa menee jokin pieleen.
Ellei, niin onkohan tuollainen 18.2% tavallinen määrä männylle pelkkien mutkien takia?
Varmaan moni on motolistoista katsonut, paljonko kuiduksi on mennyt tukkimittaista niin tästä on näkemystä paljon.
*1. tukki 275L, 17kpl, 4.675m3. Jos mutkan takia hylkyyn, niin 1. tukki lyhempänä olisi 240L, 5kpl, 1.20m3. 2. tukki 180L, 17kpl, 3.06m3. Jos mutkan takia hylkyyn, niin 2. tukki lyhempänä olisi 155L, 5kpl, 0,775m3. Oletetaan, että 3. tukkia, 100L, tulisi 50% puista, 11kpl, 1.1m3. Tukkimittaista yhteensä 4,675+1,2+3,06+0,775+1,1=10,81m3 ja hylkyyn 1,2+0,775=1,975m3
Tukki kertymän kannalta on olennaista miten laajalla tukinpituuksilla runkoja katkotaan. Parhaimmillaan tukki prosenttia kertyy kun pituuksia on 34 ja 37 dm alle neljän metrin, ilman katkonta rajoitusta, ja siitä systemaattisesti 55 dm asti.
Rajoitettu pituus valikko on katastrofi tukkikertymään, esim. rajoitettu 43 ja lisäksi pituudet 49, 52 ja 55 ja 52 dm pituudella pääpaino.
Kaupan teon aikaan pituusmitat kannattaa huomioida, hakkuun aikaan näistä mittojen puutteista ei voi kuljettaja enää poiketa !
Juuri päättyneellä hakkuulle sopimusta tehtäessä tuo pituusmitta oli seurannassa. Kaikilla oli lyhimpänä tukkimittana 37. Toteutuneessa listassa mäntytukkia 501A:ssa ei ole ollenkaan alle 43 pituutta. 501B:ssä on 37:aa 1.0% ja 40:aa 1.4%.
Sopimuksen mukaan olisi muuten tulkittavissa, että tuo B voi myös olla tyvi, mutta on hieman epäselvä, kun kolme eri määritelmää asialle, jotka on osittain ristiriitaisia ja toteutumat eivät noudata kaikkia määritelmiä (mm A-tyven min halkaisijaksi sanotaan 220mm, mutta kuitenkin sitä pienempää on ollut varsin paljon). Sitten ”minimitukkirungon on tyvestä oltava vähintään 43 ja 150mm”, mutta saako olla lyhempi jos on paksumpi.
Lyhyiden mittojen määrärajoituksesta ei sopimuksessa sanota mitään muuta kuin “ostaja määrittää”. Parin muunkaan tärkeimmän tarjouksen ehdoissa ei sanottu määrärajoituksista.
Tällaisista epämääräisyyksistä epäluuloinen voisi alkaa miettiä vedätystä, mutta ehkei nyt ihan mahdoton susi.
”…mutta saako olla lyhempi jos on paksumpi..” Ei tietenkään.
On jollain ostajilla ollut vaikutusta tukin paksuudella lyhyisiin mittoihin.
MG:llä esim. ei ole. Lyhyttä apumittaa saa yl. olla max 10% tukeista.
Voi olla vaikea arvioida kuvan perusteella raakkien määrää, kun kuvan reunoille tulee vääristymiä.
Mutta minimirunko on oma käsitteensä. Se ei ole ns. apumitta.
Ok.
Voisiko joku vahvistaa, että jos tyvimutkan takia menee tyvi hylkyyn, että sen yläpuolelta voidaan ottaa tukkia?
Tuo sopimuksen ”minimitukkirungon on tyvestä oltava vähintään 43 ja 150mm” voisi antaa luvan laittaa koko puu kuiduksi vaikka yläosa kelpaisi tukiksi.
Ainakin jotkut sahat ottaa 43:sta lyhyempää mittaa tyvitukkia, jos latvan paksuus ylittää tietyn mitan. Rungon nimellä ei ole mitään merkitystä
Tottakai voi lumpista nähden tehdä minimitukin jos latva riittää. Joskus se onkin niin tarkalla, ettei lumppia pidä tehdä reilusti: menettää tukin.
”…vähintään 43 ja 150mm” voisi antaa luvan laittaa koko puu kuiduksi vaikka yläosa kelpaisi tukiksi…” Eihän voi, jos/kun 150mm paksuus loppuu.
Totta tuo jos paksuus loppuu, mutta kysyinkin huonosti. Meinasin, että jos paksuus riittää ja menee tyvimutkan takia hylkyyn tyvitukki, niin otetaanko sen yläpuolelta tukkia vai meneekö koko puu kuiduksi.
No, näyttää taulukot viitettä, että olisi hylätyn tyven yläpuoleltakin otettu tukia, mutta kestääpi hetken tuijotella noita, että selkiääkö asia lopullisesti taulukoista.
Näyttäisi että keskimäärin 2.3kpl tukkipölkkyjä (keskipituus 495cm) on per puu tullut, niin siitäkään ei suoraan saa varmuutta tuohon kysymykseen.
PasiLisko, onko sinulla ollut tilaisuutta tutustua hakkuun aikaan moton työskentelyyn, hakkuun aikaan saatu näkemys yksinkertaistaa kuljettajan tekemiä ratkaisuja tukin apteerauksen ja kaupassa olevien pituuksien pohjalta.
Paras näköalapaikka on moton kopissa, mutta siihen tarvitaan aina kuljettajan suostumus. Yleensä ammattinsa osaava kuljettaja havainnollistaa siinä samalla mitä kaupassa olevilla katkonta pituuksilla voidaan saada-aikaan.
Juu, kävin hakkuun aikana kolme kertaa paikalla katsomassa. Tuota asiaa pidin itsestäänselvyytenä niin ei tullut mieleen kysyä, mutta nyt tuo pikkupräntti alkoi mietityttää. Ja sanottakoon, että vähän oli yllätystä tuossa takana, miksi tuli mieleen.
Mutta aina tämän kokoluokan jutuissa on totuus, ettei kaikki mene ns putkeen, ettei tässä sinänsä murhetta ole. Lähinnä että seuraavaa kertaa varten ymmärrys lisääntyy, kun puusto silloinkin samanlaista.
Onko alueellasi ns. sahuria, jotka ostaa sahapuun ja pikkutukin omaan käyttöön, laajalla mittavalikoimalla.
Sahapuun ostajalle on markkinointiarvo se, että tavaralajit löytää paremman arvoin kun mäntykuitu ?
Joo, en tässä pelkästään pohdi menikö tavaralajit oikein, vaan noita yleisiä toimintatapoja ja myös mikä on ns tyypillinen lopputulos. Monessa hommassa voi päätellä jotakin siitä, jos asia on jossakin laidassa missä ei yleensä olla.
Kauppaa tehdessä asiantuntijat puhuivat keskenään aivan ristiin. Sieltä kun sitten joku asia oli selvä (esim runkokauppa vai ptl), niin sitten täällä palstalla puhutaan juuri päinvastoin.
Sahureista: kysyin kuudelta sahalta. Vähän heikosti operoivat täällä ja sen takia neljää ei kiinnostanut etäisyyden takia. Kaksi kävi paikanpäällä, mutta ei ollut tarpeeksi järeää heille.
No asioita voi jäädä saamatta selville, kunnes on tehnyt 10 kauppaa. MHY vain tietää tilastot ilmeisesti kun ei löydy mistään pientäkään vihiä missä mennään. Hyvät alan kirjat on kyllä hyllyssä muttei niissä näitä tietoja ole.
Asia on vaan niin, että jokainen leimikko on yksilö, jotain vaikuttavaa eroa on aina.
Perustiedot tankkaamalla ja ymmärtämällä ne on A ja O, lisä-oppiahan on joka puolella. Jos tätä ei ole, ”kauppaa tehdessä asiantuntijat puhuivat keskenään aivan ristiin on voivoi-tilanne. Silloin muu pätevä henkilö ratkaisujen perustelemiseksi ja tueksi. Esim. ”runkokauppa vai ptl ” vaatii molempien ja metsänsä tuntemusta.
^Noin asia on ja nuo olikin tiedossa ja siksi en noita kysynytkään, vaan kysyin muita asioita.
Se onkin todettu, että vastaisen varalle oppia kerätään tässä. Kuten sekin, että ”ihan ok” meni tämä, mutta aina parempaan pitää pyrkiä.
MInun silmääni nuo puut näyttävät hieman liian honteloilta. Voin tietysti olla väärässäkin.
Tuo on totta, vähän etuajassa tehtiin hakkuu. Mutta suurin osa ostajista oli sitä mieltä, että hakkuu on oikea ratkaisu. Tuo mistä kuva on, oli muuten Metsäkeskuksen tiedoissa tilassa ”avohakkuusuositus vuodelle 2026”.
Toiselle AH kuviolle oli suositus parin vuoden sisään ja kolmas missä varsin samanlainen puusto oli HH 2026 mutta se meni tässä samalla eikä kaduta.